Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen vanhoille päiväkirjoilleni??? En halua että mies näkee niitä
09.04.2018 |
Päiväkirjoissa on kaikenlaista, mm. seikkailuista ennen häntä ja myös ajalta kun mekin jo tapailtiin mutta oli vähän epäselvää onko se seurustelua vai vaan jotain satunnaista tapailua.
Tiedän että hän suuttuisi kovasti jos näkisi ne. Ja luulen että lukisi jos näkee.
Toisaalta niissä on myös muita asioita elämästäni, eli en ole varma haluanko hävittää.... mitä jos meidän juttu ei kestäisikään loppuelämää, ja sitten vanhana kadun kun haluaisin jotain asiaa tarkastaa miten se oli tms. muistella.
Muutamme siis ihan kohta yhteiseen asuntoon.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö suhteessanne ole yhtään luottamusta? Miksi miehesi menisi lukemaan päiväkirjojasi, jos sanot, että et halua kenenkään lukevan niitä? Sitä paitsi meillä kaikilla on menneisyytemme ja melko monella on ollut seikkailua jos jonkunlaista ennen nykyistä suhdetta. Ei siitä tarvitse kenenkään suuttua. Onko miehesi muutenkin mustasukkainen ja kontrolloiva?
Et todellakaan hävitä päiväkirjojasi. Voi katua hävittämistä vielä joku päivä.
Kyllä moni on utelias ja lukisi ilman lupaa vaikka kielletään. Mutta hyvä mies ei vanhoista seikkailuista pahastu, se on totta.
Tietenkin pahastuu, jos, tai siis, KUN ap on esittänyt jotain muuta kuin mitä oikeasti on. Myönsi heti, että oli käynyt kuksimassa muita, jopa heidän tapailun aikana. Ei ne mitään "vanhoja" seikkailuja ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko lapsellinen mies, jos luulee, ettei sulla ole ollut elämää ennen häntä. Ootko varma, että haluat olla miehen kanssa, kerran jo ennen yhteenmuuttoa on ongelmia luottamuksen kanssa.
No ehkä ongelma just se, että olen antanut ymmärtää ettei mitään ollut enää kun häntä aloin tapailla tai ainakaan kovin pitkään... mikä nyt ei ihan pidä paikkaansa :D kun minun mielestäni emme olleet sopineet seurustelusta tai mistään enkä edes tiennyt pitikö hänkin minua vain jonain hauskana satunnaisseurana... niin jotain pikku yhden yön juttuja tms. oli muutamia kyllä samaan aikaan. Tämä varmaan häntä kovasti loukkaisi, kun olen tyhmyyksissäni hätäpäissäni muuta sanonut... Eli ei olisi kiva että hän joskus lukisi jotain ihan muuta.
ap
Tuo ei voi olla kovin pitkä ajanjakso elämästäsi, revi kyseiset sivut pois ja tuhota? Loput kirjat säilöt sitten sellaiseen paikkaan, että miehen ei pitäisi niitä löytää tai koskea.
Yksi tuttuni käyttämä vaihtoehto oli laittaa vanhan päiväkirjan ympäri iso kasa teippiä, jolloin kirjaa ei pystynyt lukemaan. Tuolloin kukaan ei ainakaan huomaamatta kirjoihin kajoa ja jos kajoaa, niin siitä on suurempi syy suuttua kuin kirjan mahdollisesta sisällöstä.
Onpa täällä paljon petollista porukkaa. Kaikki ihan kympillä mukana jatkamassa valehtelua miehelle, peittämässä totuutta APsta.
Itse aikoinani panin ne nätillä nauhalla nipuksi ja laitoin ne laatikkoon ja häkkivarastoon. Laatikossa on muitakin muistojani. Pari lelua, klipsi pehmo jonka sain koulukaveriltani. Kehyksissä oleva kuva minusta ja ystävästäni. Dingo tavaraa yms.
Sanoin silloin miehelleni että laatikko on minun muistoja ja päiväkirjoja toivon että siihen ei kosketa. Eikä hän siihen ole koskenut ollaan oltu yhdessä lähes 20 vuotta. Muutossa huolehdin itse laatikostani.
Osta laatikko, jossa on lukko ja kaksi avainta. Piilota toinen avain niin, että mies ei tule sitä löytämään ja anna toinen avain luotettavalle ystävälle, joka antaisi sen tyttärellesi, jos sinulle jotain sattuu. Tai sitten anna koko laatikko ystävän vinttikomeroon säilytykseen.
Meillä on isot kellari ja vinttikomerot ja tarvittaessa pystyisimme piilottamaan sinne toisiltamme vaikka mitä. Mies esimerkiksi ei ikinä kaivele minun vaatelaatikoitani eikä lasten vaatteita.
Suljettuun kirjekuoreen, johon kirjoitat päälle jotain omalla käsialallasi, niin kuorta ei voi avata ja laittaa uutta tilalle. Sitten vain kellariin jonkun säilytyslaatikon pohjalle.
Selitin vain miksi teen itse niinkuin teen. Huomasin miten paljon arvostin sitä että saatoin lukea ajatuksiani jotka olin unohtanut ja miten lähempänä oikeata minää olin nuorempana joten siksi olen kokenut perinteen jatkamisen tärkeäksi. Minulla siis on mm. persoonaallisuushäiriö, ja aikaisemmat muistoni ovat "puhtaampia" sen vaikutteista.