Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aikuisena tajusin, että ammatinvalintani on johtunut pääosin vanhempien painostuksesta
14.04.2018 |
Olen tajunnut, että olen päätynyt nykyiseen työhöni pääosin vanhempien voimakkaan
ohjauksen ja painostuksen takia. Kotoa annettiin hyvin vahvasti ymmärtää, että ammatinvalinnassa on täytyttävä vähintään tietyt kriteerit ja niiden puitteissa tein sitten nuoruudessani valintani.
Aikuisiällä olen kuitenkin havahtunut siihen, ettei työni oikeastaan sovi minulle eikä välttämättä alakaan. Olen vain niin pitkään toiminut näin, etten edes oikeastaan tiedä mitä muuta haluaisin tehdä. Kotona ei koskaan rohkaistu paljon pohtimaan omia kiinnostuksen kohteita ja toimimaan niiden mukaan, vaan lasten valintojen piti tuottaa vanhemmille kunniaa.
En tiedä, mistä nyt lähtisin oikein liikkeelle. Olen pitkään tottunut sulkemaan monia vaihtoehtoja pois vanhempien näkökulmasta sopimattomina. Ajattelu tuntuu siksi olevan aika jumiutunutta ja näen monessa paikassa paljon esteitä eri asioiden tekemiseen. Ne eivät välttämättä ole todellisia, vaan minulle lapsuudessa vanhempien taholta syötettyjä ajatuksia siitä, mitä elämän tulisi olla tai mitä se ei saisi olla.
Miten pääsisin ensimmäistä kertaa elämässäni puhtaalta pöydältä miettimään sitä, mitä itse oikeasti haluaisin tehdä ilman näitä kotoa omaksumiani rajoittavia ajatusmalleja?
Kommentit (43)
Olet aikuinen ihminen ja teet ihan itse kaikki päätökset omasta elämästä.
Ainoa ihminen jota sinun tarvitsee miellyttää on sinä itse. Muiden kanssa et elä 24/7.
Jos todella haluat tutkia itseäsi, niin tee DMT-trippi. Eli käy Amazonilla poppamiehen Ayahuasca-rituaalissa. Se kertoo sinulle kaiken itsestäsi ja paikastasi maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Unohda vanhemmat ja siirry eteenpäin. Älä mieti menneitä.
Tässä kaipasin nyt vinkkejä siihen, että KUINKA päästä eteenpäin. Aloituksessa luulin tämän ajatukseni jo ilmaisseeni. En ilmeisesti sitten kuitenkaan tarpeeksi selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Olet aikuinen ihminen ja teet ihan itse kaikki päätökset omasta elämästä.
Ainoa ihminen jota sinun tarvitsee miellyttää on sinä itse. Muiden kanssa et elä 24/7.
Jos todella haluat tutkia itseäsi, niin tee DMT-trippi. Eli käy Amazonilla poppamiehen Ayahuasca-rituaalissa. Se kertoo sinulle kaiken itsestäsi ja paikastasi maailmassa.
Ymmärrän tämän. Ei ole nyt rahaa lähteä Amazonille. Tuskin on useampaan vuoteen, joten muitakin ideoita ottaisin mielelläni vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Anna mä arvaan: Sulla on töitä.
Käytin aloituksessa ilmaisua, ettei työni sovi minulle. Kyllä, olet oikeassa. Minulla on työpaikka. Ja olen joka päivä aivan rikki tuon työni takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet varmaan tarvinnut vanhempien ohjausta. Parempi, että nuori saa jonkin ammatin kuin että jää kokonaan ilman. On yleistä, että ammatti vaihtuu myöhemmässä vaiheessa. Ammatinvalintaan ei ole mitään hokkuspokkuskonsteja. Tutki eri ammatteja ja mieti, mikä sopii sinulle, onko mahdollista kouluttautua kyseiseen ammattiin ja onko kyseisellä ammattialalla mahdollisuus työllistyä.
Sama, mutta omat vanhemmat oli ankeuttajia ja kodin ilmapiiri sen mukainen. Mistään ei kannata haaveilla, eikä mihinkään erikoisempaan ryhtyä, ei siitä mitään tule, mitä nekin ajattelee... tästä ajatusmallista on vaikea irtautua kun se on päähän istutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda vanhemmat ja siirry eteenpäin. Älä mieti menneitä.
Tässä kaipasin nyt vinkkejä siihen, että KUINKA päästä eteenpäin. Aloituksessa luulin tämän ajatukseni jo ilmaisseeni. En ilmeisesti sitten kuitenkaan tarpeeksi selvästi.
Lopeta se menneiden ajatteleminen. Heti kun asiaa tulee mieleen, niin katso vaikka pornoa. Kuinka ja kuinka, voivoivoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko jotain työpsykologeja? Tai mikä vaan psykologi, joka voisi auttaa jumittunutta mieltä eteenpäin.
Mun vanhemmat myös ampuivat ammattihaaveeni yksi toisensa jälkeen alas. Itse olivat tavallisia duunareita, mutta koska mulla oli hyvä koulumenestys, kelpasi vain joku hohdokas akateeminen ammatti. Päädyin kyllä yliopistoon mutta alalle joka ei työllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda vanhemmat ja siirry eteenpäin. Älä mieti menneitä.
Tässä kaipasin nyt vinkkejä siihen, että KUINKA päästä eteenpäin. Aloituksessa luulin tämän ajatukseni jo ilmaisseeni. En ilmeisesti sitten kuitenkaan tarpeeksi selvästi.
Lopeta se menneiden ajatteleminen. Heti kun asiaa tulee mieleen, niin katso vaikka pornoa. Kuinka ja kuinka, voivoivoi.
Sä et taida ymmärtää, että jos ei niitä omia ajatuksia ole tai sisäinen ääni (vanhempien kasvatus vaikka) sanoo niiden olevan vääriä, niin siitä on vaikea mennä eteenpäin ilman apua. Tsemppiä ap!
Mietit mikä/mitkä työ/t kiinnostaa sinua ja mikä on työllisyystilanne. Sitten haet opiskelemaan. Otat opintovapaata tai irtisanoudut, opiskelet uuden sinua kiinnostavan ammatin ja haet alalle töihin. Simppeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap mitä tarkoitat ja itsellä hieman sama tilanne. Vanhemmat vaikuttivat niin paljon omiin valintoihin rajoittuneilla ja tympeillä asenteillaan mutta omaa mielipidettä on vaikea löytää kun se on jossin niin syvällä. Olen miettinyt terapiaa. Olen myös alkanut tavata vanhempia yhä harvemmin niin kontrolli on lievempää - sinällään se onkin helppoa koska eivät ole olleet ns aidosti kiinnostuneita, eivät pidä yhteyttä lpsenlapsiin jne. Jos pystyt tutkimaan kiinnostuksia aluksi harrastuksen tms kautta niin se voi jo avartaa. Tosiaan aika lukossa sitä voi vielä aikuisena olla. Omien lasteni kanssa haluan tehdä toisin. Ei ole hyvä asia elää taloudellisesti turvatusti jos on henkisesti kuitenkin rikki sen takia.
Etsi hyvä terapeutti/psykologi ja käy muutama kerta keskustelemassa suhteestasi vanhempiisi. Et ole ainoa, joka on aikuisena vasta tajunnut asioita lapsuuden perheensä toiminnasta.
Ääneen ajatteleminen selkeyttää omia ajatuksiasi.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisitko vaihtaa alaa?
Sherlock!
Hyvä, että olet tiedostanut asian. Nyt vaan askel kerrallaan etenet omia haaveitasi kohti. Tunnistan ongelman omasta nuoruudestani, jossa itsetuntoni lytättiin ja tehtiin selväksi, että minusta ei ole mihinkään vaativiin tehtäviin ja opiskelut piti kustantaa täysin omasta pussista. Ammatit, joista haaveilin, niille suorastaan naureskeltiin ja vähäteltiin. Toimistotyöntekijän tehtävät olivat vanhempieni mielestä ainoat tavoittelemisen arvoiset tehtävät. Nyt olen jo sen ikäinen, että uudelleen kouluttautuminen ei ole enää mielekästä ja työllistyminen uudelle alalle lähes mahdotonta. En vain nuorempana tajunnut, että vanhempieni vähäinen sivistys ja ymmärrys eri ammateista tai toimenkuvista rajoitti myös omaa ammatinvalintaani.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisitko vaihtaa alaa?
Kyllä, koska en koe tämän alan sopivan itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat myös ampuivat ammattihaaveeni yksi toisensa jälkeen alas. Itse olivat tavallisia duunareita, mutta koska mulla oli hyvä koulumenestys, kelpasi vain joku hohdokas akateeminen ammatti. Päädyin kyllä yliopistoon mutta alalle joka ei työllistä.
Ehkä toivoivat, että luet ammatin joka työllistää ja maksaa hyvin. Ihan omiin kokemuksiinsa perustuen. Ettei sinun tarvitse stressata työn jatkuvuudesta tai laskujen maksusta kuten heidän piti.
Ajatuksena.
Alue: Aihe vapaa
Unohda vanhemmat ja siirry eteenpäin. Älä mieti menneitä.