Miten pukeutuu/miltä näyttää ns.parempiosainen aikuinen nainen?

Yleensä musta huppari.

Revityt farkut?

Istuvat farkut, toppi, jakku, korkkarit ja merkkilaukku. Huoliteltu olemus.

Riippuu ammatista. Psykiatrit pukeutuvat aika eri tavalla kuin pankinjohtajat.

Munsalan kansallispukuun.

Kevyttoppatakki tai jokin Barbour tai Burberry, ehkä farkut tai suorat housut, arkisinkin saattaa pukeutua mekkoon tai hameeseen ja paitaan, merkkikäsilaukku, hyvin leikatut hiukset, tyylikäs ulkoilupuku, ajaa sähköautolla tai hybridillä, käy joogassa, käy kasvohoidossa useamman kerran vuodessa, lomailee kotimaassa mökillään tai suvun mökillä ja tekee ulkomaille sekä kaupunki- että rantalomamatkoja.

Klassisen tyylikäs. Trenssitakki ja siistit housut. Huolletut ja siistit hiukset. Meikki luonnollinen.

Meillä töissä noihin merkkilaukkuihin ja korkkareihin sonnustautuvat tradenomit.

Itselläni on ylempi korkeakoulututkinto ja enemmän osaamista. En meikkaa enkä värjää hiuksia, kengät ovat matalat ja vaatteet kirpparilta.

Mutta kuten sanottu, alastahan se on kiinni. Niillä, jotka palvelevat asiakkaita, on yleensä siistimpi olemus kuin ajatustyöläisillä.

Mielenkiintoista kuulla. Riippuu kaupungistakin. Maalaisemmissa kaupungeissa ei paljon auta prameilla kultanapillisissa jakkupuvuissa tai pikkumustassa helmet kaulalla.

En usko että kehä kolmosen ulkopuolella tuloluokkaeroja näkee vaatetuksesta.

Mä olen hyvin aikuinen, hyvin koulutettu ja hyvin toimeentuleva. Käytän etupäässä tiukkoja farkkuja tai nahkahousuja, maihareita, lyhyitä jakkuja, huiveja. Tukka on lyhyt ja sotkuinen, meikkiä on aika paljon, samoin koruja.

Vaatteet haetaan ulkomailta Pariisista, Milanosta, jne. muutaman kerran vuodessa.

Riippuu ammatista, kasvatuksesta ja luonteesta. 

Mä olen kulttuurialalla töissä, palkka ei kovin korkealla huitele mutta omaisuutta on ja kotini oli ns. ylempää keskiluokkaa. Pukeudun halpisketjuliikkeiden farkkuihin (mustat tai tummansiniset), vähän erikoisempiin printtipaitoihin (yleensä painatus viittaa työhöni tai harrastuksiini), kohtuuhintaisiin mutta hyvälaatuisiin neuleisiin, kalliisiin huiveihin ja Elloksen/Tokmannin tai muiden halpaketjujen takkeihin. Kengät ovat ns. merkittömät tai sitten Eccot, lenkkareita, tennareita tai nahkaisia kävelykenkiä.

Laukutkin ovat halpiskamaa (yleensä joudun käyttämään reppua, koska kannan mukanani töihin ja töistä niin paljon tavaraa.)

Omaa vaurauttani tuon esille oikeastaan vain huiveilla ja koruilla. Koruista ei välttämättä heti tajua, miten kalliita ne ovat, ellei tunnista suunnittelijaa tai materiaaleja.

En ole ikinä halunnut Burberryn takkeja tai Hermésin laukkuja - vaatteet ovat käyttötavaraa, takit likaantuvat kun joutuu kurakeleillä nojaamaan likaiseen autoon putsatessa tuulilasia ja laukut kuluvat kun niitä pitää milloin missäkin betonilattialla ja pölyssä ja sahanpurussa ja hiekassa. 

Laatua, ei merkkejä/brändejä!

Olen taloudellisesti hyväosainen, elän pääomatuloilla, olen akateeminen ja uralla menestynyt ennen kuin lopetin työt, ja ystäväni ovat myös ja sukuni ovat hyväosaisia

Et näkisi sitä päällepöin.

Päällä farkkulegginsit Prismasta. T-paita, H&m neulepusero ja vanhat tennarit ja laukku Mangosta. Helmikorvakorut. Ei meikkiä, mutta hyväkuntoinen iho ja hoidan sitä. Hoikka ja kuntoilen eli pohjatyö on tehty. Hiukset pitkät ja hyväkuntoiset, ei muotoilutuotteita. Ei tatuointeja eikä ripsienpidennyksiä tms. Kynnet siistit puolipitkät, väritön lakka. Talvella oli tavallinen musta villakangastakki ja H&m nilkkurit. En ikimaailmassa käyttäisi mitään epämukavaa, kuten suoria housuja tai toukkavyötäröisiä hameita, kauluspaitoja tai jakkuja tai korkokenkiä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ammatista. Psykiatrit pukeutuvat aika eri tavalla kuin pankinjohtajat.

Ai vapaa-ajalla? Töissä tietenkin mutta se on eri asia.

No minä olen korkeasti koulutettu nelikymppinen ja ihan hyvin toimeentuleva sinkkunainen, en sanoisi itseäni kuitenkaan varakkaaksi.

Pidän kauniista vaatteista ja kengistä, ja hankin mieluummin laatua kuin jotain halpisrytkyjä. En kuitenkaan ikimaailmassa ostaisi mitään luisvuittonin tai burberryn tavaraa, haluan jotain persoonallisempaa ja vähemmän konservatiivista. Tyylini on yksinkertainen mutta tykkään vaatteissa veistoksellisuudesta, väreistä ja erilaisista tekstuureista (esim. silkkisatiini, kasmir, (vako)sametti). Korujen pitää olla yksinkertaisia ja vähän näyttäviä. Farkkuja käytän usein, myös töissä koska alani ei ole sillä lailla konservatiivinen. Farkut, jakku ja toppi, tai hame, neule ja saappaat ovat mulle tavallisia työvaatteita. Vapaa-ajalla olen vähän taiteellisempi ja rohkeampi.

Olen hyväosainen taloudellisesti ja minulla on ylempi korkeakoulutuntkinto. En pidä vaatteiden ostamisesta eikä pukeutuminen ja vaatteet ole tärkeitä minulle. Päälläni on useinmiten farkut tai suorat housut, toppi tai yksivärinen t-paita villatakin kanssa, joskus harvoin paitapusero tai hame. Hiukset pidän hyvässä kunnossa ja puolipitkinä, kulmat ja ripset värjäytän ammattilaisella. Koruja en käytä lainkaan. Näytän tosi keskiverrolta tavikselta.

Riippuu hyvin pitkälti ammatista. Olen itse sosiaalityöntekijä. Akateeminen, ok tuloinen ja perheemme on varakas. Pukeudun hyvin pitkälti tunikoihin ja housuihin, mitään merkkijuttuja en harrasta ja saatan ostaa myös Lidlin vaatteita. Monella sossulla on vaikkapa villapaitalinjaa tai vastaavaa. Jakkupukuja ei näe ikinä. Psykologit ja lääkärit voivat olla vastaavissa asuissa. Opettajat ja pankinjohtajat taas pukeutuvat samalla lailla, molemmilta löytyy jakku ja saattaa olla nahkahousutkin. Selvästi vaatteet ovat laadukkaampaa materiaalia ja merkkituotteita.

Typerää yleistystä. Meitä on moneksi ja näytämme kukin siltä kuin haluamme. Mielestäni nuoret tradenomit ovat tosiaan paljon helpompi lokeroida.

Tämä se aina huvittaa tällaisissa alemman keskiluokan pukeutumis- ja sisustamiskysymyksissä - sen sijaan, että vastattaisiin vain miten pukeutuu, niihin monella tulee joku ihmeellinen saarnaava sävy tyyliin 'en ikimaailmassa laittaisi sitä ja tätä' ja sitten hehkutetaan 'veistoksellisuutta' (tirsk) ja 'vähän taiteellisempi' (buaahaaa alempi keskiluokka ja 'vähän taiteellisempi' pukeutuminen - mitähän se mahtaisi olla - beige hiiri jolla on rätväkästi silkkihuivi kaulassa? mut ihan silleen niinku tyylikkäästi, ei mitenkään mauttomasti, you see

tai nappikorviksien sijaan on laitettu hieman roikkuvaa, ja koko illan pelätään sitä, että jos joku luulee nyt hraksi (ei mitään pelkoa, että luulijat olisivat miehiä, korkeintaan samanlaisia, alemman keskiluokan naisia, joilla ei ole korvissa sinä iltana eikä ikimaailmassa minään muunakaan iltana hieman roikkuvaa, heh).

Lisää tällaisia ketjuja, näissä on jotain pohjattoman hupaisaa, piristystä flunssapäiviin.

Mulla on tavallinen villakangastakki, Hilfigerin farkut ja joku t-paita + neuletakki. Tylsää, harmaata, tavallista, en mitenkään erotu massasta. Mutta mulla on hyvä palkka, ja kohtalainen nettovarallisuus. Päälle päin se ei näy mitenkään, kuljen töihin julkisilla enkä asu mitenkään erityisen kalliisti.