Voiko laihduttaa ilman liikuntaa?

Vierailija kirjoitti:

Hiilihydraatteja on kahdenlaisia: nopeasti laskevia kuten sokeri ja valkoinen vehnäjauho.

Sitten ne joissa on hyvä glykeeminen indeksi esim ruisleipä antaa energiaa hitaammin mutta tasaisemmin. Eli kuitupitoisia hiilareita SAA syödä.

Jättää vaan ne juustot pois.

Ei samat ohjeet toimi kaikille ihmisille. Jotkut vaan ei pysty syömään hiilareita ilman että menevät ihan raiteiltaan. Itselleni tuo ruisleipä on ihan pahin. Ja mun ruisleipä oli 100% ruista, valmistusaineet ruis, vesi ja suola. Mutta mulla se aiheutti vaan tolkuttoman hiilarihimon ja sitten tuli syötyä ties vaikka mitä muutakin.

Sen sijaan kun syön simppeliä VHH-ruokaa (lihaa/kalaa/kanaa + kasviksia) niin minulla ei ole mitään tarvetta syödä kun ei ole nälkä, eikä se nälkäkään tunnu vatsanpohjassa vaan sellaisena hieman heikkona olona. Jollekin toiselle hiilarit ei ole niin ongelmallisia ja hän voi hyvin laihduttaa vaikka syökin sitä ruisleipää.

Tärkeintä on löytää sellainen ruokavalio jota pystyy noudattamaan koko loppuikänsä. Ja jonka puitteissa pystyy syömään niin, ettei syö liikaa tai muuten vain holtittomasti. Joku napostelee 3h välein ja joku toinen syö 6-8h kunnon ruokaa. Minullakin on nyt aamiaisesta jo kahdeksan tuntia ja olen jo jonkin aikaa suunnitellut, että pitäisi tehdä lounasta. Kouristavaa nälkää ei ole, pikemminkin jano ja sellainen olo, että kone käy jo vähän hitaalla. Mutta olen ihan toimintakykyinen eikä ole sellainen olo kuin hiilarinälässä, että nyt jotain ruokaa tänne ja vähän äkkiä - ja siihen vielä kiukku päälle. 

Ilman liikuntaa voi laihtua, ja suurin osa laihtumisesta on ruokavaliosta kiinni. MUTTA ainakaan minusta ei ole laihduttamaan ilman liikuntaa, se tuntuu hyvältä ja luo motivaatiota - ei tee mieli herkkuja, kun tietää miten paljon kaloreita niistä tulee (ja miten vähän suhteellisesti kuluu liikkuessa)... Sen lisäksi liikunta, erityisesti lihaskunto, on tärkeää koska lihakset väistämättä surkastuvat laihduttaessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi. Yhden rasvakilon pudottaminen tarkoittaa noin 7500 miinuskaloria. Jos syöt päivittäin 1000 kcal vähemmän kuin kulutat, laihdut lähes kilon viikossa, ja se on jo reipas tahti.

Alle 1400 kcal/päivä ei pidä pudottaa kaloreita, siinä kohtaa keho menee säästöliekille. Syödä kannattaa ihan perinteisen ruokapyramidin mukaisesti.

Viestissäsi on nyt aikamoinen ristiriita? Jos peruskulutus on vaikka 1500 kcal eikä liiku, niin päivässä saisi syödä vain 500 kcal jos haluaa syödä 1000 kcal vähemmän kuin kuluttaa. Miten voi laihtua jos ei liiku ja syö 1400 kcal päivässä jos peruskulutus on tuon 1400 kcal?

Peruskulutus on alle 2000 kcal/pv jos ei tee muuta kuin makaa sängyssä. Hyvin pienelläkin aktiviteetilla se nousee yli 2000 kcal. Eli silloin riittää, kun syö vain 1400-1500 kcal/pv. Suositeltavin laihdutustahti on 0,5 kg/vko eli kalorivajeen ei tarvitse olla kuin muutama sata kaloria/pv.

Liikuntahan kuluttaa vähemmän kuin yleisesti luullaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta se ei ole hyvä tapa laihduttaa, sillä läskin lisäksi hiipuvat myös lihakset. Kun saat paljon liikuntaa ja riittävästi vähäkalorista ruokaa, laihdut kauniisti etkä näivety. Toki ymmärrän, että av-mamma laihtuu mieluiten ostamalla Miracle Slim Belt -ihmevyön ja Bodytrim-uutetta, joilla mainoksessa esiintyvä Sheila todistaa laihtuneensa 10,5 kiloa kuukaudessa - sohvalla maaten ja herkutellen.

Menikö alapeukuttajilla tunteisiin?

Ei mennyt, alapeukkua laitoin ilkeästä viestistäsi. Etkö itse huomannut, mitä kirjoitit?

Reippaasti ylipainoisen kannattaa saada paino laskemaan ruuan avulla. Liian rankka liikunta ja tiukkaan vedetty ruokavalio heti alkuun vaan lisää epäonnistumisen riskiä. Kun saa syömiset fiksattua niin, ettei koko ajan ajattele laihduttamista ja ruokaa, niin paino lähtee ehkä hitaammin, mutta pää pysyy mukana.

Tietysti voi, mutta mitä järkeä siinä on?

Menetät senkin vähän mitä lihaksistasi on laiskan elämäntyylin vuoksi jäljellä. Luultavasti kroppasi näyttää löysältä, etenkin jos ikää on 22+.

Lihakset käyttävät energiaa myös levossa, mikä helpottaa laihduttamista ja hoikkana pysymistä.

Voimaharjoittelu suojaa osteoporoosilta, joka on ensisijaisesti naisten vaiva.

Liikkuminen nopeuttaa aineenvaihduntaa ja johtaa siihen että - taas kerran myös levossa - kehosi ottaa suuremman osan energiasta rasvareserveistä.

Liikunta parastaa tutkitusti mielentilaa ja lisää seksihaluja.

Katso hieman vanhempia ihmisiä. Näyttääkö siltä että kaikki elävät aktiivista elämää ja ovat vapaita inhottavista kolotuksista jotka ovat seurausta liikkumattomuudesta nuorempina?

Tarvitsetko lisää perusteluja?

 

Itse laihdutin vuosia sitten 25 kiloa hitaasti ja ilman liikuntaa, ovat pysyneetkin poissa, mutta kyllä se liikunta silti kannattaa koska kiinteä keho on minusta paljon kauniimpi kuin pelkästään hoikka mutta löllö varsi, niin kuin tämä omani...

Vierailija kirjoitti:

Laihdutan aina ilman liikuntaa. Kevyt liikunta sopii, mutta sellainen ns. hikiliikunta lisää minulla vaan nälkää. Toki terveyden kannalta sitten asia erikseen.

Voisiko liikuntavapaa elämäntyylisi olla syy siihen miksi laihduttaminen on jatkuvasti toistuva projekti?

Rankka liikunta kuluttaa nopean energian varastot, ja kestää hetken kun keho korvaa ne polttamalla rasvaa. Syö liikunnan jälkeen banaani ja juo vettä, älä mätä suklaapatukoita tai korkeakalorisia bodareille tarkoitettuja pirtelöitä. Pahin nälkä katoaa melko pian.

Vierailija kirjoitti:

Ilman liikuntaa voi laihtua, ja suurin osa laihtumisesta on ruokavaliosta kiinni. MUTTA ainakaan minusta ei ole laihduttamaan ilman liikuntaa, se tuntuu hyvältä ja luo motivaatiota - ei tee mieli herkkuja, kun tietää miten paljon kaloreita niistä tulee (ja miten vähän suhteellisesti kuluu liikkuessa)... Sen lisäksi liikunta, erityisesti lihaskunto, on tärkeää koska lihakset väistämättä surkastuvat laihduttaessa. 

Mun ei tee mieli herkkuja kun syön kunnollista ruokaa. Ja kun ruokavalio on sellainen, ettei se synnytä herkunhimoa. Tai syön minä tavallaan herkkuja, mutta ne on sitten jotain kirsikkatomaatteja tai hyviä juustoja, kaikenlaista luvallista mikä maistuu kuitenkin hyvältä. 

Jos lähtöpaino on päälle sadan kilon ja on ollut hyvin passiivinen, niin silloin on lohduttava ajatus, että ilman liikuntaakin voin laihtua. Sitä kevyttä liikuntaa voi aloitella sitten kun on saanut elopainoa jo vähän alemmas. Itsellänikin on aiempiin laihdutuspuuskiin liittynyt vimmainen kuntoilu ja kyllähän se paino silloin nopeasti laski. Mutta jossain vaiheessa se homma levisi käsiin ja paino tuli takaisin korkojen kera. Siksi tuntuu nyt paremmalta ottaa ihan maltilla, tiputtaa painoa hitaasti ja odotella rauhassa alkaako jossain vaiheessa tehdä mieli lisätä liikuntaa kuvioihin. Jossain vaiheessa poljin kuntopyörää 45min mutta se jäi yksittäiseksi kerraksi enkä saanut siitä kummempia kiksejä. Enkä koe mitenkään että peli olisi menetetty. 

Jonkun aiemman kirjoitukseen viitaten: Käsittääkseni laihduttaja menettää lihasmassaa ainoastaan jos ei syö tarpeeksi proteiinia. Karppaajan kohdalla proteiinin riittävä saanti harvemmin on ongelmana, joten en senkään takia lähtisi väkisellä lisäämään sitä liikuntaa jos ei itsestä siltä tunnu.

Siinä liikunnassakin on sama juttu kuin ruokavaliossa - se pitää tuntua sellaiselta jota jaksaa pidemmän päälle. Helpoiten onnistuu jos löytää itselleen jonkun mieluisan lajin. Eikä sen tarvitse olla edes liikunnaksi laskettavaa, joku sienestys tai metsänhoito käy minusta yhtä hyvin. Kunhan tekee jotain missä on vähän fyysistä aktiviteettia niin että syke nousee - ja raitis ilmakin on plussaa.

Mä en ymmärrä kommenttia, että liikunta lisää nälkää. Niin? Sehän on hyvä asia! On paljon parempi liikkua ja kuluttaa päivän aikana 2000-2500 kcal, sekä syödä 1500-2000 kcal - kuin kituuttaa 1500/1000 yhdistelmällä.

Esim. HIIT todistetusti polttaa vaarallista keskivartalorasvaa ja vauhdittaa aineenvaihduntaa useaksi tunniksi. Samoin voimatreeni rakentaa lihasta joka osaltaan kuluttaa lisää energiaa (toisin kuin läski). Lisäksi se on satsaus tulevaisuuteen ja terveyteen - ja saa syödä enemmän ja laihtuu! Win-win-win-win-win 😄.

Siis onhan se hyvä, jos sitä liikuntaakin jaksaa. Edes vähän, edes joskus. Mutta ei se painonpudotus saisi olla liikunnan varassa, vaan sen liikunnan pitäisi olla ylimääräinen plussa, jos sellaiseen pystyy. Ei niin, että jos ei jaksakaan puristaa itsestään sitä liikuntasuoritusta, kokee epäonnistuneensa ja heittää läskiksi koko homman.

Tieto siitä, että liikunta ei ole pakollista laihtumisen onnistumiseksi, voi olla vapauttava ja helpottava sellaiselle ihmiselle, joka lähtee korkeasta lähtöpainosta ja surkeasta kunnosta urakoimaan painoa hissuksiin kymmeniä kiloja alaspäin.

Liikunnan suhteen on myös hyvä opetella sellainen ajattelutapa, että vähän on parempi kuin ei ollenkaan. Muistan miten täällä jossain ketjussa äiti kertoi saaneensa ylipainoisen teinin hiljalleen liikkumaan sillä, että olivat alkuun tehneet ihan vain 10 min kävelylenkkejä ja siitä hiljalleen pidentäneet aikaa ja vauhtia. Minulle tuo oli ihan mullistava ajatus, en olisi itse ikimaailmassa osannut ajatella, että 10 min kävelyä on parempi kuin ei mitään ja hyvä alku. Jäin makoilemaan kun mielessäni liikunta tarkoitti vähintään 30min rutistusta ja sellaiseen ei tahtotila riittänyt.

Ehkä tuon liikunnan ja ravintoremontin suhteen on tärkeintä se, että aloittaa. Ei tarvitse olla edes heti mitään tavoitetta, kunhan tekee muutoksia parempaan suuntaan niin ajan kanssa tilanne paranee. Aika kuluu joka tapauksessa ja jos kulkee huonoon suuntaan, sitä painoa tulee vain lisää ja johonkin järkevään painoon pääseminen on entistä pidemmän urakan takana.

Minä en saanut itseäni ryhdistäytymään moneen vuoteen ihan sen vuoksi, että tiesin normaalipainon olevan hyvälläkin vauhdilla vuoden urakan päässä. Se tuntui ihan liian musertavalta projektilta, johon en osannut tarttua. Nyt homma edistyy pikku hiljaa eikä edisty edes siihen tahtiin, että vuosi riittäisi. Mutta suunta on oikea, olo jo paljon kevyempi ja parempi kun kiloja on lähtenyt pois ja aktiivisuuskin on lisääntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta se ei ole hyvä tapa laihduttaa, sillä läskin lisäksi hiipuvat myös lihakset. Kun saat paljon liikuntaa ja riittävästi vähäkalorista ruokaa, laihdut kauniisti etkä näivety. Toki ymmärrän, että av-mamma laihtuu mieluiten ostamalla Miracle Slim Belt -ihmevyön ja Bodytrim-uutetta, joilla mainoksessa esiintyvä Sheila todistaa laihtuneensa 10,5 kiloa kuukaudessa - sohvalla maaten ja herkutellen.

Yhdeksästä alapeukusta päätellen taisin osata aika hyvin kuvailla av-mamman laihiksen.

Te joiden mielestä on parempi laihduttaa ilman liikuntaa, oletteko aivan sekaisin? Vai tarkoitatteko liikunnalla jotain päivittäisiä rankkoja salitreenejä? 

Jos on paljon ylipainoa, kannattaa painon pudotus aloittaa ilman liikuntaa. Hirvittää katsoa jotain Suurin pudottaja-ohjelmaa, jossa hyvin ylipainoiset ihmiset pistetään juoksemaan itsensä aivan läkähdyksiin jossain juoksumatolla. Normaalissa arkiympäristössä tuohon ei kukaan pysty, ja vaarallistakin se on.

Kun paino ensin laskee, ja energiataso yleensä jo tämän myötä nousee, laihtujan usein tekee mieli hieman liikkuakin. Kävelylenkit ovat oiva liikkumisen muoto. Joku jo mainitsikin, että voi aloittaa vaikka vain kymmenestä minuutista. Kunnon ja mielialan parantuessa myös lenkkien pituus kasvaa automaattisesti. Sitten voi käydä niin, että mieli jo kaipaakin ulos ja lenkille.

Lihaskuntoakin voi vähän parannella vaikka ostamalla kotiin käsipainot tai kahvakuulan. Usein kynnys lähteä kuntosalille on korkea. Netistä löytyy myös jumppaohjeita, joissa käytetään hyväksi ainoastaan kehon omaa painoa. Voi aloittaa vain parista toistosta, ja lisätä määrää, kun voima kasvaa.

Hitaasti hyvä tulee. Tsemppiä aloittajalle!

Sekin vaikuttaa miten paljon syö. Kaverini laihtuu jopa useamman kilon, jos on kiire viikko, eikä ehdi syödä.

Nahka voi alkaa roikkua, ellei jumppaa laihduttaessa. Lihaskuntoa on pidettävä yllä, kuten edellä kirjoituksissa on jo sanottu.

Mä olen laihduttanut viime kesästä 11 kg. Syömällä ja juomalla kaikkea, mutta rajana on 2000 kcal per päivä tai 14000 kcal per viikko. Pidän ruokapäiväkirjaa, jotta pysyn sekä kohtuudessa että syön joka päivä tarpeeksi. Olin sairauden takia viime syksynä kaksi ja puoli kuukautta liikuntarajoitteinen ja tavoitteena oli lihomisen estäminen, mutta lopulta siitä tulikin laihdutusprojekti, joka jatkuu vielä toiset 11 kg, liikunnalla tai ilman.