Lapsen vanhempi heittää elämänsä hukkaan
Lasten kanssa joka päivä! Päivä toisensa jälkeen vain ohi. Todella surullista. Kun muut käyttävät elämänsä kaikkeen kivaan, matkustelevat ja nauttivat vapaa-ajasta.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä ketju vakuutti. Oma elämäni monilapsisen diplomaattiperheen äitinä eri maissa asuen ja paljon matkustellen on tylsää ja ikävää verrattuna laosettomaan, joka käyttää vapaa-aikansa hyödyllisesti, vauva-palstalla päivittäin toisia ihmisiä ja heidän valintojaan haukkuvia ketjuja tehden.
Olet vielä ylpeä. Jossain vaiheessa elämä opettaa sinuakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa joka päivä! Päivä toisensa jälkeen vain ohi. Todella surullista. Kun muut käyttävät elämänsä kaikkeen kivaan, matkustelevat ja nauttivat vapaa-ajasta.
No nyt söhäistiin oikein kunnolla muurahaispesään. Siinä mielessä siis oikein hyvä trolli.
No enpä tiedä, ei ollut edes kovin hyvä trolli, sen verran jokainen kai käsittää .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa joka päivä! Päivä toisensa jälkeen vain ohi. Todella surullista. Kun muut käyttävät elämänsä kaikkeen kivaan, matkustelevat ja nauttivat vapaa-ajasta.
No nyt söhäistiin oikein kunnolla muurahaispesään. Siinä mielessä siis oikein hyvä trolli.
Aloitus on todella ikävä, koska juuri tuota p*skaa on tuupattu viime vuodet aktiivisesti joka tuutista. Eikö sille voisi jo tulla loppua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa joka päivä! Päivä toisensa jälkeen vain ohi. Todella surullista. Kun muut käyttävät elämänsä kaikkeen kivaan, matkustelevat ja nauttivat vapaa-ajasta.
No nyt söhäistiin oikein kunnolla muurahaispesään. Siinä mielessä siis oikein hyvä trolli.
Aloitus on todella ikävä, koska juuri tuota p*skaa on tuupattu viime vuodet aktiivisesti joka tuutista. Eikö sille voisi jo tulla loppua?
Totuutta voi joskus olla vaikea kuulla. Se pitäisi kuitenkin hyväksyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnyttämätön heittää koko edellisten sukupolvien elämät hukkaan oman nautintonsa tähden.
Mitä siitä? Eihän se oma lapsi välttämättä lisäänny, jolloin suku pysähtyy joka tapauksessa. Miksi ei saisi nauttia elämästään, siitä ainoasta, joka on annettu? Minä ainakin haluaisin, että oma lapsi nauttii lapsettomana elämänsä jokaisesta päivästä. Tottahan sitä parasta lapselleen toivoo.
Aivan varmasti ihmiset alkavat vielä arvostaa vähemmän pinnallista "parasta" elämässään ja valitsemaan perheen ja lapset hömppäpömpän sijasta.
Mun mielestä aika huvittavaa, että lapsettomat muka arvostavat "pinnallista hömppäpömppää", kun et todellakaan tunne kaikki lapsettomia. Mutta kun nyt olet tuota mieltä, niin kai sitä pitää alkaa lasta vääntämään, vaikka se tarkoittaakin sitä, että lapsi tulee voimaan erittäin huonosti kahden vanhemman kanssa, jotka eivät häntä elämäänsä halua. Ihan vaan että tulisi tehtyä se hyväksytty valinta, eikä "pinnallista hömppäpömppää".
Valaise toki, mitä elämää suurempia arvostuksen kohteita Sinulla on, elleivät ne liiku linjalla matkailu & harrastukset. Olemme ehkä kohdanneet Suomen monipuolisimman community workerin?
Pötki karkuun minkä pääsi, kun hyppytunti loppui?
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa joka päivä! Päivä toisensa jälkeen vain ohi. Todella surullista. Kun muut käyttävät elämänsä kaikkeen kivaan, matkustelevat ja nauttivat vapaa-ajasta.
Sanoiko äitisi noin? Ikävää että hän on kokenut sinut noin raskaana ihmisenä ja mielestään heittänyt elämänsä hukkaan takiasi. Kannattaa käsitellä asia nyt, myöhemmin ei ehkä edes terapia auta. Voimia, kyllä sinuakin joku rakastaa. Ehkä.
Huvittaa aina näiden vastakkainasettelukeskustelujen aloitukset. Harvalla lapsettomallakaan on rahaa saati intoa matkustella ja bailata joka päivä. Aika tavallista se lapsettomien kavereideni elämä on, kuten oli omanikin ennen lapsia. Toki välillä tuli oltua reissussa mutta lasten kanssa matkustan suht saman määrän. Juhlia oli silloin, ehkä enemmän iltapainotteisia ja keikkoja ym, nyt enemmän synttäreitä ja oleskelua, brunsseja ja puistossa tapaamista esim piknikillä kesällä. Minusta on ollut hyvä että elämä muuttuu. En itse kaipaa lapsetonta elämää ja pidän nykyisestä. Toisaalta ymmärrän hyvin etteivät kaikki lapsia tahdo, onhan se aika sitova valinta. Mutta että ikäänkuin lapsettomilla sinkuilla olisi jatkuvasti 60 000€ vuositulot ja mahdollisuus suihkauttaa luksuslomalle mihin päin maailmaa koska tahansa, öh. Samat työaikalait kyllä koskivat minua jo ennen lapsia eikä sitä rahaakaan nyt niin paljoa enempää ollut ;) .
Omassa ystävä- ja sukupiirissä on sinkkuja, perheellisiä ja lapsettomia pariskuntia eikä kenelläkään ole tarvetta korostaa toisilleen omien valintojensa paremmuutta.
Kyllähän sitä tulee puhuttua oman elämäntilanteen kaikista puolista, mutta jokainen ymmärtää, ettei se ole sen hetkinen valitus tai onnenkukkuloilla leijailu ole koko totuus.
Täytyypä muistaa olla tyytyväinen kuinka harvinaisen fiksuja ihmisiä sitä on ympärilleen saanut :)
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa aina näiden vastakkainasettelukeskustelujen aloitukset. Harvalla lapsettomallakaan on rahaa saati intoa matkustella ja bailata joka päivä. Aika tavallista se lapsettomien kavereideni elämä on, kuten oli omanikin ennen lapsia. Toki välillä tuli oltua reissussa mutta lasten kanssa matkustan suht saman määrän. Juhlia oli silloin, ehkä enemmän iltapainotteisia ja keikkoja ym, nyt enemmän synttäreitä ja oleskelua, brunsseja ja puistossa tapaamista esim piknikillä kesällä. Minusta on ollut hyvä että elämä muuttuu. En itse kaipaa lapsetonta elämää ja pidän nykyisestä. Toisaalta ymmärrän hyvin etteivät kaikki lapsia tahdo, onhan se aika sitova valinta. Mutta että ikäänkuin lapsettomilla sinkuilla olisi jatkuvasti 60 000€ vuositulot ja mahdollisuus suihkauttaa luksuslomalle mihin päin maailmaa koska tahansa, öh. Samat työaikalait kyllä koskivat minua jo ennen lapsia eikä sitä rahaakaan nyt niin paljoa enempää ollut ;) .
No se onkin eri asia, jos elämä on ollut jotenkin tylsää ja tavallista ennen lapsia, siten, että joku juhliminen pitää mainita. Sellaisten varmaan kannattaakin hankkia lapsia tuomaan elämään jotain sisältöä.
Ihan oikeasti, joku voi hankkia ne lapset jo parikymppisenä ja ei koe että elämä/nuoruus menee hukkaan. Ihmiset on niin erinlaisia että vois lopettaa tollasen provoomisen. Mun hyvä kaveri perusti perheen jo 22-vuotiaana ja on jo asuntolainat ja kaikki. On ollut teini-ikäisestä saakka jotenki tosi aikuismainen. Itse kokisin ehkä ahdistusta jos olisi lapsi, olen 26v ja tuntuu että oon vielä niin lapsellinen ja tuuli ajolla että ei musta vanhemmaksi ois vielä pitkään aikaan eikä musta tulekkaan koska en voi saada lapsia. Mä taas koen että loppuelämä voi olla vähän yksinäistä koska ei ole sisaruksia eikä kumppania, montaa ystävää jne.
Olen kasvattanut mieheni kanssa kaksi upeaa nuorta miestä. Pojat ovat komeita, fiksuja ja kaikin puolin hurmaavia, meille niin rakkaita, onnellisia ja tulevaisuuteen luottavaisesti suhtautuvia. Välillä tuntuu, että henki ihan salpautuu, kun ajattelenkin, kuinka ollaan saatu tuollaiset ihmiset aikaiseksi. Pian he lähtevät maailmalle, enkä hetkeäkään epäile, etteivätkö he pärjäisi hienosti. Ajattelenko, että olen heittänyt elämäni hukkaan heitä kasvattaessani ja heistä huolta pitäessäni? Mikä olisi voinut olla likimainkaan yhtä tärkeää tai palkitsevaa?
Vierailija kirjoitti:
Olen kasvattanut mieheni kanssa kaksi upeaa nuorta miestä. Pojat ovat komeita, fiksuja ja kaikin puolin hurmaavia, meille niin rakkaita, onnellisia ja tulevaisuuteen luottavaisesti suhtautuvia. Välillä tuntuu, että henki ihan salpautuu, kun ajattelenkin, kuinka ollaan saatu tuollaiset ihmiset aikaiseksi. Pian he lähtevät maailmalle, enkä hetkeäkään epäile, etteivätkö he pärjäisi hienosti. Ajattelenko, että olen heittänyt elämäni hukkaan heitä kasvattaessani ja heistä huolta pitäessäni? Mikä olisi voinut olla likimainkaan yhtä tärkeää tai palkitsevaa?
Kaikilla ei ole noin helppo tilanne. Lapsilla on sairauksia, on kehitysvammaisia, on erityislapsia ja niin edelleen. Mutta sitä voi olla vaikea ymmärtää, jos on tottunut helppoon elämään.
Oma elämäni on ainakin muuttunut onnellisemmaksi lapsen saannin jälkeen.
Itselleni oli hyvä valinta =)
Kyllä sitä on edelleen esim lääkäri, asianajaja, suunnistaja, pyöräilijä, postimerkkien keräilijä jne.
On haluttava mies/ nainen .
Ei lapsi noita vie mennessään.
Ja kahviloissa istuksimista ehtii tehdä kyllästymiseen saakka kuten matkailuakin vaikka olisi lapsia.