Miten niin kiusaajalapsi muka "voi pahoin" ?

Jos ihminen voi hyvin, se ei kiusaa, siksi. Kuvailemasi ihmistyyppi on harvinainen, tavallisimmin kiusaajalla on huono olla. Usein on myös ajattelemattomuutta yhdistettynä usein alitajuiseen ajatukseen, että kiusaan ensin niin minua ei kiusata. 

Vierailija kirjoitti:

Osa kiusaajista varmasti purkavaa omaa pahaa oloaan muihin. Ja loput sit ovat kiusaajia, koska voivat. Samalka pönkittävät omaa asemaansa yhteisössä.

Mikäköhän on se " asema " tai se " yhteisö " joka perustuu kiusaajille" Suomi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kiusaaja on lähes aina kateellinen jostain kiusatulle. hän kokee hyvin usein alemmuuskompleksia tai osattomuutta jollain lailla kiusattua kohtaan. kiusatussa on jotain mitä hänellä ei itsellään ole ja kokee siksi ehkä uhkaa tästä joten hän kiusaa toista jotta huomio siltä mitä hänellä ei ole tulisi näkyviin. kiusaaja käyttää voimakeinoja laumassa yhdessä toisten omalla tavallaan keskeneräisten tai epävarmojen kanssa ja tämän yhteisen heikkouden he projisoivat kiusattavaan. kiusaaja on siis ongelmissa koska ei jostain syystä kestä omaa "vajavaisuuttaan" eikä osaa käsitellä sitä tai ei saa tarpeeksi itse huomiota tai kannustusta kotoa. monesti on myös auktoriteetin puutetta kotioloissa. 

tässä omia näkemyksiä kiusaamiselle ja kiusaajan roolille siinä

Jaa a, minä en kyllä yhdy tähän mielipiteeseen. Toki joskus voi näin olla, mutta omien kokemuksiani perusteella kiusaajilla ei ole juurikaan empatiaa ja haluavat vain saada toiselle pahan mielen jostain syystä. Se on vain hupia.

Jos haluaa saada pahan mielen toiselle, voi huonosti, vaikka ei sitä yhtään tiedostaisikaan.

Itse olen kiusannut siskoani hänen ulkonäöllisestä piirteestään. Oikeasti olin kateellinen, että minulla ei ollut samaa piirrettä.

En aikuisenakaan ole pystynyt myöntämään asiaa siskolleni. (En tosin ole varma, muistaako sisko asiaa.)

Miksi viestiäni kiusaamisesta ryhmäilmiönä alapeukutetaan? Kaikki siinä kirjoittamani on tutkimusten mukaan totta. Suosittelen perehtymään esim. teokseen Salmivalli, Christina. Koulukiusaamiseen Puuttuminen: Kohti Tehokkaita Toimintamalleja. 2. uud. p. Jyväskylä: PS-kustannus, 2010.

Viestissäni en kirjoittanut, etteikö sama eristämisen ongelma pätisi myös kiusattuun. Tottakai pätee, ketään ei tule siis eristää, eikä esim. hiljaisia hyväksyjiäkään syyllistää. En myöskään mitenkään yritä puolestella kiusaajia - siellä taustalla voi olla mitä vain, myös ihan tavalliset kotiolot.

Mutta pointti on siinä, että kyseessä on ryhmäilmiö (vai moniko kiusaa ilman oman kannattajajoukkon tukea?) ja sellaisena se tulee myös ratkaista, jos ongelmaan halutaan pitkäjänteisesti puuttua. Siinä missä ryhmäpaine saa kiusaajan kaveritkin kiusaamaan (koska hakevat sillä hyväksyntää kiusaajalta ja tämän kaveriporukalta), ryhmäpaineella voidaan myös estää kiusaaminen kokonaan. Moniko alkaa kiusaamaan, jos 99% luokasta tulee suoraan sanomaan, että toi ei oo OK (eikä vain katsele muualle, mikä saattaa kiusaajalle viestiä tämän toiminnan hyväksyntää)? Myös kiusaajan on kohdattava ne omat tunteensa ja tajuttava, että on tehnyt väärin, mutta voi nyt muuttaa tapansa.

Tärkeintä on kuitenkin se, että ylipäätään puututaan, eikä ANNETA sen jatkua. Siis myös aikuisten on selkeästi ilmaistava, että kiusaamisen tulee loppua. Jos aikuiset eivät tee mitään, sehän se vasta onkin viesti, että "ei haittaa, jatka vaan"!

t. Aineenopettaja

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen voi hyvin, se ei kiusaa, siksi. Kuvailemasi ihmistyyppi on harvinainen, tavallisimmin kiusaajalla on huono olla. Usein on myös ajattelemattomuutta yhdistettynä usein alitajuiseen ajatukseen, että kiusaan ensin niin minua ei kiusata. 

Aivan, kiusaaja kokee olevansa hädässä tai jossain uhassa. Häntä pelottaa ,joten hän kiusaa. Se on usein avunpyyntö sillä tavalla minkä hän osaa niillä resursseillaan siinä tilanteessa ilmaista. asioita ei auta tunnekylmä kulttuuri joka ei ole sallinut miesten tunteilua vaan pitää omista syistään jotain hiljaista sankarimyyttiä yllä miehen mallina. onneksi asiat muuttuvat kovaa vauhtia. Jos oikeasti kiusaajalta kysyy mikä hänellä on hätänä hän luultavasti lopettaa kiusaamisensa ja rauhoittuu. Koska hänellä on hätä ja hän tarvitsee apua. tämä on yksi tulokulma tarkastella psykologisia syitä kiusaamisen taustalla lapsilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kiusaaja on lähes aina kateellinen jostain kiusatulle. hän kokee hyvin usein alemmuuskompleksia tai osattomuutta jollain lailla kiusattua kohtaan. kiusatussa on jotain mitä hänellä ei itsellään ole ja kokee siksi ehkä uhkaa tästä joten hän kiusaa toista jotta huomio siltä mitä hänellä ei ole tulisi näkyviin. kiusaaja käyttää voimakeinoja laumassa yhdessä toisten omalla tavallaan keskeneräisten tai epävarmojen kanssa ja tämän yhteisen heikkouden he projisoivat kiusattavaan. kiusaaja on siis ongelmissa koska ei jostain syystä kestä omaa "vajavaisuuttaan" eikä osaa käsitellä sitä tai ei saa tarpeeksi itse huomiota tai kannustusta kotoa. monesti on myös auktoriteetin puutetta kotioloissa. 

tässä omia näkemyksiä kiusaamiselle ja kiusaajan roolille siinä

Jaa a, minä en kyllä yhdy tähän mielipiteeseen. Toki joskus voi näin olla, mutta omien kokemuksiani perusteella kiusaajilla ei ole juurikaan empatiaa ja haluavat vain saada toiselle pahan mielen jostain syystä. Se on vain hupia.

Jos haluaa saada pahan mielen toiselle, voi huonosti, vaikka ei sitä yhtään tiedostaisikaan.

Noo voi toki olla niinkin.. Mutta lähes jokainen lapsi on joskus lyönyt toista tai vienyt tahallaan lelun kädestä, onko kaikilla sitten paha olo ja kotona asiat huonosti? En siltikään yhdy tuohon mielipiteeseesi kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oliko teillä kiusaajilla omasta mielestä asiat hyvin kun piti kiusata jotain lihavaa lasta? Kasvatuksen puute, kurin puute, oma paha olo piti saada purkaa johonkin? Vai olitteko aurinkoisia ja onnellisia lapsia? En oikein usko.

En nyt äkkiseltään keksi että mitään olisi ollut huonosti. Kova kuri meillä oli kotona ja harrastimme kilpaurheilua, vanhemmatkin välillä lasten kuullen ihmettelivät miksi joku on niin lihava eikä urheile.. Ei ollut paha olo, olin hyvä koulussa ja suosittu.

Ehkä sinä juuri kadehdit sitä, että toinen kelpaa vanhemmilleen ja itselleenkin lihavana. Sinä tiesit, että sinä et olisi kelvannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kiusaaja on lähes aina kateellinen jostain kiusatulle. hän kokee hyvin usein alemmuuskompleksia tai osattomuutta jollain lailla kiusattua kohtaan. kiusatussa on jotain mitä hänellä ei itsellään ole ja kokee siksi ehkä uhkaa tästä joten hän kiusaa toista jotta huomio siltä mitä hänellä ei ole tulisi näkyviin. kiusaaja käyttää voimakeinoja laumassa yhdessä toisten omalla tavallaan keskeneräisten tai epävarmojen kanssa ja tämän yhteisen heikkouden he projisoivat kiusattavaan. kiusaaja on siis ongelmissa koska ei jostain syystä kestä omaa "vajavaisuuttaan" eikä osaa käsitellä sitä tai ei saa tarpeeksi itse huomiota tai kannustusta kotoa. monesti on myös auktoriteetin puutetta kotioloissa. 

tässä omia näkemyksiä kiusaamiselle ja kiusaajan roolille siinä

Jaa a, minä en kyllä yhdy tähän mielipiteeseen. Toki joskus voi näin olla, mutta omien kokemuksiani perusteella kiusaajilla ei ole juurikaan empatiaa ja haluavat vain saada toiselle pahan mielen jostain syystä. Se on vain hupia.

et siis näe toisen ihmisen tahallista satuttamista ongelmana ihmisen psyykessä millään tavalla? siinä tilanteessa jossa toinen ei ole tehnyt mitään toiselle? itsepuolustus on toki aivan eri asia sitten.

Lapseni luokalla on lapsi, joka nauttii tuottaa kipua toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa kiusaajista varmasti purkavaa omaa pahaa oloaan muihin. Ja loput sit ovat kiusaajia, koska voivat. Samalka pönkittävät omaa asemaansa yhteisössä.

Mikäköhän on se " asema " tai se " yhteisö " joka perustuu kiusaajille" Suomi?

Koululuokka ja kaveripiiri tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kiusaaja on lähes aina kateellinen jostain kiusatulle. hän kokee hyvin usein alemmuuskompleksia tai osattomuutta jollain lailla kiusattua kohtaan. kiusatussa on jotain mitä hänellä ei itsellään ole ja kokee siksi ehkä uhkaa tästä joten hän kiusaa toista jotta huomio siltä mitä hänellä ei ole tulisi näkyviin. kiusaaja käyttää voimakeinoja laumassa yhdessä toisten omalla tavallaan keskeneräisten tai epävarmojen kanssa ja tämän yhteisen heikkouden he projisoivat kiusattavaan. kiusaaja on siis ongelmissa koska ei jostain syystä kestä omaa "vajavaisuuttaan" eikä osaa käsitellä sitä tai ei saa tarpeeksi itse huomiota tai kannustusta kotoa. monesti on myös auktoriteetin puutetta kotioloissa. 

tässä omia näkemyksiä kiusaamiselle ja kiusaajan roolille siinä

Jaa a, minä en kyllä yhdy tähän mielipiteeseen. Toki joskus voi näin olla, mutta omien kokemuksiani perusteella kiusaajilla ei ole juurikaan empatiaa ja haluavat vain saada toiselle pahan mielen jostain syystä. Se on vain hupia.

Jos haluaa saada pahan mielen toiselle, voi huonosti, vaikka ei sitä yhtään tiedostaisikaan.

Loogisesti juuri noin hän toimii, ja sehän on "ymmärrettävää" psyykkisenä toimintana. Ei ole kiva voida yksin pahoin kun "muilla on kivaa vieressä" 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oliko teillä kiusaajilla omasta mielestä asiat hyvin kun piti kiusata jotain lihavaa lasta? Kasvatuksen puute, kurin puute, oma paha olo piti saada purkaa johonkin? Vai olitteko aurinkoisia ja onnellisia lapsia? En oikein usko.

En nyt äkkiseltään keksi että mitään olisi ollut huonosti. Kova kuri meillä oli kotona ja harrastimme kilpaurheilua, vanhemmatkin välillä lasten kuullen ihmettelivät miksi joku on niin lihava eikä urheile.. Ei ollut paha olo, olin hyvä koulussa ja suosittu.

Ehkä sinä juuri kadehdit sitä, että toinen kelpaa vanhemmilleen ja itselleenkin lihavana. Sinä tiesit, että sinä et olisi kelvannut.

:,D aika kaukaa haettua. Halusin urheilla, enkä nyt aikuisenakaan ole lihava koska en halua olla, ihan itseni takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai sama kun sanotaan että kiusaajat ovat kateellisia sille jota kiusaavat. En nyt äkkiseltään keksi miksi olisimme lapsina olleet kateellisia sille lihavalle, köyhälle, sosiaalisesti tosi awkwardille lapselle 🤔 toki oli väärin kiusata häntä, sitä en kiellä.

Sen mitä itse kiusasin juuri jotain lihavaa, niin minulle olisi riittänyt yksi jälki-istunto ja nuhteet, niin olisin ottanut opikseni. Lievemmät menisivät ihan noin helpolla.

Mä kanssa vähän ilkkunut yhtä rillipäistä, sosiaalisesti taitamatonta luokkakaveria. Jotenkin lapsena en osannut nähdä tätä "Kerttua" ihmisenä, vaan outona tyyppinä, jota vähän kuuluikin kiusata, koska muutkin luokalla tekivät niin. Jäin tästä kaverin kanssa kiinni, lällättelimme rilleistä jotain, kun kaverin äiti yllättäen olikin takanamme. Hän piti meille pitkän saarnan toisten kunnioittamisesta. Onneksi piti. Omalta ja tämän kaverin osalta loppui ilkkuminen siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kiusaaja on lähes aina kateellinen jostain kiusatulle. hän kokee hyvin usein alemmuuskompleksia tai osattomuutta jollain lailla kiusattua kohtaan. kiusatussa on jotain mitä hänellä ei itsellään ole ja kokee siksi ehkä uhkaa tästä joten hän kiusaa toista jotta huomio siltä mitä hänellä ei ole tulisi näkyviin. kiusaaja käyttää voimakeinoja laumassa yhdessä toisten omalla tavallaan keskeneräisten tai epävarmojen kanssa ja tämän yhteisen heikkouden he projisoivat kiusattavaan. kiusaaja on siis ongelmissa koska ei jostain syystä kestä omaa "vajavaisuuttaan" eikä osaa käsitellä sitä tai ei saa tarpeeksi itse huomiota tai kannustusta kotoa. monesti on myös auktoriteetin puutetta kotioloissa. 

tässä omia näkemyksiä kiusaamiselle ja kiusaajan roolille siinä

Jaa a, minä en kyllä yhdy tähän mielipiteeseen. Toki joskus voi näin olla, mutta omien kokemuksiani perusteella kiusaajilla ei ole juurikaan empatiaa ja haluavat vain saada toiselle pahan mielen jostain syystä. Se on vain hupia.

et siis näe toisen ihmisen tahallista satuttamista ongelmana ihmisen psyykessä millään tavalla? siinä tilanteessa jossa toinen ei ole tehnyt mitään toiselle? itsepuolustus on toki aivan eri asia sitten.

Lapseni luokalla on lapsi, joka nauttii tuottaa kipua toiselle.

Hän luultavasti oireilee siitä miten häntä kohdellaan. Kuulostaa erittäin pahalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai sama kun sanotaan että kiusaajat ovat kateellisia sille jota kiusaavat. En nyt äkkiseltään keksi miksi olisimme lapsina olleet kateellisia sille lihavalle, köyhälle, sosiaalisesti tosi awkwardille lapselle 🤔 toki oli väärin kiusata häntä, sitä en kiellä.

Sen mitä itse kiusasin juuri jotain lihavaa, niin minulle olisi riittänyt yksi jälki-istunto ja nuhteet, niin olisin ottanut opikseni. Lievemmät menisivät ihan noin helpolla.

Mä kanssa vähän ilkkunut yhtä rillipäistä, sosiaalisesti taitamatonta luokkakaveria. Jotenkin lapsena en osannut nähdä tätä "Kerttua" ihmisenä, vaan outona tyyppinä, jota vähän kuuluikin kiusata, koska muutkin luokalla tekivät niin. Jäin tästä kaverin kanssa kiinni, lällättelimme rilleistä jotain, kun kaverin äiti yllättäen olikin takanamme. Hän piti meille pitkän saarnan toisten kunnioittamisesta. Onneksi piti. Omalta ja tämän kaverin osalta loppui ilkkuminen siihen.

Hienoa :)

Kiusaaminen tulee usein ihan vanhempien asenteista. Jos kotona ollaan parempia kuin muut, arvostellaan naapureita, asetetaan jalustalle, tottakai lapsi toistaa ihan tajuamattaan samaa mallia muiden lasten kanssa. Ympäristöstä sitten riippuu, pistävätkö tämän käytöksen ruotuun vai alkavatko myötäillä kiusaajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kiusaaja on lähes aina kateellinen jostain kiusatulle. hän kokee hyvin usein alemmuuskompleksia tai osattomuutta jollain lailla kiusattua kohtaan. kiusatussa on jotain mitä hänellä ei itsellään ole ja kokee siksi ehkä uhkaa tästä joten hän kiusaa toista jotta huomio siltä mitä hänellä ei ole tulisi näkyviin.

Nyt on kyllä niin tietämättömän kuuloista satuilua, että oksat pois.

Kiusatuthan ovat yleensä niitä henkilöitä, joita on helpoin kiusata, joissa on jotain "vikaa" tai "omituista". Ei suinkaan niitä, joilla on jotain, mistä muut olisivat kateellisia. Vai etkö tosiaan ole koskaan tuntenut kiusattuja ihmisiä?

Kiusatut ovat usein muita älykkäämpiä, paremmin kasvatettuja, paremmista kodeista olevia kilttejä lapsia. Muut haukkuvat heitä nössöiksi ja nörteiksi, mutta oikeasti kaikki tietävät, että tulevaisuudessa heillä on kaikki kortit. Ja kun peruskoulu loppuu, koulun kovikset jäävät vitostodistuksineen minne jäävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oliko teillä kiusaajilla omasta mielestä asiat hyvin kun piti kiusata jotain lihavaa lasta? Kasvatuksen puute, kurin puute, oma paha olo piti saada purkaa johonkin? Vai olitteko aurinkoisia ja onnellisia lapsia? En oikein usko.

En nyt äkkiseltään keksi että mitään olisi ollut huonosti. Kova kuri meillä oli kotona ja harrastimme kilpaurheilua, vanhemmatkin välillä lasten kuullen ihmettelivät miksi joku on niin lihava eikä urheile.. Ei ollut paha olo, olin hyvä koulussa ja suosittu.

Ehkä sinä juuri kadehdit sitä, että toinen kelpaa vanhemmilleen ja itselleenkin lihavana. Sinä tiesit, että sinä et olisi kelvannut.

:,D aika kaukaa haettua. Halusin urheilla, enkä nyt aikuisenakaan ole lihava koska en halua olla, ihan itseni takia.

Ja ärsyttääkö sinua nykyäänkin ajatus siitä, että joku lihava on ihan tyytyväinen itseensä?

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen tulee usein ihan vanhempien asenteista. Jos kotona ollaan parempia kuin muut, arvostellaan naapureita, asetetaan jalustalle, tottakai lapsi toistaa ihan tajuamattaan samaa mallia muiden lasten kanssa. Ympäristöstä sitten riippuu, pistävätkö tämän käytöksen ruotuun vai alkavatko myötäillä kiusaajaa.

Kyllä se noin voi olla. Kuitenkin ehkä tärkein mitä kasvattajan tulisi opettaa pienelleen on se miten tullaan toimeen toisten kanssa, miten leikitään nätisti yhdessä, miten kaikki lapset ovat tasa-arvoisia ja ketään ei saa kiusata. Se kehittää empatiaa ja moraalia ja on ihmisyyden pohja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kiusaaja on lähes aina kateellinen jostain kiusatulle. hän kokee hyvin usein alemmuuskompleksia tai osattomuutta jollain lailla kiusattua kohtaan. kiusatussa on jotain mitä hänellä ei itsellään ole ja kokee siksi ehkä uhkaa tästä joten hän kiusaa toista jotta huomio siltä mitä hänellä ei ole tulisi näkyviin.

Nyt on kyllä niin tietämättömän kuuloista satuilua, että oksat pois.

Kiusatuthan ovat yleensä niitä henkilöitä, joita on helpoin kiusata, joissa on jotain "vikaa" tai "omituista". Ei suinkaan niitä, joilla on jotain, mistä muut olisivat kateellisia. Vai etkö tosiaan ole koskaan tuntenut kiusattuja ihmisiä?

Kiusatut ovat usein muita älykkäämpiä, paremmin kasvatettuja, paremmista kodeista olevia kilttejä lapsia. Muut haukkuvat heitä nössöiksi ja nörteiksi, mutta oikeasti kaikki tietävät, että tulevaisuudessa heillä on kaikki kortit. Ja kun peruskoulu loppuu, koulun kovikset jäävät vitostodistuksineen minne jäävät.

eli kateus tuosta poikii sen kiusaamisen. joku lapsi kiusaa toista koska toisella on hienompi leikkiauto itsellä  joku kiusaa koska toisella on isä eikä itsellä ole.