Kotiäitiys on perseestä, täytyy olla hullu joka tästä tykkää

Vierailija kirjoitti:

Päivät yhtä ja samaa paskaa.

Vie koira ulos, hoida kakara, syötä kakara, tiskaa, siivoa, siivoa, hoida kakara, syötä kakara, pue kakara, raahaa koira ja huutava kakara ulos, tee lenkki huudon säestämänä, raahaudu sisälle, riisu kakara, syötä kakara, hoida kakara, nukuta kakara, tee ruoka, tiskaa, laita eväät, lataa kahvinkeitin, vie koira illalla uudestaan ulos, hoida kakara, syötä kakara, nukuta kakara, mene nukkumaan ja aloita alusta taas aamulla.

Työpäivä alkaa klo 5.30 ja päättyy klo 22.00 ja joinakin iltoina vasta klo 23.00 kun pitää pitää se mieskin tyytyväisenä.

Tämä sama jatkuu myös viikonloppuisin.

Täytyy olla hullu että tätä jaksaa......

Suosittelisin hankkimaan koiralle hyvän kodin muualta. Lapset jaksoin aikanani hoitaa kotona, mutta lemmikit olisivat menneet yli kestokykyni. Lisäksi olen allerginen eläinpölylle sekä vähävarainen. Hyvä kun rahat kaksijalkaisille riittivät.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuosta tarvitse itseään ruoskia jos siitä ei nauti. En itsekään nauti kotonaolemisesta tai äitiydestä en vain ole mikään äiti-ihminen ja odotan että lapset kasvaa ja pääsen itse takaisin töihin. Kyllä se joskus helpottaa. Tsemppiä! Tämä ei silti tarkoita etten rakastaisi lapsiani vaikken äitinä olemista rakasta yhtään. Muista että siinä on ero.

Mä en oikein ymmärrä eroa. Jos ei itse halua viettää aikaa lastensa kanssa, hoitaa ja kasvattaa heitä niin miten voi väittää rakastavansa heitä? Yleensähän sitä haluaa olla rakkaidensa kanssa.

Hommaa kakara.

Syyllistä kakara.

Ole kakara.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuosta tarvitse itseään ruoskia jos siitä ei nauti. En itsekään nauti kotonaolemisesta tai äitiydestä en vain ole mikään äiti-ihminen ja odotan että lapset kasvaa ja pääsen itse takaisin töihin. Kyllä se joskus helpottaa. Tsemppiä! Tämä ei silti tarkoita etten rakastaisi lapsiani vaikken äitinä olemista rakasta yhtään. Muista että siinä on ero.

Rakkaudesta ei voi puhua jos kutsuu omaa lastaan kakaraksi ja näkee hänet pelkkänä rasitteena.

Vierailija kirjoitti:

Mä käyn kerran viikossa itse harrastuksessa. Mies katsoo lapsia (1v ja 4v) sen aikaa eli 1,5h.

Käyn lenkillä joka päivä. Lapset ovat mukana. Isompi ajaa itse pyörällä, pienempi istuu rattaissa. Talvella vedin lapsia pulkassa. Kun olivat pienempiä, mulla oli tuplarattaat.

4v:llä on pari omaa harrastusta jonne vien lapsen kävellen. Pienempi on rattaissa mukana ja odottaa sen aikaa, kun isompi harrastaa.

Vauva ei tarvitse harrastuksia, mutta äiti voi kyllä harrastaa ja nähdä muita aikuisia, vaikka kotona onkin. Lähtisikö joku toinen kotiäiti, ystävä tai naapuri lenkille kanssasi?

Mun miehellä oli liikaa olla 2 h vauvan kanssa kaksin kun kävin kampaajalla ja kaupassa.

P.S. Lapsetkaan eivät tarvitse harrastuksia vaan vanhempien kanssa tekemistä ja vanhempien läsnäoloa ;)

Teidät miehet maksavat kiltisti lasten ja kotirouvien harrastukset. Ei ne tuet niin suuret ole, että ne riittävät kaiken kattamaan, loputtomiin ainakaan. Lapsilisäkin on niin mitätön summa.

Itse maksan tuista osan laskuista ja osan perheen perustarpeista. Mies maksaa vuokran, vakuutukset ja loput laskuista sekä myös perustarpeita.

Ylimääräistä rahaa ei paljoa jää pakollisten menojen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Päivät yhtä ja samaa paskaa.

Vie koira ulos, hoida kakara, syötä kakara, tiskaa, siivoa, siivoa, hoida kakara, syötä kakara, pue kakara, raahaa koira ja huutava kakara ulos, tee lenkki huudon säestämänä, raahaudu sisälle, riisu kakara, syötä kakara, hoida kakara, nukuta kakara, tee ruoka, tiskaa, laita eväät, lataa kahvinkeitin, vie koira illalla uudestaan ulos, hoida kakara, syötä kakara, nukuta kakara, mene nukkumaan ja aloita alusta taas aamulla.

Työpäivä alkaa klo 5.30 ja päättyy klo 22.00 ja joinakin iltoina vasta klo 23.00 kun pitää pitää se mieskin tyytyväisenä.

Tämä sama jatkuu myös viikonloppuisin.

Täytyy olla hullu että tätä jaksaa......

Jos on rikas ja palvelijoita..niin mikä ettei

Taidat olla köyhimys..oliko pakko lisääntyä?

Miksi teit sitten "kakaran"?Mulle on ihan selvää,että tuota se olisi joten ihmettelen miksi tällainen tulee yllätyksenä.

Yks tuttu on äippälomalla.

Kuvia italiasta , alpeilta ym

Hymyjä onnea.

Anoppi asuu lähellä, hoitaa vauvaa..nuori rouva saa omaa aikaa ja pääsee myös ulos jos haluu..

Kuulostaa ihanalta

Vierailija kirjoitti:

Yks tuttu on äippälomalla.

Kuvia italiasta , alpeilta ym

Hymyjä onnea.

Anoppi asuu lähellä, hoitaa vauvaa..nuori rouva saa omaa aikaa ja pääsee myös ulos jos haluu..

Kuulostaa ihanalta

Eli nuori rouva ei tee mitään muuta kuin lomailee. Varmaan se anoppi käy heillä siivoamassa ja pyykkäämässä. Ja kasvattaa miniän lasta jotta miniä ei rasitu.

Jos olisin moisen prinsessan anoppi, niin en suostuisi moiseen ollenkaan.

Itse ne lapset on hoidettava ja kasvatettava. Piste.

Hyi. Miksi perheen pää ei pidä lasta ja naista tyytyväisenä? Oksettavaa millaisia patjoja ja hyväksikäytettyjä te olette naiset miehille. Pelkkiä miehen suvunjatkajia, miehen tyydyttäjiä ja miehen vallan nappuloita. Nainenhan liittyy miehen sukuun lapsineen ja miestä kutsutaan pääksi vähemmällä työllä.

Onneksi itse tajusin ajoissa etten halua olla kenenkään seksiorja, taloudellinen ja sosiaalinen orja tai yhteiskunnan hyväksikäytetty muutenkaan. Esimerkiksi Etelässä naiset hoitavat vanhushuollon, päivähoidon ym. täysin ilmaiseksi, palkkiona miehen valta vain lisääntyy ja esimerkiksi naisen sukunimeä ei edes laillisesti saa antaa lapselle. Niin paljon ne perheen päänne teitä arvostavat.

Viikon vinkki

Rakkaus ei elätä

Jos tekee lapsia pitää miettiä onko varaa harrastaa , lomailla ym?..jos vastaus on kyllä tee lapsi(a)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks tuttu on äippälomalla.

Kuvia italiasta , alpeilta ym

Hymyjä onnea.

Anoppi asuu lähellä, hoitaa vauvaa..nuori rouva saa omaa aikaa ja pääsee myös ulos jos haluu..

Kuulostaa ihanalta

Eli nuori rouva ei tee mitään muuta kuin lomailee. Varmaan se anoppi käy heillä siivoamassa ja pyykkäämässä. Ja kasvattaa miniän lasta jotta miniä ei rasitu.

Jos olisin moisen prinsessan anoppi, niin en suostuisi moiseen ollenkaan.

Itse ne lapset on hoidettava ja kasvatettava. Piste.

Kuten sanottu , valitsi oikean miehen..ja anopin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, tuon vuoksi en edes ajattele hankkivani lapsia. Ei tuo ole mitään elämää vaan täysi painajainen ainakin itselleni.

Valtaosa työikäisistä pitää kuitenkin viikonlopusta ja lomista.

Se että ongelma on oma perhe niin tuo on vaan outoa.

Et sinäkään lotossa voitettuasi jäisi töihin vaan olisit kotona!

Vähän kieroa jos kotona eläminen on kurjaa. Tuskin se lapsikaan nauttii jos vanhemmat eivät.

Eikä kaikkien kuulu hommata lapsia, mielummin jättää tekemättä jos tietää ettei oma pää kestä muita ihmisiä. Lapsia kuuluu hoitaa. Tuo ap.n valitus on varmaan lastensuojelun paikka, olen huolissani saako lapsi riittävästi aikaa ja huolenpitoa kun on tuo asenne. Pyydä apua, ei oman elämän orja voi olla noin.

Itselläni on lapsia ja he täydentää elämäni. Kyllä sinäkin huomaat jos perheesi ei sinua tahdo. Kuulostaa todella pahalta lapsen näkökulmasta.

Öh, siis sinun mielestäsi tavalliset kotiviikonloput ja lomat (siis molemmat näin lapsettomana) ovat sama asia kuin vauvan hoitaminen kotona? Oletko ihan järjiltäsi?

Kotiäitiyshän on sitä mitä siitä tekee.. Matkustele ja näe maailmaa, kaikkein helpointa silloin kun on vielä äippälomalla (ansiosidonnainen)! Kotihoidontuella pitää sitten jo vähän sumplia tai pyytää ukolta karkkirahaa.

Mulla on 3v ja 2v lapset, kotona olen ollut nyt sen himpun päälle 3v, kahtena kesänä käyty reilaamassa, talvisin thaikuissa. Kotiäitiys on ihanaa, mutta on varmasti mukavaa lähteä takaisin töihinkin kun pienempikin täyttää sen 2v.

Minäkin neuvoisin samaa, jota joku aiempi kirjoittaja, että yritä, ap keksiä sinun ja lastesi päiviin mukavaa tekemistä! Eväät reppuun ja ulos, siitä saatte nuksvsn retken ja ehkä joku päivän ruuista hoituu siinä samalla (esim.lounas), jos eväät on ruokaisat. Yritä nauttia tuosta ajasta ja ajatella niin, että SAAT hoitaa lastasi kotona.

Minä olen ollut jo useamman vuoden kotons. Asutaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Täällä meillä saa joskus keksimällä keksiä tekemistä...Ei ole samanlaista mahtavaa leikkipuistotarjontaa kuin esim. Helsingissä eikä kovin paljon lastentapahtumia muutenkaan. Tästä syystä todella ihmettelen kun helsinkiläismammat kiikuttavat vauvan synnyttyä esikoisen päiväkotiin! Onhan se arki työläämpää kahden kanssa, mutta meillä ainakin on laadukas seurakunnan päiväkerho (omat ryhmät 3-,4-ja 5-vuotiaille, pienimpien ryhmään otetaan jo 2-vuotiaita, jos ryhmään mahtuu eikä todellakaan tarvitse olla päiväkuiva)

Nauti lapsesi kanssa olosta ja hakeudu joskus toisten äitien seuraan esim.puistoon!

Vähän erakoitunut mutta onnellinen äiti kirjoitti:

Minäkin neuvoisin samaa, jota joku aiempi kirjoittaja, että yritä, ap keksiä sinun ja lastesi päiviin mukavaa tekemistä! Eväät reppuun ja ulos, siitä saatte nuksvsn retken ja ehkä joku päivän ruuista hoituu siinä samalla (esim.lounas), jos eväät on ruokaisat. Yritä nauttia tuosta ajasta ja ajatella niin, että SAAT hoitaa lastasi kotona.

Minä olen ollut jo useamman vuoden kotons. Asutaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Täällä meillä saa joskus keksimällä keksiä tekemistä...Ei ole samanlaista mahtavaa leikkipuistotarjontaa kuin esim. Helsingissä eikä kovin paljon lastentapahtumia muutenkaan. Tästä syystä todella ihmettelen kun helsinkiläismammat kiikuttavat vauvan synnyttyä esikoisen päiväkotiin! Onhan se arki työläämpää kahden kanssa, mutta meillä ainakin on laadukas seurakunnan päiväkerho (omat ryhmät 3-,4-ja 5-vuotiaille, pienimpien ryhmään otetaan jo 2-vuotiaita, jos ryhmään mahtuu eikä todellakaan tarvitse olla päiväkuiva)

Nauti lapsesi kanssa olosta ja hakeudu joskus toisten äitien seuraan esim.puistoon!

Meninpä puistoon ja mitä mammat tekee? Hirveetä ravia lapset kainaloon ja pois paikalta. Mahtavaa olla kotiäiti.

Äippä90 kirjoitti:

Kotiäitiyshän on sitä mitä siitä tekee.. Matkustele ja näe maailmaa, kaikkein helpointa silloin kun on vielä äippälomalla (ansiosidonnainen)! Kotihoidontuella pitää sitten jo vähän sumplia tai pyytää ukolta karkkirahaa.

Mulla on 3v ja 2v lapset, kotona olen ollut nyt sen himpun päälle 3v, kahtena kesänä käyty reilaamassa, talvisin thaikuissa. Kotiäitiys on ihanaa, mutta on varmasti mukavaa lähteä takaisin töihinkin kun pienempikin täyttää sen 2v.

Maksatko itse matkasi?

Maksatko laskut, vuokrat tai muut asumiskustannukset, vakuutukset, polttoaineilla (teillä luultavasti on auto, ehkä kaksi), ostat perustarpeet?

Maksat kaiken ilman miehesi tuloja?

Enpä usko. Taitaa miehesi kumminkin kustantaa suurimman osan elämästänne

Moniko muka matkustelee joillain tuilla lapsilauman kanssa ilman miehen tuloja?

Uskoo ken tahtoo xD

Voi teitä prinsessoja joille on aina joku muu elämänne kustantanut :D

Kyllä kaikilla on se hetki kun kaikki on paskaa. Sitä ei voi kiistää kukaan.

Tai jos kaikki on niin ruusuista niin sitten on lääkitys kohdallaan