Miten nyt voi muka olla nousukausi?

Nousukaudet huomataan usein vasta jälkeen päin. Taantuma iskee taas nopeammin tajuntaan.

Nyt on nousukausi, mutta suomessa eletään eläkepommin räjähtämisen ja talouden rakennemuutoksen aikaa. Julkisella sektorilla paine leikkauksiin ja "kurjistamiseen" on valtava. Yksityisellä sektorilla nousukausi näkyy pääosin selvästi.

Suomessa on suuri rakenteellinen työttömyys, joka ei taida tämän nousukauden aikana parantua. Pelottaa odottaa seuraavaa globaalia taantumaa.

ennen nousukausi on näyttänyt aivan toiselta

Vierailija kirjoitti:

Nousukaudet huomataan usein vasta jälkeen päin. Taantuma iskee taas nopeammin tajuntaan.

Nyt on nousukausi, mutta suomessa eletään eläkepommin räjähtämisen ja talouden rakennemuutoksen aikaa. Julkisella sektorilla paine leikkauksiin ja "kurjistamiseen" on valtava. Yksityisellä sektorilla nousukausi näkyy pääosin selvästi.

Suomessa on suuri rakenteellinen työttömyys, joka ei taida tämän nousukauden aikana parantua. Pelottaa odottaa seuraavaa globaalia taantumaa.

Huolestuttavaa on se, että heikkoinakaan aikoina ei saatu aikaiseksi merkittäviä muutoksia. Missä joustavat työmarkkinakäytännöt? Paikallinen sopiminen? Pätkätyöhön ja kevytyrittäjyyteen sopiva sosiaaliturva?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousukaudet huomataan usein vasta jälkeen päin. Taantuma iskee taas nopeammin tajuntaan.

Nyt on nousukausi, mutta suomessa eletään eläkepommin räjähtämisen ja talouden rakennemuutoksen aikaa. Julkisella sektorilla paine leikkauksiin ja "kurjistamiseen" on valtava. Yksityisellä sektorilla nousukausi näkyy pääosin selvästi.

Suomessa on suuri rakenteellinen työttömyys, joka ei taida tämän nousukauden aikana parantua. Pelottaa odottaa seuraavaa globaalia taantumaa.

Huolestuttavaa on se, että heikkoinakaan aikoina ei saatu aikaiseksi merkittäviä muutoksia. Missä joustavat työmarkkinakäytännöt? Paikallinen sopiminen? Pätkätyöhön ja kevytyrittäjyyteen sopiva sosiaaliturva?

Kurjistaminenko pitää rattaat pyörimässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousukaudet huomataan usein vasta jälkeen päin. Taantuma iskee taas nopeammin tajuntaan.

Nyt on nousukausi, mutta suomessa eletään eläkepommin räjähtämisen ja talouden rakennemuutoksen aikaa. Julkisella sektorilla paine leikkauksiin ja "kurjistamiseen" on valtava. Yksityisellä sektorilla nousukausi näkyy pääosin selvästi.

Suomessa on suuri rakenteellinen työttömyys, joka ei taida tämän nousukauden aikana parantua. Pelottaa odottaa seuraavaa globaalia taantumaa.

Huolestuttavaa on se, että heikkoinakaan aikoina ei saatu aikaiseksi merkittäviä muutoksia. Missä joustavat työmarkkinakäytännöt? Paikallinen sopiminen? Pätkätyöhön ja kevytyrittäjyyteen sopiva sosiaaliturva?

Joo, en edes jaksanut lähteä tähän AY-jauhamiseen. Korkeat minipalkat ja jähmeät työmarkkinat todellakin aiheuttaa rakenteellista työttömyyttä, mutta syitä on muitakin.

Mulla on ainakin säästökuuri ja niin on kaikilla työkavereillakin. Yhtään rahaa ei lähde ylimääräiseen kulutukseen. Niin paljon tämä "nousukausi" on kurjistanut elämää ja kukkaroa. Lintilä voi itsekseen matkailla kotimaassa, moni jättää nekin vähäiset matkat väliin mitä ennen teki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousukaudet huomataan usein vasta jälkeen päin. Taantuma iskee taas nopeammin tajuntaan.

Nyt on nousukausi, mutta suomessa eletään eläkepommin räjähtämisen ja talouden rakennemuutoksen aikaa. Julkisella sektorilla paine leikkauksiin ja "kurjistamiseen" on valtava. Yksityisellä sektorilla nousukausi näkyy pääosin selvästi.

Suomessa on suuri rakenteellinen työttömyys, joka ei taida tämän nousukauden aikana parantua. Pelottaa odottaa seuraavaa globaalia taantumaa.

Huolestuttavaa on se, että heikkoinakaan aikoina ei saatu aikaiseksi merkittäviä muutoksia. Missä joustavat työmarkkinakäytännöt? Paikallinen sopiminen? Pätkätyöhön ja kevytyrittäjyyteen sopiva sosiaaliturva?

Joo, en edes jaksanut lähteä tähän AY-jauhamiseen. Korkeat minipalkat ja jähmeät työmarkkinat todellakin aiheuttaa rakenteellista työttömyyttä, mutta syitä on muitakin.

On toki. Mainitsemani asiat ovat kuitenkin ne, jotka voitaisi korjata saman tien, jos niin haluttaisi. Toimialarakennetta, syrjäistä sijaintia, vaikeaa ja harvinaista kieltä, kansan osaamistasoa ja muuta on pirullisen hankala tai mahdoton lähteä muuttamaan.

SEB:n pääekonomisti sanoo, että seuraavassa taantumassa keskuspankit ovat ongelmissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousukaudet huomataan usein vasta jälkeen päin. Taantuma iskee taas nopeammin tajuntaan.

Nyt on nousukausi, mutta suomessa eletään eläkepommin räjähtämisen ja talouden rakennemuutoksen aikaa. Julkisella sektorilla paine leikkauksiin ja "kurjistamiseen" on valtava. Yksityisellä sektorilla nousukausi näkyy pääosin selvästi.

Suomessa on suuri rakenteellinen työttömyys, joka ei taida tämän nousukauden aikana parantua. Pelottaa odottaa seuraavaa globaalia taantumaa.

Huolestuttavaa on se, että heikkoinakaan aikoina ei saatu aikaiseksi merkittäviä muutoksia. Missä joustavat työmarkkinakäytännöt? Paikallinen sopiminen? Pätkätyöhön ja kevytyrittäjyyteen sopiva sosiaaliturva?

Kurjistaminenko pitää rattaat pyörimässä?

Jos Taavi voi perustaa yrityksen ja saada sosiaaliturvaa niin kauan, kunnes firma tuottaa kohtuullisen ansiotason, niin miten se on kurjistamista?

Pienituloisilla ei ole kykyä ymmärtää tämän kokoluokan asioita (muuten he eivät olisi pienituloisia - kyvyt eivät riitä). Nyt pitäisi jonkun ottaa johtajuutta ja todeta, että liitot ja duunarit pitäkööt turpansa kiinni, me laitetaan nyt asiat kuntoon. Kyllä se hymynkare porukalle tulee, kun työttömyys on 4-5 % ja mahdollisen irtisanomisen tai konkurssin jälkeen löytyy uusi työ alta aikayksikön.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ainakin säästökuuri ja niin on kaikilla työkavereillakin. Yhtään rahaa ei lähde ylimääräiseen kulutukseen. Niin paljon tämä "nousukausi" on kurjistanut elämää ja kukkaroa. Lintilä voi itsekseen matkailla kotimaassa, moni jättää nekin vähäiset matkat väliin mitä ennen teki.

Miten viimeisen vuoden aikana elämä ja kukkaro on kurjistunut "niin paljon"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ainakin säästökuuri ja niin on kaikilla työkavereillakin. Yhtään rahaa ei lähde ylimääräiseen kulutukseen. Niin paljon tämä "nousukausi" on kurjistanut elämää ja kukkaroa. Lintilä voi itsekseen matkailla kotimaassa, moni jättää nekin vähäiset matkat väliin mitä ennen teki.

Miten viimeisen vuoden aikana elämä ja kukkaro on kurjistunut "niin paljon"?

Mieti sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousukaudet huomataan usein vasta jälkeen päin. Taantuma iskee taas nopeammin tajuntaan.

Nyt on nousukausi, mutta suomessa eletään eläkepommin räjähtämisen ja talouden rakennemuutoksen aikaa. Julkisella sektorilla paine leikkauksiin ja "kurjistamiseen" on valtava. Yksityisellä sektorilla nousukausi näkyy pääosin selvästi.

Suomessa on suuri rakenteellinen työttömyys, joka ei taida tämän nousukauden aikana parantua. Pelottaa odottaa seuraavaa globaalia taantumaa.

Huolestuttavaa on se, että heikkoinakaan aikoina ei saatu aikaiseksi merkittäviä muutoksia. Missä joustavat työmarkkinakäytännöt? Paikallinen sopiminen? Pätkätyöhön ja kevytyrittäjyyteen sopiva sosiaaliturva?

Kurjistaminenko pitää rattaat pyörimässä?

Jos Taavi voi perustaa yrityksen ja saada sosiaaliturvaa niin kauan, kunnes firma tuottaa kohtuullisen ansiotason, niin miten se on kurjistamista?

Pienituloisilla ei ole kykyä ymmärtää tämän kokoluokan asioita (muuten he eivät olisi pienituloisia - kyvyt eivät riitä). Nyt pitäisi jonkun ottaa johtajuutta ja todeta, että liitot ja duunarit pitäkööt turpansa kiinni, me laitetaan nyt asiat kuntoon. Kyllä se hymynkare porukalle tulee, kun työttömyys on 4-5 % ja mahdollisen irtisanomisen tai konkurssin jälkeen löytyy uusi työ alta aikayksikön.

Kun Taavin yritys tekeekin pelkkää tappiota ja Taavi joutuu lopettamaan firman ollen loppuelämänsä veloissa ja sosiaaliturvan ulkopuolella, niin miltä Taavista sitten mahtaa tuntua? Ehkä Taavin kyvyt ymmärtää asioita ulottuu vähän pidemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousukaudet huomataan usein vasta jälkeen päin. Taantuma iskee taas nopeammin tajuntaan.

Nyt on nousukausi, mutta suomessa eletään eläkepommin räjähtämisen ja talouden rakennemuutoksen aikaa. Julkisella sektorilla paine leikkauksiin ja "kurjistamiseen" on valtava. Yksityisellä sektorilla nousukausi näkyy pääosin selvästi.

Suomessa on suuri rakenteellinen työttömyys, joka ei taida tämän nousukauden aikana parantua. Pelottaa odottaa seuraavaa globaalia taantumaa.

Huolestuttavaa on se, että heikkoinakaan aikoina ei saatu aikaiseksi merkittäviä muutoksia. Missä joustavat työmarkkinakäytännöt? Paikallinen sopiminen? Pätkätyöhön ja kevytyrittäjyyteen sopiva sosiaaliturva?

Kurjistaminenko pitää rattaat pyörimässä?

Jos Taavi voi perustaa yrityksen ja saada sosiaaliturvaa niin kauan, kunnes firma tuottaa kohtuullisen ansiotason, niin miten se on kurjistamista?

Pienituloisilla ei ole kykyä ymmärtää tämän kokoluokan asioita (muuten he eivät olisi pienituloisia - kyvyt eivät riitä). Nyt pitäisi jonkun ottaa johtajuutta ja todeta, että liitot ja duunarit pitäkööt turpansa kiinni, me laitetaan nyt asiat kuntoon. Kyllä se hymynkare porukalle tulee, kun työttömyys on 4-5 % ja mahdollisen irtisanomisen tai konkurssin jälkeen löytyy uusi työ alta aikayksikön.

Kun Taavin yritys tekeekin pelkkää tappiota ja Taavi joutuu lopettamaan firman ollen loppuelämänsä veloissa ja sosiaaliturvan ulkopuolella, niin miltä Taavista sitten mahtaa tuntua? Ehkä Taavin kyvyt ymmärtää asioita ulottuu vähän pidemmälle.

Varmaan ikävältä. Siksihän sosiaaliturva pitäisikin laittaa tässä asiassa kuntoon.

Katselin laskupinoani:

Autosta Tapiolaan >400 eur

Lisäksi sähkölasku, vesilasku, kännykkälasku, lehtitilaukset..

Ei juhlita ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ainakin säästökuuri ja niin on kaikilla työkavereillakin. Yhtään rahaa ei lähde ylimääräiseen kulutukseen. Niin paljon tämä "nousukausi" on kurjistanut elämää ja kukkaroa. Lintilä voi itsekseen matkailla kotimaassa, moni jättää nekin vähäiset matkat väliin mitä ennen teki.

Miten viimeisen vuoden aikana elämä ja kukkaro on kurjistunut "niin paljon"?

Mieti sitä.

Eli ei ole. Miksi valehtelet? Mistä johtuu tarpeesi olla noin negatiivinen?

Vierailija kirjoitti:

Katselin laskupinoani:

Autosta Tapiolaan >400 eur

Lisäksi sähkölasku, vesilasku, kännykkälasku, lehtitilaukset..

Ei juhlita ei.

Kuitenkin asut kivassa kämpässä, käyt ulkomailla matkoilla, välillä vähän ravintolassa, leffassa ja drinksuilla tyttöjen kanssa, iPhone pullottaa taskussa... Mutta kurjaa on, koska jollain toisella tyypillä on vielä enemmän kuin sinulla!

Vierailija kirjoitti:

Katselin laskupinoani:

Autosta Tapiolaan >400 eur

Lisäksi sähkölasku, vesilasku, kännykkälasku, lehtitilaukset..

Ei juhlita ei.

Miten tuo valitusvirsi liittyy meneillään olevaan nousukauteen?

Vierailija kirjoitti:

Katselin laskupinoani:

Autosta Tapiolaan >400 eur

Lisäksi sähkölasku, vesilasku, kännykkälasku, lehtitilaukset..

Ei juhlita ei.

Sun laskuilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko nousukausi vai ei. Vaikka talous kuinka nousisi, ei se tarkoita sitä, ettetkö sinä voisi kuluttaa rahojasi vielä nopeammin. 

Vakuutuksiin menee aivan järjettömästi rahaa. (Ei jää rahaa kulutukseen)

Olen joskus mielessäni miettinyt riskien todennäköisyydellä ja leikitellyt ajatuksella, jossa olisi laittanut kaikki maksamani vakuutusmaksut säästöön ja kasvamaan korkoa.

Eihän nuo vakuutukset edes korvaa kuin johonkin tiettyyn summaan asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katselin laskupinoani:

Autosta Tapiolaan >400 eur

Lisäksi sähkölasku, vesilasku, kännykkälasku, lehtitilaukset..

Ei juhlita ei.

Kuitenkin asut kivassa kämpässä, käyt ulkomailla matkoilla, välillä vähän ravintolassa, leffassa ja drinksuilla tyttöjen kanssa, iPhone pullottaa taskussa... Mutta kurjaa on, koska jollain toisella tyypillä on vielä enemmän kuin sinulla!

Väitteesi on totta, mutta samalla se ei poista tosiasiaa, että raha on tiukassa.