Kaverit kohtelevat kylmästi kun vihdoin löysin hyvän miehen
Olen pannut nyt merkille kummallisen ilmiön: Kun vihdoin olen löytänyt hyvän miehen, kaverit eivät olekaan hänestä lainkaan kiinnostuneita eivätkä tunnu olevan lainkaan onnellisia puolestani.
Sivuhuomiona: En tee miehestä mitään ylimääräistä numeroa, en puhu hänestä oma-aloitteisesti kavereille ellei tule puheeksi (Mitä teit elen? Olin miehen kanssa elokuvissa - tyyppisesti) Eli en siis jauha omasta onnestani tai muutenkaan ole muuttunut omasta mielestäni mitenkään, muuten kun onnellisempaan suuntaan. Näen kavereita ihan yhtä paljon kun ennenkin - joskus satunnaisesti jos vaikka joku kysyy lenkille niin saatan olla miehen kanssa jossain joten joudun kieltäytymään, ja satunnaisella tarkoitan ehkä n. yhtä kertaa kymmenestä eli harvoin. Mutta kieltäytymisestä loukkaannuttiin.
Aikaisemmat suhteeni ovat olleet todella huonoja - ns. renttu-tapauksia. Näihin miehiin kaverini ovat mielellään tutustuneet, ehdottaneet yhdessä hengailua, kyselleet miehenkin kuulumisia, ja luonnollisesti suhteiden ollessa täynnä draamaa, eläneet niissä täysillä mukana, olleet tukena (mikä on tietysti hyvä) ja olleet yleisesti ottaen huomattavan eri tavalla kiinnostuneita suhteesta.
Nyt kun nykyisen kanssa ei oikeen riidellä, hän kohtelee minua älyttömän kauniisti ja hyvin, arki rullaa mainiosti, olemme onnellisia ja arvostamme ja kunnioitamme toisiamme. Mies on myös ystävällinen ja mukava kaikille kavereilleni, omaa hyvät sosiaaliset taidot. Yllättäen pari kaveria onkin ollut aivan naama norsunv*tulla kaikesta mieheen liittyvästä - kun kerroin yhteenmuutosta, ei puhettakaan onnitteluista vaan sain osakseni silmien pyörittelyä - yhteisissä illanvietoissa (en raahannut pyytämättä mukaan) miehelle ei jutella mitään, jne jne.
Yksikään kaveri ei ole eleelläkään tuonut ilmi olevansa onnellinen uudesta suhteestani. Osaisiko joku keksiä mitään järkeviä syitä miksi tämä menee näin? Ollaan ihan messissä kaikessa ja niin hyvää kaveria sekä minun että miehen kanssa jos kyseessä on joku huonosti kohteleva renttu, mutta oikeasti hyvän miehen osuessa kohdalle vastaanotto onkin tämä. Anteeksi pitkä sepustus! Olisiko jollain kokemusta vastaavasta?
Kommentit (41)
Vastaus edelliselle:
Yhdellä kaverilla on takana hullu narsisti, mutta nyt ollut sinkkuna parisen vuotta, toinen taas vähän sellainen "ikisinkku" tapaus, tapailee näitä vähän huonosti kohtelevia miehiä silloin tällöin. Tottahan tuo on että varmasti nuo asiat vaikuttaa. Silti tuntuu ikävältä, kun jotenkin ajattelisi että ystävän kuuluisi kuitenkin olla aidosti onnellinen toisen puolesta. :( Olen myös miettinyt omaa käytöstäni etten vaan vaikuta ärsyttävältä tmv ja täten tietoisesti vältellyt puhumasta miehestä sen kummempia. Molempia kavereita olen myös auttanut todella paljon noiden vaikeiden miesten kanssa, ja toivoisin ihan aidosti molemmille onnea ja tulevaisuudessa parempia kumppaneita. - ap
Uskon että kyseessä on kateus. Monet lievittävät omaa pahaa oloaan sillä että jollain tuttavalla menee vielä huonommin. Joku voi jopa edesauttaa kaveriaan tekemään huonoja valintoja elämässään jottei hän "etenisi" elämässä paremmin kuin itse. Esimerkkeinä ko. "ystävä" neuvoo leikkauttamaan ruman tukan, pukeutumaan epäsopiviin vaatteisiin tai meikkaamaan rumasti lähdettäessä baanalle. Vielä epävakaampi "ystävä" voi jopa neuvoa kaveria hakeutumaan huonoihin työpaikkoihin, pariutumaan väärän henkilön kanssa tai ostamaan homeisen talon.
Näitä ihmisiä ei välttämättä kannata pitää kovin läheisissä väleissä, vaikka olisivatkin suurimman osan ajasta hauskaa seuraa. Itse ainakin koen että luotettavuus on niin tärkeä ominaisuus ystävissä etten kaipaisi selkäänpuukottajaa lähelleni.
Itse miehenä epäilen, että exän hyvä kaveri sabotoi suhteemme. Exä tapasi tätä hyvää kaveriaan parin viikon välein ja aina sen jälkeen suhteesta löytyi aivan uskomattomimpia ongelmia. Riitoihin johti, koska jutuissa ei ollut päätä ei häntää. Joskus olin elätettävä ja perässä raahattava kun taas toisella kertaa yritin hallita exää elättämällä ja määräämällä kaiken, ihan vain esimerkkinä. Kysyinkin joskus suoraan, että mitä siellä kaverin luona oikein tapahtuu, kun sen jälkeen suhteemme onkin täynnä ongelmia. Vastausta en koskaan saanut niin kuin koskaan en päässyt tapaamaan tätä hyvää kaveria, vaikka asuikin lähistöllä. Lopulta exä jätti ja tämä tapahtui taas kerran kun oli käynyt tapaamassa hyvää kaveriaan. Exän hyvä kaveri oli sinkku ja työtön, kun me molemmat kävimme töissä.
Kateutta on nyt ehdoteltu, ja se voi olla osasyynä, ehkä jopa tiedostamattomana. Tai ehkä kaverit kokevat keskustelumme nyt jotenkin "tylsemmäksi" tmv kun ei olekaan jatkuvaa draamaa tarjolla? En tiedä, mutta ikävää on ja nolottaa jopa vähän viedä miestä mihinkään missä nämä kaverit ovat.
Ja jos sillä on mitään väliä, niin olemme 24-27-vuotiaita. Onko lisää mielipiteitä/kokemuksia?
Mielestäni tämä toisen puolesta onnellisuus on vähän absurdia, vaikka kuinka hyviä ystäviä oltaisinkiin. Miehesi ja teidän välinen suhde ei voi missään määrin merkitä kavereille yhtä paljon kuin sinulle, joten varsinainen onnellisuuden tunteminen teidän suhteestanne on ehkä hieman..absurdia. Kyllä itsekin olen ystävien hyvistä asioista iloinen ja haluan kuulla näistä asioista. Mutta loppupeleissä eivät nämä uutiset kuitenkaan aivan hirveästi omaan elämääni vaikuta, ainakaan siinä määrin, että tuntisin suoranaisia onnentunteita toisen suhteesta. Varsinkin kun itsellä on ollut vaikeaa niin tuntuu aika kohtuuttomalta, jos ystävä vielä tarkkailisi, kuinka onnellinen olen hänen puolestaan. Mutta oletko sanonut näistä silmienpyörittelystä ja siitä, että koet ettet saa kertoa miehestä oikein mitää tai siihen ei reagoida?
Pitäisi olla onnellinen uudesta suhteestasi? Miten?
Jatkossa sanot vaan olleesi leffassa, ostoksilla, kylässä jne. Jätä mainitsemasta se miehen kanssa. Tarkoitatko, että otat miehen mukaan illanviettoon joka on kavereiden kesken suunniteltu? Ei miestä mukaan.
Naisten kannattaa opetella enemmän miesten tavoille ja kaverit kiittää.
Kyllä mun suhteen on mustasukkainen naispuolinen kaveri tuhonnut, että aika yleistä se taitaa olla. Tämä nainen halusi kontrolloida exääni täydellisesti. Eipä sille kyllä minun jälkeen tulleet miehetkään kelvanneet, joten vika ei ollut minussa.
Vierailija kirjoitti:
Vastaus edelliselle:
Yhdellä kaverilla on takana hullu narsisti, mutta nyt ollut sinkkuna parisen vuotta, toinen taas vähän sellainen "ikisinkku" tapaus, tapailee näitä vähän huonosti kohtelevia miehiä silloin tällöin. Tottahan tuo on että varmasti nuo asiat vaikuttaa. Silti tuntuu ikävältä, kun jotenkin ajattelisi että ystävän kuuluisi kuitenkin olla aidosti onnellinen toisen puolesta. :( Olen myös miettinyt omaa käytöstäni etten vaan vaikuta ärsyttävältä tmv ja täten tietoisesti vältellyt puhumasta miehestä sen kummempia. Molempia kavereita olen myös auttanut todella paljon noiden vaikeiden miesten kanssa, ja toivoisin ihan aidosti molemmille onnea ja tulevaisuudessa parempia kumppaneita. - ap
Teillä on ollut samanlainen miesmaku. Kaikki tykkäävät rentuista. Kaverisi viihtyvät paremmin renttujen seurassa, eivätkä osaa olla luontevia nykyisen kohteliaan miesystäväsi kanssa. Ovat tottuneita vain tietynlaiseen käyttäytymiseen miesten taholta. Ehkä eivät tosissaan edes usko, että on olemassa "hyviä" miehiä, joten miesystäväsi tuntuu teeskentelijältä. Varmaankin aika korjaa tuon ennakkoluuloisen asenteen ja hekin ottavat uuden miesystäväsi todesta.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla onnellinen uudesta suhteestasi? Miten?
Onnellinen nyt oli ehkä hieman liiotteleva ilmaisu. Tarkoitin lähinnä sitä että kaverien kuuluisi mielestäni suhtautua positiivisesti ystävän onneen, etenkin vaikeiden suhteiden jälkeen. Suhtautuminen voisi olla minun puolestani siis vaikka neutraali, kunhan ei olisi sellainen kylmä ja epäkiinnostunut, eikä tarvitsisi katsella silmien pyörittelyä kun kerron yhteenmuutosta tmv. Ihmettelen aihetta enimmäkseen siis siksi että kaverit ovat olleet onnellisia puolestani ja kiinnostuneita edellisten suhteiden kohdalla - jotka ovat olleet huonoja.
Ja sinulle joka kysyit olenko ottanut miehen illanviettoihin pyytämättä - mainitsin jo aloituksessa, että en. Vain silloin kun on erikseen pyydetty! -ap
Kuinka pitkään olit sinkkuna? Vaikutat epätoivoiselta?
Kateus, tai kaverit tietävät miehestä jotain mitä sinä et
Epätoivoiselta en ole voinut vaikuttaa, koska viihdyin ihan älyttömän hyvin sinkkuna, enkä ikinä etsinyt suhdetta.
Eivät myöskään tiedä miehestä mitään mitä minä en - eivät tunne mistään entuudestaan, ja tiedän tasan tarkkaan että jos jotain tietäisivät niin kertoisivat minulle.
Miehen ystävät sen sijaan ovat minulle aivan ihania.
-ap
Ap jättää nyt sen oleellisen kertomatta meille :)
Vierailija kirjoitti:
Teillä on ollut samanlainen miesmaku. Kaikki tykkäävät rentuista. Kaverisi viihtyvät paremmin renttujen seurassa, eivätkä osaa olla luontevia nykyisen kohteliaan miesystäväsi kanssa. Ovat tottuneita vain tietynlaiseen käyttäytymiseen miesten taholta.
Tämä, ja ehkä sitä kiinnostusta on pitänyt yllä että kaverit ovat esim. flirttailleet näiden renttujen kanssa ja siksi renttumiehet on olleet tervetulleempia illanviettoihin ja saaneet enemmän huomiota ja kiinnostusta kun tällaista peliä on ollut ilmassa?
Nykyinen mies on sitten tylsä kun ei ole niin kavereiden maun mukainen eikä flirttaaminen kiinnosta, eikä kunnollinen mies edes lähtisi tällaiseen mukaan.
Toivon tietysti ettei kavereillasi ole tällaisia motiiveja mutta tuli vain mieleen.
Jotkut ihmiset elävät itse baarielämää ja vähän renttuelämää, ja jostain syystä suhtautuvat aggressiivisesti normaaleihin ihmisiin. Näihin törmää peruskoulussa, kun on pakko piikitellä koulussa hyvin pärjääviä, ja sitten tiet vähän jakaantuvat. Siinä au-pair-sarjassa se Jane oli sellainen. Kaikkien piti olla humalahakuisia renttuja, tai aggressiot heräsi. Ehkä kaverisi ovat tällaisia.
Tämä voisi hyvin olla oman entisen ystäväni tekemä aloitus! Hän löysi omasta mielestään aivan ihanan, kaikinpuolin täydellisen miehen, mutta minun ja kaikkien muiden mielestä se mies oli aivan kamala. Entinen ystäväni nauraa hykersi illanistujaisissa, kun tämä mies kuulemma "vitsikkyyttään ja hauskuuttaan" toistuvasti tavalla tai toisella loukkasi meitä muita paikallaolijoita. Entinen ystäväni saattoi ihan hymyssä suin istua vieressä kun miehensä haukkui meidän asuntoa, lapsia, työpaikkoja, koulutusta (oli vieläpä meitä alempikoulutettu) tai elämää jo ensi tapaamisesta lähtien. Tein selväksi että tämä ei ole ok, muttakun tämä ihana mies on kuulemma vain niin vahvapuheinen ja suorapuheinen eikä pahaa tarkota! Itsevarmakin on, kun kehuskelee saavutuksillaan ja ulkonäöllään (omaan silmään oli kyllä äärimmäisen ruma yksilö, ei sillä että sillä olisi normaalisti väliä mutta tuossa tilanteessa antoi jo aihetta itselle kritisoida sitäkin). Lisäksi ystävää nähdessä mistään muusta puhunutkaan kun että on se niin ihana ja menestyvä ja rikas ja paras kaikessa!! No niin ne vain ne ystävät sieltä viereltä sitten yksi kerrallaan katosivat ja kateuden piikkiin kuulemma nykyäänkin asiaa muille selittelee. Ja haluan korostaa, että itselläni on kyllä omiin silmiin maailman paras mies joten kateudesta ei todellakaan kyse itselläkään.
Uskon siis oman kokemuksen perusteella, että ap:lla nyt joku olennainen osa jää kertomatta tai tiedostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun suhteen on mustasukkainen naispuolinen kaveri tuhonnut, että aika yleistä se taitaa olla. Tämä nainen halusi kontrolloida exääni täydellisesti. Eipä sille kyllä minun jälkeen tulleet miehetkään kelvanneet, joten vika ei ollut minussa.
Näinköhän?? Ainahan se vika on eksässä, ei sinussa, tietenkään.
Millaisia nämä ystävien miehet ovat vai ovatko sinkkuja? Jotkut ovat kateellisia ja nauttivat siitä, kun jollain muulla menee vielä itseään huonommin (esim. huono parisuhde). Kyllä minullakin on kokemusta siitä, kun parilla kaverilla nosti kateus päätään siinä vaiheessa, kun huomasivat, että mies haluaa oikeasti viettää kanssani aikaa, harrastaa yhdessä, käydä syömässä ja leffoissa jne. Heidän miehet viettävät taas aikansa mielummin baareissa kavereidensa kanssa.