Uskovaiseksi hurahtamisen ABC
Haluan hurahtaa uskovaiseksi. Arvon palstakristityt ja muidenkin uskontojen edustajat, kertokaa mulle, miksi mun pitäisi kääntyä ja hurahtaa ja miten etenen asian kanssa. Haluan todellakin löytää sisältöä elämääni uskonnon kautta, mutta miten pääsen ihan konkreettisesti alkuun? Käytännön vinkkejä ja osoitteita sekä neuvoja, please!
Kommentit (59)
Joskus oli Kauniaisten Raamattuopistolla (Helsingistä junalla 100 m takaisin päin assalta) klo 11 sunnuntaina jumalanpalvelus, yleensä hyvä. Siellä saattoi syödä lounaan halutessaan. Ev-lut meininkiä mutta opistolla virkeää.
Kävisin ehkä kurkkaamassa myös One Wayn tilaisuuksia, on Kaisaniemessä. Siellä on kahvila muistaakseni 17.00 auki myös arkisin. Luulen että sieltä voisi löytyä (monenkirjavampaa! ;)) juttuseuraa.
Älä missään nimessä katso tv7.
älä sekoa vapaisiin suuntiin, sieltä ei saa kuin köniinsä lopulta.
turvallisin paikka on evlut kirkko, vaikka sieltäkin saa etsiä nykypäivänä pappeja jotka uskovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan ketjussa miettinyt minkälaista uskoa Jumala tai vaikka Jeesus Jumalan poikana haluaa?
Täällä tulee mieleen haluanko käydä Lidlissä, K-kaupassa tai Ässässä? Vai olisiko sittenkin Stokka paras?
Kaikella kunnioituksella rakkaat uskovaiset ❤!
Uskoisin, että toki se usko ja lähimmäisiä kunnioittava elämä arjessa kaiken kaikkiaan on tärkeintä, mutta itselleni olisi tärkeää myös se yhteisö, jossa olen: paikka, johon olisin tervetullut omana itsenäni, toki halukkaana kehittyä paremmaksi kaikin puolin sekä ihmiset, joiden kanssa voisin kommunikoida näistäkin asioista.
Tärkeitä pointteja, kyllä. Entä se Jumalan ja Jeesuksen osuus? Onko heillä sananvaltaa? Mikä merkitys heille annetaan yhteisön valintaan?
Jos he ovat väitettyjä kristillisyyden perustajia, eikö heidän mielipiteitään pitäisi kuunnella?
Raamattu ja rukous. Jeesukselle voi kertoa, puhua kaiken mikä on sydämellä. Pyydä Pyhää Henkeä avaamaan Raamatun sanaa.
Mutta se oma seurakunta - itse varmaan vähän kiertelisin mikä terveoppinen paikka alkaa tuntua omalta. Kamuni käy Sleyssä, Pyhän Sydämen kappelissa su klo 11.30. (Tarkista vielä ajankohta.)
Tänä iltanakin voi kuka tahansa rukoilla "sen rukouksen". Pyytää Jeesusta oman elämän Herraksi.
vaikka näin:
Jeesus, olen syntinen ihminen.
Kiitos että olet kuollut puolestani.
Pyydän sinua elämääni.
Johdata tästä eteenpäin.
Kiitos lahjastasi.
Kuunelkaa nyt kaikki itseänne.Eiks kukaan tajuu ,ettei usko Jumalaan ole sitä, että funtsitaan ,mikä kuppikuntahan olisi minulle sopiva,tyyliin mihin lähiöön vois muuttaa.
Siis tämän päivän Suomessa käydään Jumalaan uskomisesta tällaista kisaa.
Hävettävää.
Tämä vetosi minuun: http://www.tsasouna.net/index.php/uusia-artikkeleita/46-ortodoksisen-ki…
Liity meihin Jehovantodistajiin. Voin viedä sinut tilaisuuteemme, niin pääsen otse korkeammalle arvoasteikossa.
Muistathan, että 10% tuloistasi ja omaisuudestasi kuuluu seurakunnalle jatkossa.
Jos tulet katumapäälle, niin alamme karttaa sinua. Jos olet nuori nainen, niin pääset myös totuuskomossiomme ahdistelemaksi.
tervetuloa!
- Tv7 kotona päällä vain yötä päivää.
- Kielillä puhumista ja rukoilemista aina kun mahdollista. Kielien puhuminen on sitä että vaan keksit jotain mongerrusta. Kysy pastorilta jos olet epävarma meneekö oikein.
- Autossa aina radio dei päällä. Mikään patmos ei ole tarpeeksi hih*huli.
- Ala käymään pahimmissa hihhuliseurakunnissa, esim cityseurakunta, esy elävän sanan yhteisö, saalem. Mikään tylsä ev.lut ei käy. Pitää olla ihmeitä, kengurupomppimisia, kaatumisia, kielilläpuhumista. Mitä se*kopäisempää käytöstä sen palavammin ovat uskossa. Rauhallinen moraalinen elämä ei pidä olla pääosassa. Se on tylsää.
- Osta kirjoja vain oman seurakunnan kirjakaupasta. Kaikkien muitten kirjojen lukeminen on syntiä. Myös muut ns. kristilliset kirjat.
- Vältä olematta tekemisissä ei-uskovaisten kanssa. Jos sellainen kuitenkin osuu paikalle niin puhu sille Jeesuksesta, ei mistään muusta.
- Keksi kaikenlaisia juttuja ihmeistä mitä sinulle on sattunut, esim että olit Kallion pahin nark*kari ja di*ileri mutta sitten Jumala pelasti sinut. Tai miten olit lep*akko/hom*sseli ja nyt haluat uskovan puolison. Tai että rukoilit uutta audia ja seuraavana päivänä kaveri antoi avaimet käteen. Mikään liioittelu ei ole syntiä näissä piireissä.
- Kymmenykset ja enemmänkin seurakunnalle. Huom! Se on brutosta, ei netosta. Kannattaa laittaa automaattimaksu päälle niin ettei unohdu. Tai ainakin ottaa luottokortti mukaan. Jos jostain syystä lompakko unohtui, niin täytät lupauslapun. Näillä jutuilla ei kannata pelleillä ettei tuu mitään kirousta sinun elämään. Juuri tuon takia monet kristityt elävät köyhyydessä.
- Hauku tiedemiehiä aina kun mahdollista. Että noi idi*ootit sitten uskoo johonkin evoluutioon tai miljoonia vuotta vanhaan maapalloon. Pekka Reinikainen on se jätkä joka tietää miten nää jutut oikeesti menee.
- Joogaa ei missään nimessä saa harrastaa. Moni uskovainen on tullut huijatuksi että se on pelkkää kuntoilua mutta oikeasti demonit tulevat sisällesi jos sitä harjoitat. Pysy kristityssä joogassa jos tuollaista on pakko tehdä.
- Mam*uja kannattaa myös vapaasti haukkua koska mus*limi. Ala toistamaan muille kaikenlaisia meheviä juoruja muista uskonnoista, varsinkin isl*amista. Nuo jutut uppoavat hyvin myös ei uskoviin ras*isti työkavereihin.
- Ainoa poikkeus ovat juut*alaiset ja israel, niistä ei saa sanoa pahaa sanaa. Israeliin kannattaa lähettää muutama tonni vuodessa jotta raamatun profetiat tulevat täytetyiksi.
- Mormonit ja jehovan todistajat ovat myös hyvä pa*skan puhumisen kohde. Muista kristillisistä seurakunnista on hyvä vihjailla etteivät ole kovin kunnollisia. Siis ei läheskään yhtä hyviä kuin se oma seurakunta.
- Kannattaa tutustua kaikenlaisiin salaliitoteoroihin. Liskomiehet, illuminaatit ja vapaamurarit ym hallitsevat suuryhtiöitä ja hallituksia.
- Välillä käyt dokaamassa, otat huumeita, harrastat vähän avioliiton ulkopuolista seksiä tms. Sinun pikku hairahteluista ja siitä miten Jumala opasti sinut takaisin kaidalle polulle tulee hyviä tarinoita mitä voit sitten kertoa seurakunnassa ja statuksesi nousee.
- Sitten kun olet vähän kasvanut uskossa niin käyt ulkomailla. Se tekee sinusta paremman uskovaisen kuin ne jotka ovat pysyneet suomessa. Joku river, hillsong, bethel ovat just hyviä.
- Puoliso pitää sitten olla uskovista piireistä, mieluiten omasta seurakunnasta. Ehkäisy ja abortti ovat ehdoton ei, seksi avioliiton ulkopuolella ja yksinhuoltajuus eivät taas ole kovin pahoja juttuja koska ovat niin tavallisia näissä piireissä.
- Jos käyt jenkeissä niin katsele telkkarista vain fox newsiä, tbn:ää ja kehu kaikille miten hyvä uskovainen mies Trump on. Mikään oikea kristitty ei äänestänyt Hillaryä.
Kannattaa kyllä kokeilla tätä elämäntyyliä kun se on niin mukavaa. Aivan ihana yhteisöllisyys eikä ole ainakaan vaaraa syrjäytymisestä. Seurakunnasta saa myös apua kaikenlaisiin ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene paikalliseen AA-kerhoon korkeammalla voimalla aivopestäväksi...
Itselläni ei ole minkäänlaista alkoholi- tai päihdeongelmaa koskaan ollutkaan, joten en liene AA:n kohderyhmää.
Älä kysy neuvoa jos Sinua ei saa auttaa. AA-kerhossa voi käydä syventämässä uskoaan, vaikka ei päihdeongelmaa olisikaan! Korkein voima on myös Sinun kanssasi, mikäli vain raivaat sydämeesi Hänelle tilaa!
Miksi ap menisi AA-kerhoon jos hän kaipaa kristillistä seurakuntayhteyttä? AA-kerhon korkeampi voima voi olla mitä vain. Ja haluavatko kerholaiset jotka pyrkivät riippuvuudestaan eroon joukkoonsa jonkun jolla samaa ongelmaa ei ole? Eikö sen ole tarkoitus olla vertaistukiryhmä?
Minusta se ei hyödyttäisi ketään, ei ap:ta eikä kerholaisia tai ryhmän vetäjää jos ap sinne änkeisi.
Kun kysyy neuvoa niin eihän se tarkoita että kaikki neuvot pitää ottaa vastaan.
Voit hurahtaa myös ekouskovaiseksi! Se menee täysin saman kaavan mukaan. Nekin luulevat olevansa pyhimyksiä ja ainoita jotka pääsevät taivaaseen
Vierailija kirjoitti:
Kuunelkaa nyt kaikki itseänne.Eiks kukaan tajuu ,ettei usko Jumalaan ole sitä, että funtsitaan ,mikä kuppikuntahan olisi minulle sopiva,tyyliin mihin lähiöön vois muuttaa.
Siis tämän päivän Suomessa käydään Jumalaan uskomisesta tällaista kisaa.
Hävettävää.
Ei mitään hävettävää. On ihan hyvä löytää sellainen seurakunta(yhteys) jonka kokee hengelliseksi kodikseen ja jossa on hyvä olla.
Itsestäänselvyytenä tietenkin oletus että opetus yms on tervettä ja Raamatun mukaista.
Mulla on sama ongelma. Tosin tunnen pari uskovaista naista, jotka "ovat tulleet" uskoon. Siis niin, että silmänräpäyksessä kokevat voimakkaasti uudestisyntyneensä ja tulleensa pyhällä hengellä täytetyksi.
Sitä ei kuulemma ole edeltänyt mikään erityinen aika tai tapahtuma. Tarkoitan lähinnä sitä, että etsimällä tiettyjä tilanteita ja paikkoja se ei näytä tulevan.
Toivoisin saavani kokea saman, jotta olisi turvallinen olo siitä, että Jumala suojelee ja välittää.
Olen pyytänyt Jumalaa astumaan elämääni ja ottamaan minut käyttöönsä. Puolestani on esirukoiltu vuosikymmeniä. Mitään vaan ei tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuunelkaa nyt kaikki itseänne.Eiks kukaan tajuu ,ettei usko Jumalaan ole sitä, että funtsitaan ,mikä kuppikuntahan olisi minulle sopiva,tyyliin mihin lähiöön vois muuttaa.
Siis tämän päivän Suomessa käydään Jumalaan uskomisesta tällaista kisaa.
Hävettävää.Ei mitään hävettävää. On ihan hyvä löytää sellainen seurakunta(yhteys) jonka kokee hengelliseksi kodikseen ja jossa on hyvä olla.
Itsestäänselvyytenä tietenkin oletus että opetus yms on tervettä ja Raamatun mukaista.
Olisiko vielä suositella jotain seurakuntaa pääkaupunkiseudulla? Kun siis noista asioista on paljon eriäviä mielipiteitä. Mietin jopa katolista kirkkoakin, tosin paavin voimakas asema ja muut katolisen kirkon omat perinteet vaikuttavat epäraamatullisilta.
Toivoisin sellaista yhteisöä, jossa mahdollisimman puhtaasti ajateltaisiin oikean, vääristelemättömän Raamatun käännöksen mukaisesti, mutta jossa voisi myös keskustella avoimesti. Toki sellainen rakkaudellinen ilmapiirikin olisi hieno asia, kunhan se ei muodostuisi pääasiaksi. Haluaisin tosiaan oppia paljon lisää ja syventää uskoani.
Haluaisin olla siinä mielessä kaltaisteni joukossa, että toivoisin seurakunnan olevan uskovien seurakunta oikeasti. Kun siis vaikkapa evankelisluterilaisessa kirkossa merkittävä osa jäsenistä on tapakristittyjä. Muuten elän ja työskentelen ei-uskovaisten keskellä, joten olisi mukavaa edes joskus nähdä sellaisia, jotka tuntevat ja ajattelevat samoin.
Tarvitsen monestakin syystä turvaa ja rakkautta elämääni, mutta ei minulla mitään päihde- tai taloudellisia ongelmia ole. On vain jotenkin tyhjä, rakkaudeton olo ja mielessä kaipaus Jumalan rakkauteen ja kokemaan sitä hyvää siihen liittyen.
Haluaisin myös puhua Raamatusta jonkun kanssa ja jutella omista tuntemuksista ja johdatuksesta, mutten tosiaan tunne ketään uskovaista - ainoastaan sellaisia ihmisiä, jotka hieman naurahtavat melkein säälivästi jutuilleni ja jotka eivät usko Jumalaan. Ymmärrän senkin näkökulman, mutta joskus se tuntuu raskaalta, kun kukaan lähiympäristössäni ei ymmärrä minua.
T. Ap
Uskoisin, että toki se usko ja lähimmäisiä kunnioittava elämä arjessa kaiken kaikkiaan on tärkeintä, mutta itselleni olisi tärkeää myös se yhteisö, jossa olen: paikka, johon olisin tervetullut omana itsenäni, toki halukkaana kehittyä paremmaksi kaikin puolin sekä ihmiset, joiden kanssa voisin kommunikoida näistäkin asioista.