+*+ SYYSQ -04 WIIKONLOPPU +*+

Ehkä mun pitäs nukkua enempi...



Ilmotelkaahan itestänne..Jos ei muuta ni kertokaa kukista.Piha vai parveke ja mitä sinne laitatte????



Keilinkö????kasvatti partsilla tomaattia viimekesänä....tahtos kokeilla..ohjeita????



Kauniita unia!



jatu

En saa unta. Ystävän tilanne pyörii päässä :( Ja muutenkin olen niin huono-uninen. Väsymys yhdistettynä huoleen itkettää ...



Mies ja tyttö nukkuu. Minä tapan aikaa lukemalla sitä sun tätä täällä. Luin äsken pitkän ketjun " äly vapaa" -puolella, sen missä 70-luvun lapset muistelee lapsuuttaan. Ja voi kuinka monta ihanaa muistoa tulvahti mieleeni. Tuli hyvä ja lämmin mieli. Ja toisaalta niin niin haikea. Varsinkin kun niin monissa muistoissa tämä läheinen ystävä on mukana - jo sieltä 70-luvulta asti. Mitä minä osaisin tehdä ...



Kukista kyseli Jatu. No, orvokkejahan minulla jo on amppelissa etupihalla. Ja hyvin ovat voineet :) Muita kasveja sitten löytyy vaikka mitä .. siis ns. kestokasveja. Nyt kukkivat narsissit ja lumikellot. Sitten taas kesällä mm. pionit ja muutamat muut lajikkeet joita en ole vielä tunnistanutkaan (Ynis voi tulla meille tonkimaan ja tutkimaan :) ) Japanin laikkuköynnös kasvaa takapihalla yhtä aitaa vasten. Etupihalla kasvaa upea rhodorendron (kirjoitetaanko noin??) Tosin sen upeus ei ole minun aikaansaannosta vaan edellisten asukkaiden. Toivon että en tapa sitä ...

Lisäksi aion istuttaa auringonkukkaa ja joitain yrttejä. Ehkä muutamia muitakin kauniita kesän kukkia voisi ostaa kaunistamaan ruukuissa pihaa, saapi nyt nähdä.



Ehkä siirryn sänkyyn. Jospa se uni tulisi.



Alli

Miten noi jaksaa nukkua vielä?! Aurinko kutitti silmäripsiä luultavasti kuuden aikaan, pyörin vähän aikaa ennenkuin nousin. Joki virtaa jo tyynenä ja jäättömänä valossa. Linnut huutavat pihalla hullaantuneina keväästä.



Kahvia on iso muki ja leipääkin jäljellä. Säästelen vähän nautintoa ja yritän syödä hitaasti. Mahaan ei paljoakaan mahdu (tai siis siellä on niin paljon jo), ainainen ähkyvaara vaanii.



Toissapäivänä kerrottiin, että työt jatkuu toukokuun. Se on mukavaa, ainakin lompakon mielestä. Kelapaperit, seuraavat lompakontäyttäjät venyy viemättöminä kun en tiedä mikä olen. Lapuista puuttuu ruksi, pätkätöissä.



Eilen illalla oli loputon väsy. Ei jaksanut olla hyvä vanhempi. Hampaat irvessä-hymyn näkivät varmasti molemmat lapset. Kukkasta itketti, kun äiti oli vihainen. Väsyneenä tuntuu mahdottomalta kestää, kun mahan yli kävellään, tai niskan takaa mätkähdetään päälle. Olin väsy, vaikka yritin olla töissä pehmeästi. Seuraa teoriaosuus, sarjassa, autossa ajateltua:



Väsyä töistä tulee ihan vain siitä, että niin monelle ihmiselle pitää vastata sitä tai tätä, miettiä sitä toisen asiaa keskittyen, olla kohtelias ja avata keskustelu kahvipöydässä, jos sellaista ei ole käynnissä. Keksiä aihe, joka kiinnostaa keskustelijoita ja itseä.



Pehmopäivä minulle oli sellainen, että yritin sanoa asioita, jotka haluan sanoa. Kävi niin, että en halunnut sanoa kovin paljoa, hih. Tein aika keskittyneesti hommiani, itseasiassa. Hupaisaa. Töiden raskain ja vaikein osuus on varoa jäämästä suustaan kiinni, en olisi tätä ensimmäiseksi listannut ennen tätä työpätkää.



Poikulainen heräsi, menen äidin töihin.

Aurinko!

Kukkuu, 32,99v Ihmelapsi 29+2, Poikanen 6v, Kukkanen 1v7kk

Muut nukkuu, mä en enää kuuden jälkeen saanu unta..menin liian myöhään nukkumaan ja sit käy aina näin, et koko yö pilalla!



Allille voimia! Toivottavasti ystäväsi asiat kääntyy parhain päin! Varmasti tärkeintä, että olet tukena, kuuntelet ja välität!



Äitikuu, voi miten ihanaa! Nyt nauti kun ei oireetkaan kiusaa! :-)



Aavis, voi pientä Mottia! Tosi hyvä, että teillä on nyt epipen kaiken varalta! Jaksamisia sulle, kyllä saa valittaa väsymystä, täällä ollaan kuulolla!



Jatu, oli varmaan kummat tunnelmat ultrajutussa! Kyselin mieheltä lauantaista, ei vielä osannu sanoa eilen. Tänään palaan asiaan! Ihana ois nähdä!



Meille tuli vieraat eilen vasta kasilta Nean iltatouhujen aikaan. No Neahan riehaantui saamastaan huomiosta ja lahjoista, ihan ylikierroksilla kävi, eikä juonut iltamaitoakaan!! Nukkumaan meni tunnin myöhemmin, kuin normaalisti. Mut ihanaa nähdä rakkaita ihmisiä pitkästä aikaa, vaikka aika hulinaa onkin. Omenapiirakka tuhottiin jo illalla (on muutes sairaan nopea ja helppo ohje, jos jotain kiinnostaa, ei tartte vatkata taikinaa!) ja nyt aamusta pitäis täytekakku väsätä valmiiksi. Ihana auringonpaiste ulkona! Jospa kevät tuleekin jo kunnolla! Iltapäiväksi meille on varattu pöytä ravintolasta, mitähän Nea mahtaa siellä syödä..



Ai niin, yksi voitto saavutettu, Nea suostui eilen ekaa kertaa juomaan maitoa taikanokasta (vaihdettiin se Aventin pulloon), eli jäähyväiset pullotuteille! JEEEE! Tosin mietin sitä, et onko toi nokka sit kuin hyvä hampaiden kannalta...?? Mut jospa jossain vaiheessa sit jos mukistakin jotain muuta kuin vettä!



Mistä tulikin mieleen Tiivii, tsemppiä työ/mieskuvioihin ja kyllä V jossain vaiheessa sitten tottuu maidon juomaan niin, et sitten vielä pestään hampaat. Mä aiemmin ajattelin, et tuntuu hankalalta koko homma, mut helposti sitten kuitenkin meni niin, et ensi maito ja sitten pesulle ja nukkumaan.



Ynikselle myös voimia parisuhteen kiemuroihin. Hyvä että olette jo pystyneet puhumaan, toivottavasti loputkin asiat lähtee selviämään!



SM, voi että, ihanaa kun pääset pian matkalle!!! :-)



Ankkis, täällä kerhoissa pyöri melkein kaikilla lapsilla vesirokko ja olin varma, et Nea saa tartunnan, mut ei vaan tarttunut. Olin kuitenkin ihan tyytyväinen kuullessani naapureiden kertomuksia 3 tunnin unisaldosta yöllä, päiväunista joita ei nukuttu ja verisistä lakanoista, kun pienet raapineet itseään. Ajattelin, et ehkä (?) olis helpompaa sitten, kun tyttö ois vähän isompi..tosin oon kuullu, et mitä pienempi, sen lievemmät oireet, mut ei kyllä ainakaan täällä naapuruston lapsilla ihan pitäny paikkansa.



Niin, pappa eilen jo sanoi, et kyl pitää vähän tytölle suklaata antaa, kun toi vielä pääsiäismunia. Mä en kyllä ihan vielä halua siihen ryhtyä. Nyt on saanut syödä vielä karkit rauhassa. Ja Nea kuitenkin pullaa ja keksiä tykkää syödä, ei siis karkkia vielä ei!



Voi vitsi, yläkerrasta kuuluu kamalaa kolinaa, ei tarttis herättää Neaa liian aikasin, grrrrrr!!!!!!!!!!



Pitääpä vielä korjata, et tuskin Nekku vielä aikoihin kuivaksi on oppimassa, välillä on vaippa ihan märkä, kun ei malta hädästä ilmoittaa. Mut useammin kuitenkin kun jaksaa potalla käyttää ja tyttökin malttaa kertoa ja vielä kun ehditään potalle, niin samaa vaippaa saa pitää ison osan päivästä! Mut on se mukavaa kuitenkin kun tykkää potalla käydä, säästää vaippoja ja Neakin ihan innoissaan nousee aina seisomaan ja katsomaan omia tuotoksiaan ylpeänä.



No niin, en näköjään osaa lopettaa kun aloitin tän kirjottamisen. Kuudelta tulin jo syömään aamupalaa, kävin suihkussa ja nyt voisin vaikka mennä meikkaamaan kun kaikki vielä nukkuu.. Ihanaa aurinkoista päivää kaikille ja paljon voimia, jos niitä tarvitaan!



Enkeli1 ja Nea

Jatu, tomaatit voi laittaa sellaisiin valmiisiin istutussäkkeihin (multapussin näköisiä) parvekkeelle. Yhteen mahtuu muistaakseni kaksi tai kolme. Siemenistä kasvattamalla alkaa olla kiire, mutta taimia saa valmiinakin keväämmällä. Maalla tiesivät, että kolme riittää yhden talouden tarpeisiin hyvin.



Tomaattit tykkää valosta ja lämmöstä, niistä pitää poistaa kesän mittaan " varkaita" . Ilmeisesti varkaat on uusia rungosta lähteviä versoja. Ajattelin laittaa meidän kuistille.



Kukkuu

Täälläkin ollaan oltu hereillä jo pari tuntia, mutta hyvillä mielin. Paitsi että Motti on kuumeessa, silti kuitenkin pirteä.



Minnuu hymyilytti kovin tuo Kukkuun kuvaus työpaikastaan. Vieläkin usein kun mietin edellistä työpaikkaani, huokaan helpottuneena, että ihanaa kun ei tarvitse käyttää energiaa siihen ylenmääräiseen puhumiseen ja tässä nimenomaisessa paikassa yleiseen valitukseen. Oikeasti siellä oli mennyt kyllä se kulttuuri hiukan pitkälle ja vaikka olimme levittäytyneet eri paikkakunnille, niin sitten sama toistui puhelimessa.



Rullaluitin tuli kuntoon:), muusta en vielä tiedä, aikomus on kova.

Tosin tämä mamma aikoo häipyä hetkeksi paikalta. Olin uhannut poistua koko päiväksi, mutta taidan tyytyä parin tunnin reissuun lapsukaisen kunnon takia. Vaikka kyllähän mies pärjää, minusta ei ole takeita.



Jos yrittäisin vihdoin siirtää meidät interaktiivisempaan aikaan ja asentaa tuon kameran koneeseen, saavat sitten kotona edes hiukan nähdä sen välityksellä Mottia.





Iloista Päivää SyysYstävät!



Aavis ja Motti

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=7060895&p=1&mpage=3&tmode…



tuolla illan viimeiset.



Minä kiehuin kiukkua kun tulin koneelle (annetaan 11½-vuotias kotiinkantohintaan), mutta nyt jo hymyilyttää kun lueskelin kuulumisia :)



Saamarille onnistunutta matkaa! *toivottaa nyt jo, varoiksi, jos ei enää muista*



Jatu, kyllä minäkin odotin että ultrakuvassa näkyy sikiö, vaikka kuvattiin laskimoita :)



Aavikselle toivottelen voimia. Hiukan samantyyppisessä jollassa keikutaan, mutta Väkkärä taitaa sentään olla vähän vähemmän herkkä saamaan voimakkaita reaktioita - ainoa tosisäikäys on ollut porkkana.

Nyt tuo poikanen on naama karheana, enkä tiedä miksi. Oireilu alkoi samaan aikaan kuin minun silmät rupesivat kutiamaan - ehkä siis siitepöly? Minä olen luullut, että siitepölyt keskittyy aiheuttamaan harmia lähinnä limakalvoille.



Täytyy ruveta touhuamaan, kohta viedään Ykkönen potkimaan palloa ja muut tenavat kiikutan vanhemmilleni - itse lähden kampaajalle, nam.

Ja vielä sitten (tukka hyvin) tapaan ystävän - kaikki hyvin. :)

Superäiti täällä moi. Heräsin (tai siis Lilli herätti, otti maitohörpyt ja jatkoi unia) kuudelta, enkä saanut nukahdettua uudestaan. Laitoin siis uunipuuroa, luin lehdet ja piirsin tarkan pohjapiirustuksen pihastamme ennen kuin muut heräsivät. Asiaan kuuluu että melkein koko eilinen meni siivotessa, no ei täällä supersiistiä ole nytkään mutta huomattavan siistiä (normaaliin verrattuna) kuitenkin.



Enkeli, meilläkään ei kokemus tue tuota " mitä nuorempana sen helpompi" -teoriaa, pojilla kun oli vesirokko peräkanaa muutama vuosi sitten niin nelivuotiaalla oli vain näppyjä mutta puolitoistavuotias oli ihan kokonaan näppyjen peitossa, kuumeinen ja kipeämpi muutenkin.



Jatu, sen ultraäänilaitteen ja kuvan minäkin yhdistän nimenomaan siihen vauvan odotukseen... Harvemmin kai siellä tulee muussa tilanteessa käytyä. Kerran kun muista syistä kävin niin oli ihan outoa ettei vauvaa näkynyt kuvassa...



Meillä pihassa kasvaa iso köynnöshortensia ja paljon pikkutalviota. Niitten lisäksi pihalta löytyy kallionauhus ja tuoksuvadelmaa, mutta ne saavat kyllä lähtöpassit, puuttuuko kenenkään pihalta..? ;-) Lisäksi erinäinen määrä toistaiseksi tunnistamattomia puskia ja risukoita, äitini tulee tänään käymään ja toivottavasti saa jotain tunnistettua. Tämä viikonloppu olisi tarkoitus myllätä pihaa ja saada edes jonkinlainen suunnitelma aikaiseksi, ja ainakin säätiedotukset näyttäisivät suosivan suunnitelmiani.



Aavikselle jaksua Motti-paran algeerioissa. Ayapille jaksua esimurkkujen kanssa. Kukkuulle jaksua työkuvioissa. Mimmulille *hali*. Allille voimia ja keinoja tukea ystävääsi.



Aurinkoista viikonloppua kaikille!



T. Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

...etten edes tiedä kummalla melotaan, kajakilla vai inkkarikanootilla. Kurssitiedoissa ei kerrottu. Ollaan kumpikin kokeiltu kerran aikaisemmin, muttei yhdessä ikinä vaan työpaikkojemme tykypäivillä. Molemmat kyllä tykättiin kovasti. Toivottavasti se on kivaa myös oman aviopuolison kanssa :-)



Nyt kauppaan!



Ankkis

Lapset nukkui kuin ihmeen kaupalla klo 8 saakka. Itse heräsin kaikkeen mylläämiseen ja koiran ravisteluun klo 6 enkä juuri nukkunut sen jälkeen. Väsyttää ja ärsyttää! Päivä ei tahdo lähteä käyntiin ja taas alkaa olla sellainen ilmapiirikin, ettei tästä tule mitään keskusteluista huolimatta. Sen huomaan, että jos ei heti paikalla viikonloppuaamuna rupea toimimaan ja lähtemään jonnekin, niin alkaa lorviminen joka ärsyttää kuitenkin kaikkia ja kauheet paineet ois tehdä jotain ja kohta ollaan kaikki huonolla tuulella ja riidellään joka asiasta. Huoh, ei tässä ole mitään järkeä.



Multa on ultrattu kilpirauhanen muutaman kerran ja täytyy sanoa, etten kyllä ajatellut vauvaa silloin ollenkaan. Lähinnä se tuntui oudolta, kun makoili kaula täynnä geeliä ja ultrauslaite liikkui pitkin kaulaa. Kuvaa en sen enempää ihmetellyt.



T: Ynis

Äitkuulle heti: Ihanaa, että pikkupirpanan sydän sykki reippaasti! Laskettu aikasi on erittäin hyvä :)) (nimim.minunkin syntymäpäiväni).



Aivan vihreänä kateudesta teitä kaikkia uutteria mammoja kohtaan. Minen ole taas(kaan) jaksanut tehdä vielä kotitöitä. Kun asun (ja olen naimisissa) vielä yhden maailman epäsiisteimmistä ihmisistä (?) kanssa, enkä itse ole maailman ahkerin (vaikka omasta mielestä suht siisti kumminkin), on kaaos usein käsillä. Semminkin, kun asumme kolmiossa koko viisihenkinen perhe, eikä kaappitilaa ole riittävästi (vaikka koska olisi?).



Aivan erilaisissa työmaailmoissa seikkailemme, Kukkuu, mutta samanlaisia aatoksia olen minäkin pohdiskellut. Saisin aikaisksi noin miljoona asiaa enemmän, jos ei tarvitsisi vatkoa kaikenmaailman asioita. Työhäni kymmenien ihmisten esimiehenä toki kuuluu se, että olen murheita kuuntelemassa (etkä varmasti sinä murheiden kuuntelemista tarkoittanutkaan, siinä olet toki aivan ykkönen) ja todellisiin murheisiin pitääkin keskittyä, mutta siihen kaikkeen muuhun....huh...



Aavis: On pitänyt sanoa, että kuulosti kamalalta tuo Motin kohtaus :( Minä en ole oikeastaan ikinä ollut tekemisissä minkäänmallisten algeerioiden kanssa, joten en yleensä osaa niistä kommentoida, mutta ikävältä kuulostaa. Jaksua! Jaksua samalla muillekin (ainakin Kerppu ja ayappi).



Jos oikein keskityn, pystyn varmasti tänään kirjoittamaan edes yhden kappaleen ilman sulkeita (olenko sulkumaanikko?) hups! ;)))



Kivaa päivää, yritän ryhdistäytyä... Ai niin, taaperostakin jotakin: Antsalla on ripuli ja vatsaakin tuntuu hällä vääntävän :( Ei syönyt aamupuuroaan, mutta sain sentään maitoa ja vettä juomaan.



Palaan...



SaaMa

Piti työviikko niin kiireisenä, etten ehtinyt kuin taustailla. Nyt mies lähti opettelemaan veljelleni rullaluistelua ja Venna tuolla höpöttelee ennen päiväuniaan. Aah, ehkä jopa 1,5h omaa aikaa!



Tiivii, hyvä että osasit olla tiukkana sen 3-pväisen vkon suhteen! Kokemuksesta voi kertoa, että se on henkisesti erittäin paljon vähemmän kuin 5-päiväinen. Rahallisesti tosiaan menee tiukemmalle, meilläkään ei säästöön jää mitään, mutta nämä normaalit elämisen kulut saadaan hoidettua.



Hurja noita Motin allergiaoireita! Auttaisikohan edes vähän siitepölyoireisiin, jos aloittaisi antihistamiinin (Zyrtec-mikstuuran tai vastaavan väsyttämättömän)? Epipen on hyvä olemassa, kannattaa se käyttö opetella ennen kuin sitä oikeasti tarvitaan. Ei ole yksi eikä kaksi äitiä/isää, jotka ovat onnistuneet pistämään ne adrenaliinit omaan sormeensa.



Ynis, voi miten tutulta kuulosti tuo aamutunnelma! Tänä aamuna miljoonannen kerran puhuttiin tästä aiheesta. Sekä mulla että typyllä alkaa pinna kiristyä jos ei päästä kohtuullisessa ajassa (meillä parissa tunnissa) heräämisen jälkeen pihalle. Tai ehkä typyn pinna kiristyy kun huomaa että äidin pinna kiristyy, mene ja tiedä? No, kumminkin kehitän jonkun ihme stressin siitä, mitä pitäisi ennen päiväuniaikaa olla tehtynä ja lopulta oon täällä ihan pirttihirmuna. Mies ei jaksaisi sitä ollenkaan, ymmärrän sen erittäin hyvin. En minäkään jaksaisi jos itsellä ois mukavat tunnelmat lueskella rauhassa lehteä yms ja toinen alkaa vaahdota että nyt mennään! Usein lähdenkin typyn kanssa jo edeltä ulos. Oon miettinyt, että voisin vaikka käydä aamulenkillä viikonloppuisin puuskuttamassa enimmät höyryt pihalle, olisin sitten ehkä mukavampaa seuraa. Silloin aikaisemmin puhuin arjen suorittamisesta - tämä on sitä tyypillisimmillään. Pitäisi jossain psykoanalyysissä varmaan käydä pohtimassa tämä asia. " Miksi en kestä vapaapäivien rauhallisempia aamuja ?" :D



No, voinpas täälläkin tätä pohdiskella. Itselläni on siis ajatuksena, että haluan nauttia ulkoilmasta, hoitaa viikonlopun ostokset ja tehdä lounaan. Aikaa on tähän pari tuntia. Miehen ajatus on varmaan jotenkin näin, että tässähän me otetaan rennosti ja sitten on ruoka :) Mies mieltää viikonlopun siis huomattavasti enemmän vapaana kuin minä, koska ei ole vastuussa tästä ruokataloudesta.



Onneksi tästä la-aamujen piinasta on nyt selvitty, sain vähän pihaakin haravoitua ja loppuviikonloppu on mullakin " vapaata" kun on nuo ruuat mietitty ja ostettu.



Jottain tarttis kumminkin tehrä, etten aina pääsisi lipsahtamaan niin kireälle tuulelle. Onneksi se haihtuu heti kun pääsee ovesta ulos. Ehkä helpointa ois hoitaa nuo ruokaostokset jo perjantaina. *aikansa valitettuaan keksi ratkaisun* Tai sitten opettaa mies kokkaamaan?



No joo, ongelmat ne on mullakin... Nyt kun saa jotakuinkin tarpeeksi nukkua ja syksyn työkuviot ja Vennan hoito on järjestetty, kehittelen sitten tällaisia " ongelmia" itselleni. Ihan nolottaa tällaisista valittaa, kun monilla kuitenkin on ihan oikeita huolia.



Alli, meidän naapurissa asuu perhe, isä, äiti ja 5-v poika. Nyt äidillä on todettu syöpä, jonka ennuste on ilmeisesti kehnonlainen, sytostaatit aloitettiin juuri. Juttelin hänen kanssan tuossa pihalla viikolla ja sen jälkeen oikein kurkkua kuristi ajatella sitä tilannetta. Hänen pojastaan ja miehestään näkee selvästi, että on tosi rankkaa. Tuntuu, että äiti itse on henkisesti parhaassa voinnissa heistä kolmesta. Voimaton olo vaan tulee katsoa vierestä - jotenkin haluaisi auttaa, mutten oikein tiedä miten. Varsinkin kun kyseessä on " vain" naapuri. Luulen, että hän on puhunut tilanteesta minulle enemmän ammattini takia. Tämä äiti on kyllä varsin avoin ihminen, välillä kiusallisenkin paljon kertoo perheensä asioita minulle, lähes vieraalle ihmiselle. Niin Alli, sitä siis mietin, että miten tuollaisessa tilanteessa voi ystävää auttaa. Ehkä juuri niin, että auttaa pyytämättäkin - ehkä ystävällä ei ole voimaa edes pyytää apua. Kun itselläni oli aikoinaan rankkaa pitkän parisuhteen loputtua, oli ihanaa kun ystävät huolehtivat konkreettisista asioista, hakivat minut kämpästä ulos ja veivät syömään ja puhelivat arkisia asioita. Sai hetken aina lomaa omalta surultaan. *kunpa itsekin osaisi olla yhtä hyvä ystävä*



Oho, pitkästi juttuja tuli.



Nyt lehdenlukua hiljaisuudessa, ihanaa.



- tea -

Harmistuttaa, kun tuo työ haittaa pinoiluani ainakin näin alkuvaiheessa. Ehkäpä tämä pikku hiljaa rutinoituu, että ehdin tänne paremmin. Pinot olen hätäseen lukenut. Vieroitus oireita piisaa. ;D



Töissä sujuu mukavasti. Ilokseni vastuulleni annettiin lasten uskontokasvatus, joka on tähän asti ollut melkoisen retuperällä, vaikka suunnitelmiin se on merkitty. Minulle tämä on enemmän kuin upeaa. Saan hyvää kokemusta ja ansioluetteloonkin saan hyvän merkinnän.



Nöösällä on sujunut anopin kanssa hyvin, jos ei oteta huomioon anopin omatoimisia latistuksia. Torstaina alkoi pikku hiljaa näkyä Nöösässä merkit ikävästä. Viikonloppu onkin mennyt hyvin tiiviissä halittelussa ja sylittelyssä eikä kiukuttelultakaan ole voinut välttyä. Maanantaina alkaa sitten perhepäivähoito. Päivisin on hurja ikävä Nöösää.



Alille jaksua tukemiseen. Samassa veneessä ollaan ja murehditaan läheisen juttuja. Tärkeää on varmasti olla yhtä isoa korvaa ja kuunnella, kuunnella ja kuunnella. Apu käytännön asioissakin on varmasti hyväksi. Haleja!



Enkeli: Nekulle onnittelut maidon juonnista taikamukista. Pikku hiljaa. jaksua!



Ynikselle jaksamista kiemuroihin!



Aavkselle voimia allergiarumbaan. Hurjia reaktioita pikku miehellä. Haleja!



Äitikuulle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista. Hyvää vointia!



Lilalle voimalähetys.



Saamuskan tavoin taidan olla sulkumaanikko (SM). Hehee.



Olette kaikki kovasti mielessä ja päivisin välillä tuumailen, että mitähän pinoon kuuluu. Taidan olla melkoisen kiinni teidän kuulumisissanne (eihän vielä vaikuta riippuvuudelta?! ;). Olette tärkeitä. Jaksamista ja voimia kaikille! =)



-Mimmuli ja Nöösä

Äitikuulle HURJASTI ONNEA ultrakuulumisten johdosta!!



tea, kiitos tuesta töiden suhteeen, oon loppujen lopuksi oikein tyytyväinen että osasin sanoa EI ja laittaa rajani. Tulot jää kyllä tosi vähiin kesälle, ennekuin mies löytää töitä ja menee töihin, siis syksyllä. Mutta eiköhän pärjäillä, mun toiveisa onkin viettää rauhallista kesää, uuteen kotikaupunkiin tutustuen, ehkä mökkeilyä ja korkeintaan reissu Helsinkiin. Ulkomaille ei edes mieli tee ja näin jälkeenpäin tuntuu että melkoista haipakkaa oli viimekesä, ensin omat häät ja sitten muutamat muut ja V.n allergia-asiat oli ihan se kaisin silloin. Toivon ihan vaan rauhallista oloa nyt (jahka muuttorumbasta selvitäänl, huhhuijaa)



Kukkuun maalaiselo kuulostaa tosi idylliseltä. Voi kuinka mäkin odotan että pääsen katsomaan mitä uuden kodin pihamaalta löytyy, syksyllähän piha oli ihan paljas, juuri oli lumet tulossa......



Joo, nyt täytyy jatkaa.....



Tiivii

Ihanan keväistä ulkosalla, tänään herätetään talviunilta meidän jenkkivanhus, kesä on ovella siis.



Aavis, en osaa mitään järkevää sanoa... pieni-Motti, niin toivoisin hänelle parempaa oloa. Hurjalta kuulosti vehnä reaktio, ikävää jos siitepölyt vielä pahentaa tilannetta, voimia kovasti.



Äitikuu, ihana uutinen, nauti raskaudesta :)



Lila, tsemppiä iltahuutojen jaksamiseen.



Tomaattia voisikin taas laittaa partsille, ostan valmiit taimet torilta, laiska esikasvattaja olen mä.



Kiitoksia A-luokan reissutoivotuksista :)) Tunnin päästä lähdetään.



BileHilu

Olet vapaasi ansainnut!!



Kiitos Kukkuu tomskuneuvoista!Kuulosti siltä et minäkin voisin onnistua :-)



muut jorinat myöhemmin....



jatu

Mimmulille työhän jaksamisia ja ikävöimiseen!



Tea, ymmärrän aamuraivon, kun haluaa ajoissa lähteä!!



Ynikselle paljon jaksamisia, kunpa yhteiselo helpottaisi!



Kysymys:kaivaako muiden paaperot nenää??? Nea keksi tämän eilen, sanoo ' äkää' =räkää ja kaivaa antaumuksella..huoh.. Isovanhemmat on vauhdilla kieltäneet, et ei saa tehdä noin, mikä sai varmaan aikaan sen, että sitten ainakin kaivaa. Itse en olisi halunnut siis asiaan kiinnittää sen enempää huomiota, yleensä asiat saattaa mennä helpommin ohi niin. Niin, varmaan kaikki lapset joskus kaivaa nenää, mut ei oo kiva, et koko ajan sormi poskionteloissa asti :-/



Käytiin aamusta kiertelemässä vähän Kampin kauppakeskuksessa ja Nea on nyt unilla. Ei oikein malta syödä, eikä juoda kun on vieraat ja maidotkin jääneet juomatta. Jos pitäis syödä, niin sanoo, et ' halataan' ja vainoaa mummia ja pappaa taukoamatta. Suloinenhan toinen on haleineen, mutta joskus ne on tekosyy olla syömättä jne. Tunnin päästä lähdetään ravintolaan, Nea rukka pitää herättää kesken unien kun rytmi kääntyi niin ikävän myöhäiseksi taas. Pitäis tässä varmaan kohta laittaa itsensä siihen kuntoon, et on valmis lähtemään ilman kiirettä. Mitähän sitä laittais päälle..illalla sitten syödään kakkua ja annetaan papalle lahjat, on varmaan iloinen Nea-paidasta!



Mukavaa viikonlopun jatkoa!



Enkeli1 ja Nea

Kaverit 1v lapsensa kanssa lähtivät juuri. Papin pitäisi tulla pian puhumaan huomisista ristiäisistä ja vanhenpani tulevat tyhjäpään kanssa vielä muutaman tunnin sisäällä järjestämään ristiäiset. Huomista varten on vielä lattiat pesemättä ja vuokra-astiat hakematta. Sitten homma onkin hanskassa. :-)



Aavis, KIPII tulkaa meille! :-D Kivaa kun sinulla on taas auto käytössä. Onkohan päiväseltään tapahtuva reissu liian raskas Motille?? Ehkäpä olisi parempi jäädä yöksi. ;-) Loistava suunnitelma että jollei minua näy pinoissa, niin siltä tulee kipakka puhelu miehelleni! ;-D



Huomaako että olen loistavalla tuulella? Pukkaa taas noita hymiöitä joka väliin..



Eilen olinkin ihan hermoromahduksen partaalla. Miehelle tuli avauduttua ja se helpotti oloani. Ilta sujuikin mukavissa merkeissä. Käytiin koko konkkaronkka pesulla ja Sini nukkumaan ja siytten Narnian vuokradvd:n parissa kuluikin ilta. Minulla Pepsin (ok, myönnän, vähän lirahti kahvilikööriä sinne sekaan) ja miehellä viskidriksujen siivittämänä. Klo taisi olla jo lähempänä kahta ennenkuin päästiin nukkumaan. Rosa nukahti jo klo 23, me ei. ;-)



Kiitokset jaksuista. Rosa on saanut vyöhyketerapiasti todella avun. Eilen pientä natinaa 2h illalla. Pysyy suhtellisen hiljaa kun makaa käsivarrellani vatsallaan ja takamusta taputellaan. Ja istua ei minun saa, tuleepahan joka ilta käveltyä. Mies ei voi auttaa. Rosa ei isiä kelpuuta tähän hommaan. Seuraavan terapiakerran jälkeen taitaa vaiva olla jo hyvällä säkällä ohitse!



Nälkäitkua kuuluu alhaalta.. Äh jäi niin paljon kertomatta jA kommentoimatta taas.. Äitikuu ihanaa että pieni sydän sykki!!! Kuukkuulle rentouttavaa pyhää, Neallle ja mukille hyvää jatkoa, Hilu hauskaa iltaa j ja kaikille hyvää viikonloppua!.. Gotta go!



Lila75

Aamupäivällä klo oli 11, kun päästiin liikkeelle. Käytiin viemässä miehen pyörä huoltoon ja sen jälkeen oli tarkotus mennä Jumboon syömään ja kauppaan. Keksin sitten, että katotaan kenkiä esikoiselle ja olipahan rumbaa, vaikka vaan Stokkalla käytiin. Molemmat tytöt sai kengät, mutta en tiedä onko taaskaan ihan sen malliset kuin pitäis. Esikoisella on näköjään hankalan mallinen jalka. Syömässäkin käytiin, mutta kauppaan lähdin erikseen, kun piti tuoda pieni jo päikkäreille kotiin. Kannoin miljoona kassillista ruokaa kaupasta. Mies otti pari tavaraa ulko-ovelta, vei keittiöön jääkaapin eteen lattialle ja jatkoi omia juttujaan. Minä sitten kannoin loput sisälle ja laitoin kaappeihin. Enkä kyllä niitä limuja yms. siirtänyt mihinkään. Olkoot keskellä lattiaa! Tuntuu, että alkaa taas jo uudelleen suututtaa kaikki asiat ennen, kun ehdin päästä edellisestäkään kypsästä olosta eroon. Toisaalta siinä se syy varmaan onkin, kun jään vaan äreäksi, vaikka asiat ois selvitettykin. Ehkä mieskin jo hermostuu siihen eikä jaksa tsempata.



En enää tiedä mitä pitäis tehdä. Toisaalta tekis mieli mennä miehen kainaloon uikuttamaan ja pyytämään anteeksi, mutta toisaalta tekee mieli antaa vaan olla ja jatkaa mökötystä ja ärsytystä. Jotenkin tuntuu, että minä se tässä suurin idiootti olen. Silti kai odotan mieheltä jotain ihme taikoja ja ylenpalttista huomioimista, että sais mut paremmalle tuulelle.



Puutarhakuumekin vaivaa, vaikka eihän siellä mitään voi nyt tehdäkään enempää. Ehkä se siksi polttelee ja vaivaa koko ajan, että se on niin terapeuttista puuhaa. Siemenet keittiössä on itäneet tosi hyvin. Samettikukat on ehkä vähän hennon näköisiä, mutta krassit on oikein vahvoja ja kasvaa jo 15cm korkeina osa. Aikaisemmin ei ole krassien esikasvatus oikein onnistunut, vaan ovat lähteneet paremmin suoraan ruukuissa ulkona kasvamaan. Eikö voitais tehdä sopimus, että hallayöt on jo menneet, niin vois mennä istuttelemaan lisää siemeniä:) Mun orvokkiruukutkin oltiin heti huomattu naapurin toimesta, vaikka ne on isot ruukut ja vain muutama taimi molemmissa ja aika syvällä vielä ovat.



Pitikin aikaisemmin jo kysyä, että millaisia kenkiä muut olette nyt ostaneet paaperoille? Meillä on esikoisen vanhat Elefantenin nahkakengät ilman vartta ja toisiksi kengiksi ostettiin sellaset lenkkarityyppiset kengät. Kumppareilla ollaan vielä oltu ulkona, mutta kunhan sää lämpenee, niin pääsevät molemmat lenkkareilla ulos. Useinhan lenkkareita kauhasti parjataan, mutta en oikein osaa kesäksi ostaa mitään varrellisia nahkakenkiäkään. Uskon, että lenkkaritkin on hyvät, kun katsoo niiden ominaisuudet kunnolla.



T: Ynis

Morsianolo jatkuu edelleen, jatkuukohan koko alkuviikon, sillä nyt on ennustettu lämpöä ja jopa aurinkoa :-) :-)

Oikeasti tää mamma on kaukana puhtokauniista morsiamesta, hiuksetkin huutaa saunareissua jo ääneen. Ehkäpä illemmalla pääsee saunaan ja aion lotrata ja relata. Eilen illalla oli miehen vuoro ajatella itseään ja kyllä mua harmitti, kun ukko jaksoi monta tuntia pelata typerää tietsikkapeliään.



Äitikuulle suloiset onnittelut - nauti tosiaan kun pystyt!!!



Jatu: juu, mulla oli partsilla viime kesänä valtava amppelitomaatti ja muutama toritaimi. Amppelitomsku oli todella tuottoisa pitkälle syksyyn saakka eikä vaatinut erityisempää hoivaa. Tuotti herkkuisan tomaattimäärän lisäksi siis paljon helppoa iloa. Taimet menestyivät ok, mutta tuo amppeli oli yliveto.



BileHilu on toivottavasti jo täysillä nauttimassa A-vapaasta :-)



Samarinin matka häämöttää jo ihan lähitulevaisuudessa :-)

Hmm... meilläkin asustaa melkoisen heikosti elämisen jälkiä siivoava miespuolinen olento, joten hieman nauratti kuvauksesi miehestäsi.



Onpas paljon iloa tänään, kunpa riittäisi iltaan saakka...

Perinteistä poiketen mekin käytiin tänään ruokaostoksilla (Tea, jos pystyy kannattaa käydä alkuviikosta niin säästyy ihmistungokselta ja tyhjiltä hyllyiltä :-). Mies oli ihan hätää kärsimässä Tahto-Typyn kanssa. Rassu menee useimmiten ihan hädikseen, kun Typy alkaa koetella rajoja ja tahtoa yleisillä paikoilla. Oli jo lähtemässä pois kaupasta ja jättämässä mut yksin roudaamaan painavia kantamuksia. Selvittiin sentään riidatta ulos ja kotiin :-)

Hätääntyvätkö muut isät koskaan uhmiksen kanssa?



Lila:mitähän miehesi sanoisi, jos syysmammalaisten soittorinki alkaisi ahdistella tiukkasävyisillä " heti nettiaikaa Lilalle" -puheluilla :-)

Mukavia ristiäisiä Tyhjäpäästä huolimatta!



Hiljaa taas hetken,

Keilin