Lue keskustelun säännöt.
Kun niin moni haikailee 80-luvulle takaisin...
16.04.2018 |
Miksi ette eläisi niinkuin silloin elettiin? Olisiko mahdollista tehdä asiat samoin kuin silloin? Syödä ruokia, joita silloin syötiin? Kuunnella 80-luvun musaa c-kaseteilta? Hakea tietoja kirjoista, lehdistä, ystäviltä? Katsoa tv:stä vain ylen kanavia?
Itse oon tästä elämän yksinkertaistamisesta haaveillut ja sitä jo hieman toteuttanutkin. Se on muuten yllättävän vaikeaa. Internetin käyttö on lähes välttämätöntä monessakin asiassa. Tällaiseen surffailuun käytän todella vähän aikaa, ehkä kaiken kaikkiaan kaksi tuntia viikossa. Musaa kuuntelen pääosin radiosta, koska en tykkää siitä miten "helppoa" esim YouTuben kautta on vain plarailla biisejä läpi eikä kuunnella niitä edes loppuun. Tekisi mieli viedä tämä mun mieliteko vielä pidemmälle. Oonko ihan sekopää? 😁
Kommentit (35)
Vaikka itse luopuisi kaikesta, ei se silti toisi sitä tunnelmaa takaisin, jos ja kun muut eivät ole aidosti läsnä. Sitä aitoa läsnäoloa kaipaan eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itse luopuisi kaikesta, ei se silti toisi sitä tunnelmaa takaisin, jos ja kun muut eivät ole aidosti läsnä. Sitä aitoa läsnäoloa kaipaan eniten.
Sama täällä! Ärsyttää, kun jopa ystävän luona vierailu pitää sopia viikkoja etukäteen ja kaikilla on aina kiire. Musta on ihanaa, kun pari lasten kaveria tulee vaan ja soittaa ovikelloa.😊 Ap
Kun on pakko itsepalvella itseään. Pankissa, matkaa varattaessa, lippuvarauksissa jne.
Ilman nettiä ei vaan voi elää, kun koko maailma toimii erilailla. Silloin oli vähemmän ja kaikki yksinkertaisempaa.
80-luvulla oli helpompaa olla nuori. Oli helpompaa päästä opiskelemaan ja töihin kuin nyt, paljon helpompaa. Tiedän sen, koska olin itse silloin nuori aikuinen. Vaikka olin ujo ja hiljainen, sain töitä. Nyt näen, miten vaikeaa nykyään on nuorilla pääseminen sekä töihin että oppilaitoksiin. Pitäisi olla itsevarma supliikkityyppi ja koulutodistuksessa huippuarvosanat. Tuntuu pahalta tuttujen nuorten takia.
Toisaalta 80-luvussa oli huonot puolensakin.
Mikä estää saamasta nautintoa niistä samoista, pienistä asioista, joista sai nautintoa silloin? Itse olin lapsi 80-luvulla. Voinhan edelleen ostaa lauantaiksi pienen karkkipussin (100-150g) ja löhöillä sohvalla ja lukea Aku Ankkaa. Ja aion muuten tehdäkin niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedon hankintaa en kaipaa 80-luvulta!
Muistan kuinka mieltä vaivasi jokin terveyteen liittyvä seikka. Piti polkea pyörällä keskustaan kirjastoon etsimään lisätietoa siitä lääkärikirjasta, meillä kun e ollut kotona lääkärikirjaa.
Tulee taas mieleen Esko Valtaojan lausuma:
- menneisyys oli kurjempaa kuin muistat,
- nykyisyys on parempaa kuin uskot,
- tulevaisuutta et osaa kuvitellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skodassa oli moottori takalaatikossa eikä se mennyt metriäkään suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää saamasta nautintoa niistä samoista, pienistä asioista, joista sai nautintoa silloin? Itse olin lapsi 80-luvulla. Voinhan edelleen ostaa lauantaiksi pienen karkkipussin (100-150g) ja löhöillä sohvalla ja lukea Aku Ankkaa. Ja aion muuten tehdäkin niin.
Tää oli ihan parasta lapsena! Lukea akuja ja syödä karkkia! Teininä akut vaihtui suosikkiin ja sinä minään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli helpompaa olla nuori. Oli helpompaa päästä opiskelemaan ja töihin kuin nyt, paljon helpompaa. Tiedän sen, koska olin itse silloin nuori aikuinen. Vaikka olin ujo ja hiljainen, sain töitä. Nyt näen, miten vaikeaa nykyään on nuorilla pääseminen sekä töihin että oppilaitoksiin. Pitäisi olla itsevarma supliikkityyppi ja koulutodistuksessa huippuarvosanat. Tuntuu pahalta tuttujen nuorten takia.
Toisaalta 80-luvussa oli huonot puolensakin.
Totta, hain töitä itsekin nuorena valmistuttuani 80-luvun loppupuolella väärälle, jo kuolleelle, alalle. Yhden hakemuksen tein, kirjotin sen kaunolla (!). Silloin ei ollut tietoakaan cv:stä tms hienouksista. Sain paikan vaikka oli tolkuttoman ujo. Olin kuitenkin todella hyvä myyjä.
Nykyään pitää osata myydä itsensä, ylittää itsensä, olla hieman yli-ihminen saadakseen edes kesätöitä.
Mistä saadaan Suomeen rahaa kuten silloin oli? Kaikille töitä ja kadut turvallisiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä tuli mieleen eräs vanha laulu, joka päättyy näin:
"Kun Kolmatta linjaa takaisin kuljen kerran,
niin tiedän, yhtä en koskaan saa.
On nuoruusaika tuo jäänyt taa."
Vaikka omaksuisit kaikki mahdolliset 1980-luvun tavat, tuo yksi jää saavuttamatta, ja sen mukana kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Tiedon hankintaa en kaipaa 80-luvulta!
Muistan kuinka mieltä vaivasi jokin terveyteen liittyvä seikka. Piti polkea pyörällä keskustaan kirjastoon etsimään lisätietoa siitä lääkärikirjasta, meillä kun e ollut kotona lääkärikirjaa.
😁 Mä sain pari päivää sitten päähäni haaveilla James Deanista. Olipa helppoa selata kuvia netistä ja katsella videoita. Ennen vanhaan ainut mahdollisuus oli lainata se yksi kirja lähimmästä kirjastosta ja katsella sitä yhtä kuvaa, jossa näkyi yhdellä sivulla pieni kuva ko. miehestä. Muistan vieläkin sen kuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin nuori 80-luvulla. Mä kaipaan discoja joita täällä maalla järkättiin ehkä parin kuukauden välein yhdessä paikassa. Sinne tuli "kaikki". Discossa soitettiin kaikkea hyvää 80-luvun musiikkia laidasta laitaan ja oli discovalot, savukoneet ja peilipallot. Välillä käytiin lähimetsässä huikalla, sinne kaikki piilotti pussikaljansa tai mitä nyt olikin saanut käsiinsä. Välillä kävi niin että oli piilottanut kätkönsä niin hyvin ettei lopulta hiprakassa ja pimenevässä illassa enää löytänyt sitä. Vaan saattoipa löytää jonkun toisen kätkön! Aina sattui ja tapahtui, pääosin positiivisessa mielessä, joskus oli kyllä tappeluitakin. Mutta ihanaa aikaa se oli! Oli mahtavaa elää nuoruutensa 80-luvulla. Käy sääliksi omia lapsia kun ne ei koskaan saa kokea vastaavaa. Vaikka kai ne ajattelee että just nyt on hyvä aika elää nuoruutta, ja eihän ne osaa kaivata sellaista mitä ei oo koskaan kokenu.
Oli ihan OK, että tanssipaikalle/discoon eksynyt naapurikylän poika hakattiin.
Eri nuorisokulttuureihin kuuluvat pojat hakkasivat toisiaat, tytöt yllyttivät uroitaan...
Oli OK, että 14-vuotiaat kovistytöt seurustelivat 25-vuotiaiden rakkareiden kanssa.
Parikymppisten kollien keskuudessa oli OK keräillä 14-15v tyttöjen neitsyyksiä.
80-luvun alussa oli laillista pieksää lapsiaan.
Naisen/tytön seksuaalisesti provosoiva pukeutuminen(vaikkapa tiukat farkut)
oli lieventävä asianhaara raiskauksesta tuomittaessa.
Vaikkapa Apu-lehden vitsipalstalla vitsailtiin raiskauksista ja lapsiinsekaantumisesta.
Myös homoista vitsailtiin.
Julkisesti ei voinut olla homo.
Näin yhtäkkiä 80-luvun "ihaniuuksia".
Tiedonhankinta oli nihkeää, pikkukylän kirjastokin kovin suppea.
Koulukiusaukseen ei kiinnitetty huomiota, ellei mustelmille hakattu.
Kiusattu sai usein opettajalta haukut
Kun ei pidä puoliaan.
Poliisi useinkin ojensi pidätettyä kumipuun oksalla.
Armeijassa simputettiin.
Alokkaiden kaapit leviteltiin tuvan lattialle, teetettiin typeriä tehtäviä jne...
Vammaisille ja mielisairaille naurettiin.
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Oli ihan OK, että tanssipaikalle/discoon eksynyt naapurikylän poika hakattiin.
Eri nuorisokulttuureihin kuuluvat pojat hakkasivat toisiaat, tytöt yllyttivät uroitaan...
Oli OK, että 14-vuotiaat kovistytöt seurustelivat 25-vuotiaiden rakkareiden kanssa.
Parikymppisten kollien keskuudessa oli OK keräillä 14-15v tyttöjen neitsyyksiä.
80-luvun alussa oli laillista pieksää lapsiaan.
Naisen/tytön seksuaalisesti provosoiva pukeutuminen(vaikkapa tiukat farkut)
oli lieventävä asianhaara raiskauksesta tuomittaessa.Vaikkapa Apu-lehden vitsipalstalla vitsailtiin raiskauksista ja lapsiinsekaantumisesta.
Myös homoista vitsailtiin.Julkisesti ei voinut olla homo.
Näin yhtäkkiä 80-luvun "ihaniuuksia".
No eipä ollu meidän kulmilla tollasta menoa! Ihan ikäistemme seurassa liikuttiin ja kotibileitäkin uskallettiin pitää ilman pelkoa koko talon hajottamisesta tai sadoista kuokkavieraista jotka voivat nyt nettiaikana olla riesana. Harvoin oli mitään ihmeempiä tappeluitakaan. Ajeltiin kadetilla tai taunuksella ympäri toria ja Hanoi rocks raikas.
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Tiedonhankinta oli nihkeää, pikkukylän kirjastokin kovin suppea.
Koulukiusaukseen ei kiinnitetty huomiota, ellei mustelmille hakattu.
Kiusattu sai usein opettajalta haukut
Kun ei pidä puoliaan.Poliisi useinkin ojensi pidätettyä kumipuun oksalla.
Armeijassa simputettiin.
Alokkaiden kaapit leviteltiin tuvan lattialle, teetettiin typeriä tehtäviä jne...Vammaisille ja mielisairaille naurettiin.
Nuo on onneksi vähentyneet, mutta tilalle on tullut muita ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää saamasta nautintoa niistä samoista, pienistä asioista, joista sai nautintoa silloin? Itse olin lapsi 80-luvulla. Voinhan edelleen ostaa lauantaiksi pienen karkkipussin (100-150g) ja löhöillä sohvalla ja lukea Aku Ankkaa. Ja aion muuten tehdäkin niin.
Tää oli ihan parasta lapsena! Lukea akuja ja syödä karkkia! Teininä akut vaihtui suosikkiin ja sinä minään.
Joo! Saispa vielä niitä 80-luvun karkkejakin!
Minä elän luolamieskautta.