Mikä elämässä tärkeintä?

Selvisi sekin tässä keski-ikää kyntäessä. Pitihän se arvata. Ensin yrität selvittää kuka olet, sitten yrität selvitä elämän eri haasteista (lue sairaudet, vaikeudet, ongelmat) pitäen positiivisen perusvireen yllä, ja sitten kun olet kaivanut kaikki omat traumasi tästä elämästä esille ja vetänyt maton altasi tarpeeksi monta kertaa ja masentunut, tajuat että ”ei mikään ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.” Eli turhaa touhua, mutta niin kiinnostavaa ja antoisaa kuitenkin. Tärkeintä on valo. Kevät toi valon. Aika hyvä. Elämääkin vielä jäljellä. Päivä kerrallaan. Kyllä se tästä...