Eikö narsistit itse tajua että koko maailma vihaa heitä

Narsistivanhemmalle ei merkitse lapsen viha (tai rakkaus), tai muut tunteet. Mutta se merkitsee, mitä muut ajattelevat vanhemmasta. Vanhempi leimaa lapsensa mieluummin mielenterveysongelmalliseksi ja sepittää lapsestaan valheita muille, jotta narsistin kiiltokuvaan ei tule tahraa. Lapsihan ei tiedän vanhempansa myyrän työstä ja jää entistä yksinäisemmäksi normaalien tunteidensa kanssa, muiden luodessa häneen outoja katseita. Jos narsistin teot paljastuvat, kokee seurakunta lähinnä sääliä narskua kohtaan ja välttelee tätä. Sääliä, koska ihmiset näkevät kyseessä olevan "sairauden".

Vierailija kirjoitti:

Narsisti ymmärtää omaa narsismiaan samalla lailla kuin ikänsä terve ollut sanoo syöpään sairastuneelle että ymmärrän miltä sinusta tuntuu.

Eli ei ymmärrä. Voisiko narsisti oppia ymmärtämään itseään, jos hän suostuisi hyväksymään ja käsittelemään vauva-lapsuusiän traumansa?

Vierailija kirjoitti:

Pelottavaahan tällaisista avauksista tekee sen, että ihminen ei tunnista sellaisia piirteitä toisissa, joihin ei jollain tavalla samaistu. Eli jokainen narsistittelijakin puhuu aina enemmän tai vähemmän itsestään ja samalla tavalla kuin kritiikkinsä kohde, kieltää omat itsekkäät taipumuksensa. Kipin kapin peiliin katsomaan jos lähipiiristä löytyy narsisteja.

Ei millään pahalla, mutta kyllä ihminen ihan pystyy ymmärtämään, koska tulee kohdelluksi huonosti. Siihen saattaa kulua aikaa, mutta sen ymmärtää. Ja kun sen tajuaa, alkaa ihmetellä mikä toista riivaa, miksi hän käyttäytyy noin ja sitten alkaakin avautua se pandoran laatikko, kun näille kysymykdille alkaa vastausta etsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti ymmärtää omaa narsismiaan samalla lailla kuin ikänsä terve ollut sanoo syöpään sairastuneelle että ymmärrän miltä sinusta tuntuu.

Eli ei ymmärrä. Voisiko narsisti oppia ymmärtämään itseään, jos hän suostuisi hyväksymään ja käsittelemään vauva-lapsuusiän traumansa?

Voi, mutta nuo traumat tulevat niin valtavan henkisen tuskan kanssa joka täytyisi ottaa vastaan, että ihminen pyrkii välttämään sitä viimeiseen asti. Käytännössä uskon että onnistuu vain äärimmäisen vastoinkäymisen ja ikään kuin nöyrtymisen edessä. Ja silloin itsemurhan vaara on suuri jollei henkilö saa riittävää tukea. Ehkä näin kävi ns shortsihoitsulle joka sai mielentilatutkimuksesta narsistin paperit ja teki myöhemmin i-tsemurhan vankilassa.

Minulla ainakin meni niin että narsisti kontrolloi minua hetken. Kunnes todellakin tajusin että ei toi kyllä ihan normaali ole. Koska olen siis seurustellu aika monen kanssa joten erotan kyllä normaalin ihmisen sekopäästä. Pakko myöntää että hetken menin hänen ansaan mutta narsistin tunnistaa todelle helposti heidän valheistaan. He periaatteessa sanovat ihan mitä tahansa kuhan se sanoma vaikuttaa sinuun joko positiivisesti tai negatiivisesti riippuen minkä mielentilan narsisti haluaa sillä hetkellä suhun luoda.

Vierailija kirjoitti:

Minustakin, kun kerroin palstalla epäileväni äitini olevan narsisti tai narsistinen heti oletettiin olleen syyttänyt äitiäni terapioissa jo 20 vuotta narsistiksi. Enkä ollut syyttänyt kertaakaan. Vaan asia oli tosiaan tullut mieleeni vasta jokin aika aikaisemmin, muiden sanomisista.

Ja narsistiltahan äiti vaikuttaa. Mutta eihän siitä olisi syntynyt juuri mitään vaurioita, jos sen olisi nähnyt jo ajat sitten. Mutta ei narsistin kanssa kasvanut tunnista narsistia, koska ajattelee kaikesta eri tavalla. Narsisti salaa röyhkeytensä, ja esiintyy empaattisena, mutta oikeasti ei sitä ole. Uhri erehtyy pitämään narsimin esitettyä empatiaa aitona, eikä pääse ikinä pois loukustaan.

Eikö terapeutti antanut mitään viitettä äitisi narsismiin? Voin todeta saman, että vuosikymmenet meni kunnes ymmärsin mistä on kyse. Kolahdus tuli kuin taivaalta, rytinällä ja kaikki osui kohdalleen. Samaan aikaan koin järkytystä ja helpotusta. Harmittaa, kuinka monet lapset ovat joutuneet kärsimään vuosikymmeniä sen vuoksi, koska äitimyytti. Kaikista asioista pitäisi pystyä keskustelemaan, eikä lakaista niitä maton alle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti ymmärtää omaa narsismiaan samalla lailla kuin ikänsä terve ollut sanoo syöpään sairastuneelle että ymmärrän miltä sinusta tuntuu.

Eli ei ymmärrä. Voisiko narsisti oppia ymmärtämään itseään, jos hän suostuisi hyväksymään ja käsittelemään vauva-lapsuusiän traumansa?

Voi, mutta nuo traumat tulevat niin valtavan henkisen tuskan kanssa joka täytyisi ottaa vastaan, että ihminen pyrkii välttämään sitä viimeiseen asti. Käytännössä uskon että onnistuu vain äärimmäisen vastoinkäymisen ja ikään kuin nöyrtymisen edessä. Ja silloin itsemurhan vaara on suuri jollei henkilö saa riittävää tukea. Ehkä näin kävi ns shortsihoitsulle joka sai mielentilatutkimuksesta narsistin paperit ja teki myöhemmin i-tsemurhan vankilassa.

Niin ja terveet ihmiset ei voi ymmärtää minkälaista se tuska on mikä pitäisi vastaanottaa, se ei ole mitään sellaista että voi kun minua nyt harmittaa ja nolottaa. Se on aikanaan lapsena lohkottu ja syväjäädytetty pois tietoisuudesta ylivoimaisena ja ylivoimaisena se nousee takaisin psyyken uumenista. Se on sellaista että aina ennen vaikean trauman laukeamista tuntuu siltä että NYT tulen OIKEASTI hulluksi. Mutta todellisuudessa kun sen kestää, tuskan takana on vapautus. Mutta kuka haluaa ronkkia tuollaista henkistä haavaa vapaaehtoisesti jos ei ole pakko. Jos tavalliselle ihmiselle antaa tavallisena päivänä veitsen käteen ja sanoo että tee itsellesi tuolla haava, henkilö ei pysty siihen millään. Henkisen tuskan tasoa kuvaa se että tuollaisen tuskan vallassa olevalle ihmiselle se haavan tekeminen tuntuu HELPOTTAVALTA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti ymmärtää omaa narsismiaan samalla lailla kuin ikänsä terve ollut sanoo syöpään sairastuneelle että ymmärrän miltä sinusta tuntuu.

Eli ei ymmärrä. Voisiko narsisti oppia ymmärtämään itseään, jos hän suostuisi hyväksymään ja käsittelemään vauva-lapsuusiän traumansa?

Voi, mutta nuo traumat tulevat niin valtavan henkisen tuskan kanssa joka täytyisi ottaa vastaan, että ihminen pyrkii välttämään sitä viimeiseen asti. Käytännössä uskon että onnistuu vain äärimmäisen vastoinkäymisen ja ikään kuin nöyrtymisen edessä. Ja silloin itsemurhan vaara on suuri jollei henkilö saa riittävää tukea. Ehkä näin kävi ns shortsihoitsulle joka sai mielentilatutkimuksesta narsistin paperit ja teki myöhemmin i-tsemurhan vankilassa.

Johtuisko siis siitä, että "sisäinen lapsi" ei kykene ottamaan vastuuta itsestään? Ja siksi jonkun pitäisi kannatella jatkuvasti narsistia, prosessin läpi tai loppuelämän? Liian isoja ja vaikeita asioita, jotka narsisti yleensä siirtää jollekin muulle.

Maailmanparantaja kirjoitti:

Narsistihan ei voi kuulema itse tietää olevansa narsisti. Mutta kyllähän sen selän takana jauhamisen luulis huomaavan. Koska kaikki ketkä eroo narsistista niin mitä voi olettaa heidän kertovan tästä hebkilöstä. Ei ainakaan hyvää.

Joo mutta on todella harvinaista, että uhria edes uskotaan. Ainakin Suomessa on vielä vallalla kulttuuri, että uhri on itse syyllinen ja epäilyttävä eli ei nsrsistilla ole mitään hätää. Päinvastoin, mikä nautinto se onkaan kun saa t yhmät uskomaan että joo, selkeesti hullu ja katkera tuo syyttäjä kun jo raivoaa epätoivoisena. Ei t yhmät (ja huh että niitä riittää...) ymmärrä vaikka rautalangasta vääntäs. Kukaan ei tajua miten tuskainen ja epätoivoinen tilanne uhrilla voi joskus olla ja siihen kun vielä ivataan ja syytetään päälle niin jossain vaiheessa inhimillisyys häviää myös susta. Ja hei mikäs siinä, jos sulle voi tehdä mitä vaan niin samat oikeudet sullakin on eli paha kiertoon sitten jos ei muutakaan täällä ole.

En ymmärrä, miten narsistin uhri pystyisi laittamaan pahaa kiertoon. Uhrina koen päinvastoin.

Oot siinä mieles oikees. Et mun kohdalla tää narsisti sai jopa psykiatrin uskomaan hänen valheisiinsa. Sanoi tälle että minä olen hullu ja äänitti tän keskustelun salaa ja näytti mulle, et kato nyt sä oot hullu. Eli kyllä ne saa monen ihmisen pään kääntymään. Mutta silti voin sanoo et oon kertonu sadoille ihmisille millanen hän on ja kukaan ei todellakaan tuu häntä enää haluamaan.

Ehkä siinä mielessä että oppii myös narsistisia piirteitä joita voi myös itse hyödyntää. Mutta ei tää tee silti siitä ihmisestä narsistia. Esim musta tuli vaan kovempi ja kylmempi ihminen muita kohtaan mutta en silti saa kiihotusta muiden hallitsemisesta koska mulla on moraali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti ymmärtää omaa narsismiaan samalla lailla kuin ikänsä terve ollut sanoo syöpään sairastuneelle että ymmärrän miltä sinusta tuntuu.

Eli ei ymmärrä. Voisiko narsisti oppia ymmärtämään itseään, jos hän suostuisi hyväksymään ja käsittelemään vauva-lapsuusiän traumansa?

Voi, mutta nuo traumat tulevat niin valtavan henkisen tuskan kanssa joka täytyisi ottaa vastaan, että ihminen pyrkii välttämään sitä viimeiseen asti. Käytännössä uskon että onnistuu vain äärimmäisen vastoinkäymisen ja ikään kuin nöyrtymisen edessä. Ja silloin itsemurhan vaara on suuri jollei henkilö saa riittävää tukea. Ehkä näin kävi ns shortsihoitsulle joka sai mielentilatutkimuksesta narsistin paperit ja teki myöhemmin i-tsemurhan vankilassa.

Johtuisko siis siitä, että "sisäinen lapsi" ei kykene ottamaan vastuuta itsestään? Ja siksi jonkun pitäisi kannatella jatkuvasti narsistia, prosessin läpi tai loppuelämän? Liian isoja ja vaikeita asioita, jotka narsisti yleensä siirtää jollekin muulle.

No ei kun sisäinen lapsi ottaa liikaa vastuuta itsestään, on aina ottanut kaiken vastuun itsestään. Narsismin ytimessä on se että henkilön saama hoiva on ollut niin puutteellista, että pieni lapsi on joutunut ryhtymään itse omaksi turvakseen. Hän on rakentanut minästään linnakkeen joka pitää eksistentiaalisen kauhun poissa - tehtävä jonka terveessä vanhemmuudessa hoitaa lapsen vanhempi. Tämän linnakkeen ylläpito ja siten eksistentiaalisen kauhun välttäminen on sitten narsistin loppuelämän tehtävä, eikä ole mitään rajaa mitä ollaan valmiita tekemään linnakkeen pystyssä pitämiseksi ja oman grandiositeetin ylläpäitämiseksi.  Mielestäni Trump on hyvä esimerkki tällaisesta, hän on valmis tekemään itsestään täydellisen pellen, että hänen virkaanastujaisensa olisivat maailman kaikkien aikojen ensteksi mahtavimmat, vaikka kaikki tietää että todellisuudessa näin ei ollut. Koska linnakkeen romahtamisen takana odottaa se eksistentiaalinen kauhu ja se on todella paha, mitään keinoja ei kaihdeta.

Vierailija kirjoitti:

Tajuavat mutta eivät välitä. Se ei estä heidän menestystään. Ei heitä kiinnosta miut ihmiset tunnemylläköineen.

Siis narsistithan juuri välittävät siitä mitä muut heistä ajattelevat. Heillä on valtava ego mutta huono itsetunto. Narsistit janoavat ihailua ja menestystä, he haluavat olla suosittuja. Todellakin narsisti välittää jos joku pitää häntä "henkisesti häiriintyneenä persoonallisuushäiriöisenä päällepäsmärinä". Narsisti haluaa olla tärkeä henkilö, muiden ihailun ja kateuden kohde, ei sellainen ihminen vain kohauta olkiaan jos joku asettuu häntä vastaan tai esim. vähättelee hänen juttujaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajuavat mutta eivät välitä. Se ei estä heidän menestystään. Ei heitä kiinnosta miut ihmiset tunnemylläköineen.

Siis narsistithan juuri välittävät siitä mitä muut heistä ajattelevat. Heillä on valtava ego mutta huono itsetunto. Narsistit janoavat ihailua ja menestystä, he haluavat olla suosittuja. Todellakin narsisti välittää jos joku pitää häntä "henkisesti häiriintyneenä persoonallisuushäiriöisenä päällepäsmärinä". Narsisti haluaa olla tärkeä henkilö, muiden ihailun ja kateuden kohde, ei sellainen ihminen vain kohauta olkiaan jos joku asettuu häntä vastaan tai esim. vähättelee hänen juttujaan.

Joo, antisosiaaliset ja psykopaatit ei välitä. Narsisti tekee mitä vaan että pääsee takaisin henkisesti niskan päälle ja ihailtujen joukkoon, jos on koennut sieltä pudonneensa. Esim. vaihtaa maata, tulee rytinällä uskoon. Tämä viimeinen erittäin yleistä narsistin sössiessä elämänsä. Ja kas, grandiositeetti palautettu, olet jälleen muita parempi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti ymmärtää omaa narsismiaan samalla lailla kuin ikänsä terve ollut sanoo syöpään sairastuneelle että ymmärrän miltä sinusta tuntuu.

Eli ei ymmärrä. Voisiko narsisti oppia ymmärtämään itseään, jos hän suostuisi hyväksymään ja käsittelemään vauva-lapsuusiän traumansa?

Voi, mutta nuo traumat tulevat niin valtavan henkisen tuskan kanssa joka täytyisi ottaa vastaan, että ihminen pyrkii välttämään sitä viimeiseen asti. Käytännössä uskon että onnistuu vain äärimmäisen vastoinkäymisen ja ikään kuin nöyrtymisen edessä. Ja silloin itsemurhan vaara on suuri jollei henkilö saa riittävää tukea. Ehkä näin kävi ns shortsihoitsulle joka sai mielentilatutkimuksesta narsistin paperit ja teki myöhemmin i-tsemurhan vankilassa.

Johtuisko siis siitä, että "sisäinen lapsi" ei kykene ottamaan vastuuta itsestään? Ja siksi jonkun pitäisi kannatella jatkuvasti narsistia, prosessin läpi tai loppuelämän? Liian isoja ja vaikeita asioita, jotka narsisti yleensä siirtää jollekin muulle.

No ei kun sisäinen lapsi ottaa liikaa vastuuta itsestään, on aina ottanut kaiken vastuun itsestään. Narsismin ytimessä on se että henkilön saama hoiva on ollut niin puutteellista, että pieni lapsi on joutunut ryhtymään itse omaksi turvakseen. Hän on rakentanut minästään linnakkeen joka pitää eksistentiaalisen kauhun poissa - tehtävä jonka terveessä vanhemmuudessa hoitaa lapsen vanhempi. Tämän linnakkeen ylläpito ja siten eksistentiaalisen kauhun välttäminen on sitten narsistin loppuelämän tehtävä, eikä ole mitään rajaa mitä ollaan valmiita tekemään linnakkeen pystyssä pitämiseksi ja oman grandiositeetin ylläpäitämiseksi.  Mielestäni Trump on hyvä esimerkki tällaisesta, hän on valmis tekemään itsestään täydellisen pellen, että hänen virkaanastujaisensa olisivat maailman kaikkien aikojen ensteksi mahtavimmat, vaikka kaikki tietää että todellisuudessa näin ei ollut. Koska linnakkeen romahtamisen takana odottaa se eksistentiaalinen kauhu ja se on todella paha, mitään keinoja ei kaihdeta.

Olen samaa mieltä siitä, että narsisti on joutunut lapsena rakentamaan sisäänsä linnakkeen, omaksi turvakseen. Ymmärrän ja hyväksyn sen, uhrina. Vastuuttomuudella tarkoitan, että narsisti toimii aikuisena kuin syyntakeeton, eikä halua katsoa peiliin. Syyttää aina muita. Trumppia en tähän sekoita, häntä emme tunne.

Maailmanparantaja kirjoitti:

Narsistihan ei voi kuulema itse tietää olevansa narsisti. Mutta kyllähän sen selän takana jauhamisen luulis huomaavan. Koska kaikki ketkä eroo narsistista niin mitä voi olettaa heidän kertovan tästä hebkilöstä. Ei ainakaan hyvää.

Narsisti kääntää asiat aina mieleisekseen. Tuon hän kääntäisi niin että kaikkia muita vihataan, muttei häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelottavaahan tällaisista avauksista tekee sen, että ihminen ei tunnista sellaisia piirteitä toisissa, joihin ei jollain tavalla samaistu. Eli jokainen narsistittelijakin puhuu aina enemmän tai vähemmän itsestään ja samalla tavalla kuin kritiikkinsä kohde, kieltää omat itsekkäät taipumuksensa. Kipin kapin peiliin katsomaan jos lähipiiristä löytyy narsisteja.

Nimenomaan näin. Sen takia ne, jotka eivät jatkuvasti puhu muista narsisteina eivät itse ole narsistisia (poislukien ehkä oikeat narsistit, jotka eivät myöskään havaitse muiden narsimia kiusaavana piirteenä). Ja sen takia myös narsisteille syntyy uhreja, koska uhri ei näe, että toinen on narsisti(nen) :(

Ja jos uhri sitten havaitsee sen, ja saa apua, niin hän joutuu käsittelemään monia asioita itsessään, myös narsismiaan, jotta paranee kokemuksesta.

Narsistien haukkujat ovat siis tavallaan narsistisesta kohtelusta haavoittuneita, itsekin narsimia omaavia, mutta sen huonosti käsitelleitä ihmisiä.

Mä olen herkkä ihminen, joka olen törmännyt pariin narsistiin eläessäni. Olen vähän liiankin vaatimaton. Ehkä hain narsisteista jotain sellasta, mikä itseltä puuttui, näin jälkeenpäin ajateltuna. Mutta sainkin vain turpiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajuavat mutta eivät välitä. Se ei estä heidän menestystään. Ei heitä kiinnosta miut ihmiset tunnemylläköineen.

Siis narsistithan juuri välittävät siitä mitä muut heistä ajattelevat. Heillä on valtava ego mutta huono itsetunto. Narsistit janoavat ihailua ja menestystä, he haluavat olla suosittuja. Todellakin narsisti välittää jos joku pitää häntä "henkisesti häiriintyneenä persoonallisuushäiriöisenä päällepäsmärinä". Narsisti haluaa olla tärkeä henkilö, muiden ihailun ja kateuden kohde, ei sellainen ihminen vain kohauta olkiaan jos joku asettuu häntä vastaan tai esim. vähättelee hänen juttujaan.

Joo, antisosiaaliset ja psykopaatit ei välitä. Narsisti tekee mitä vaan että pääsee takaisin henkisesti niskan päälle ja ihailtujen joukkoon, jos on koennut sieltä pudonneensa. Esim. vaihtaa maata, tulee rytinällä uskoon. Tämä viimeinen erittäin yleistä narsistin sössiessä elämänsä. Ja kas, grandiositeetti palautettu, olet jälleen muita parempi...

Uskoon tuleminen kolahti, vaikkakin hetkittäinen. Kiitos näkökulmasta, selvisi taas yksi narsistin panssarin kiillotustapa.

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut mitä tapahtuu kun narsisti on pomona työpaikalla.

Kaikki meni sekaisin ja ihmiset puhuivat tästä pomosta jatkuvasti pahaa ja etsivät koko ajan keinoja ajaa ukko tiehensä.

Narsistisilla pomoilla on usein tosi rikkonainen työhistoria. CV on täynnä vuoden ja kahden työsuhteita.

Noilla tyypeillä tulee aina seinä vastaan.

Tai sitten he pomppivat samalla työpaikalla työtehtävästä toiseen. Jostain syystä joillain työpaikoilla siedetään narsisteja, vaikka kaikki normaalit näkevät näiden aikaansaamat sotkut.