HS: Suomalaiset eivät enää synnytä, ja nyt valtio­varain­ministeriö kiinnostui asiasta

Naiset menee yhteen luusereiden kanssa ja sitten itkevät kun sitä sohvalla makaavaa räkähippiä ei huvitakaan ostaa taloa ja hankkia lapsia sen kanssa vaan se mieluummin syö sipsejä ja polttaa kukkaa.

Ei voi kuin sanoa että: Ihan oma vika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, varmasti tuo on yksi syy. Toinen tämä mihin suuntaan luonnon tila on menossa, tulevaisuudessa on pulaa ruuasta, vedestä ja elintilasta. Maailma saastutetaan ja tuhotaan myrkyillä, ydinvoimalla, roskalla, eläimiä ja heikossa asemassa olevia ihmisiä kohdellaan järkyttävän huonosti. Jos itse olisin nyt lapsentekoiässä, niin voisi jäädä tekemättä, olen kuitenkin omani jo hankkinut parikymmentä vuotta sitten.

Sitten on vielä sellainen syy, josta ei vissiin kauheasti saisi puhua. Suuri osa nuorista on elänyt mahdottoman helpon elämän, koulussa ei paljon vaadita ja kotona vielä vähemmän. Sen kuin nukut, syöt ja pelaat tms., ei varmaan jaksa edes ajatella lasta ja sen tuomaa työmäärää ja vastuuta. Lisäksi kuvitellaan, että itseään tai unelmiaan ei voi toteuttaa jos on perhettä.

On myös luotu harha, että elämä voi olla vain ihqua chillailua, reppureissaamista ja aina vain upeampia kokemuksia ja elämyksiä ja me kaikki voimme saavuttaa ihan tähtitieteellisiä asioita ja onnenhetkiä ja niitä sitten lähdetään tavoittelemaan. Pieni ja arkinen ei enää riitä mihinkään. Onnea lähdetään etsimään maapallon toiselta puolelta, siihen ei riitä enää oma koti, vauvantuoksu ja perhejoulu. 

Tuo ensimmäinen kappale on aikalailla hölynpölyä, tyypillistä ekoterroristien ja kommarihippien propagandaa jossa kapitalismiin liittyviä ympäristöhaittoja liioitellaan radikaalisti. Kannattaa ottaa asioista selvää!

Mutta olet varsin oikeilla jäljillä sen suhteen, mistä tässä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta on kysymys. Itsekkyydestä. Jota lietsoo nykypäivän ajattelussa ylikorostunut individualismi. Tuijotetaan omaa napaa, vaikka perhe on se perusyksikkö, joka pitää yhteiskuntaa pystyssä.

No aika totalitaarisessa valtiossa eletään jos yksilön täytyy lisääntyä vastoin tahtoaan pitääkseen yllä yhteiskuntaa. Yhteiskunnan muodostavat ihmiset ja he määrittelevät millainen se on. Ainoa varma asia maailmassa on muutos ja siihen pitää yhteiskunnan rakenteidenkin sopeutua.

Nythän eletään yhteiskunnassa, joka ottaa lisää velkaa noususuhdanteen aikana.  Sitä, mitä ei pitänyt Sipilän mukaan jättää lastemme maksettavaksi.  Sitä saa mitä tilaa,  Sipilä ei saa velanmaksajia enää köyhistä, kun ei niitä synny.   Ideaalista politiikkaa, kun lasten hoitaminen tässä yhteiskunnassa on liian kallista, niin sehän hoituu sillä että niitä ei ole.   Sipi on puhunut itsensä pussiin, sekä niiden osalta jotka uskovat, että niiden jotka eivät ole alkuunkaan uskoneet.   Kumma juttu, älykkäät toimittajat eivät ole osanneet asiasta kirjoitella, kopioivat vain täältä vauvapalstalta juttuja.  Vai onko kaikki ammattitaitoiset, jo savustettu ulos toimituksista.

Toimittajakuntaan mahtuu kaikenlaista tallaajaa, kuten tänne palstallekin. Osa on fiksumpia, osa vähän vähemmän fiksuja, ja jokainen katsoo maailmaa omista subjektiivisista lähtökohdistaan, vaikka pyrkimys onkin mahdollisimman kattavaan objektiivisuuteen. Jotkut eivät vaan älyä, toiset eivät halua älytä ja osa on, kuten sanottua, savustettu ulos.

T: Alan jättänyt

Vierailija kirjoitti:

Suomessa naiset ovat kuningattaria ja miehistä on tullut kynnysmattoja, joihin kuningattar lapsineen pyyhkii jalkansa. Sitten tulee ero, kun kuningatar päättää hakea sen komean ja pitkän ja rikkaan miehen. Parempaa ei löydy ja sitten alkaa ex-miehen kiristäminen j.n.e. Tarina jatkuu. Liian pitkät äitiysvapaat antavat naiselle mahdollisuuden heittäytyä miehen elätettäviksi. Siinä syy syntyvyyden laskuun. Akat töihin. Vuoden äitiysvapaat riittää. Lapset hoitoon.

Äitiysvapaa on noin 4 kk.

Mä luulen, että myös medialla on vaikutusta asiaan. Milloin viimeksi olette lukeneet jutun onnellisesta ja elämäänsä tyytyväisestä lapsiperheestä? Jatkuvasti saa lukea vain lapsiperheistä, joilla on taloudellisia ja muita huolia, elämä raskasta raatamista ja sentin venyttämistä. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset menee yhteen luusereiden kanssa ja sitten itkevät kun sitä sohvalla makaavaa räkähippiä ei huvitakaan ostaa taloa ja hankkia lapsia sen kanssa vaan se mieluummin syö sipsejä ja polttaa kukkaa.

Ei voi kuin sanoa että: Ihan oma vika.

Tuskin kukaan ihan noin huonosti arvioi toisen elämäntyyliä. Siitä voi myös joustaa: näin räkähippeinä oltiin Kunnon Kansalaisia (tm) sen aikaa, kuin lapsen kasvatus vaati. Nyt se on tehty (ja samalla tuli se talokin maksettua), nyt on taas aikaa syödä sipsejä ja polttaa kukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen, että myös medialla on vaikutusta asiaan. Milloin viimeksi olette lukeneet jutun onnellisesta ja elämäänsä tyytyväisestä lapsiperheestä? Jatkuvasti saa lukea vain lapsiperheistä, joilla on taloudellisia ja muita huolia, elämä raskasta raatamista ja sentin venyttämistä. 

Ja ne positiiviset tarinat ovat niin siirappisia, että ne näyttäytyvät poliittisena propagandana. Samaa sarjaa näiden "yrittäjäksi 15-vuotiaana"-tarinoiden kanssa. Aina samat latteudet ja kliseet herättävät ihmisissä vastareaktion: tota en ainakaan tee. Missä ovat ne tarinat, joissa kerrotaan rehellisesti sekä hyvästä että huonosta? Siitä että yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen.

Jos nyt saataisiin nuoret miehet töihin, niin ihan varmasti tulisi lapsiakin. On se nyt ihme, että yhteiskunta on ilmiselvästi käynyt raadollisen epäreiluksi ja liian moni on jo täysin luopunut toivosta, mutta nyt kun lapsia ei enää synny tätä paskaa ylläpitämään, huolestuu VM. Eikö poliitikkojen olisi pitänyt huolestua vähän aiemmin? Itse olen kahden lapsen kulujen kanssa täysin helisemässä, vaikka en ole edes pienituloinen. Pahimmalle vihollisellenikaan en suosittelisi lasten hankintaa tähän yhteiskuntaa, ellei ole isot perinnöt tai muuten valtava omaisuus.

Luulen, että meillä on vähän liiankin korkea elintaso saavutettu parina viime vuosikymmenenä. Enää ei olla valmiita luopumaan mistään "ylellisyydestä" lasten takia. Ei ymmärretä, että jokainen lapsi ei kasvaakseen tarvitse omaa huonetta ja kaikkia mahdollisia kalliita harrastuksia.

Jostain pitää lapsen tekijän luopua, koska niin paljon ei yhteiskunnalla rahaa olisi, että kaikilla olisi yhtä korkea elintaso,  kuin niillä jotka lapsettomia käyvät töissä.

Toki vielä on jopa suurperheitä, joille lapset ovat tärkeitä, ja jotka kasvavat vähän vaatimattomimmissakin oloissa onnellisina. Ehkä tulevaisuudessakin on niin, että kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää ja on ainakin lapsille katto pään päälle.

Olemme tottuneet yksinäisyyteen, varmaan joku tiivis perhe-elämä (jotkuthan eivät tarhan ja koulun ja harrastusten takia juuri näekään lapsia kuin ehkä viikonloppuisin) saattaa jopa pelottaa, kun on totuttu omaan huoneeseen, sitten omaan asuntoon, jossa saa olla rauhassa olla yksinään somen parissa.

Hain tuossa sitä, että suurten perheen ja yhteisöllisyyden parista on erottu yksinäisiksi ja tavallaan itsekkäiksi , ei silloin kumppaniakaan ole löytää ja tottua elämään toisen kanssa.

Miksi kasvattaisin miehiä tähän maailmaan jotka vihaavat naisia ja tyttäriään? Ei kiitos. Naiselle arvoa, naisten sukunimet henkiin, naisille oikeuksia. Jos niitä ei ole niin ei tule lapsiakaan. Mitä minä hyödyn maasta joka alistaa sukupuoltani? En mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä on vähän liiankin korkea elintaso saavutettu parina viime vuosikymmenenä. Enää ei olla valmiita luopumaan mistään "ylellisyydestä" lasten takia. Ei ymmärretä, että jokainen lapsi ei kasvaakseen tarvitse omaa huonetta ja kaikkia mahdollisia kalliita harrastuksia.

Jostain pitää lapsen tekijän luopua, koska niin paljon ei yhteiskunnalla rahaa olisi, että kaikilla olisi yhtä korkea elintaso,  kuin niillä jotka lapsettomia käyvät töissä.

Toki vielä on jopa suurperheitä, joille lapset ovat tärkeitä, ja jotka kasvavat vähän vaatimattomimmissakin oloissa onnellisina. Ehkä tulevaisuudessakin on niin, että kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää ja on ainakin lapsille katto pään päälle.

Olemme tottuneet yksinäisyyteen, varmaan joku tiivis perhe-elämä (jotkuthan eivät tarhan ja koulun ja harrastusten takia juuri näekään lapsia kuin ehkä viikonloppuisin) saattaa jopa pelottaa, kun on totuttu omaan huoneeseen, sitten omaan asuntoon, jossa saa olla rauhassa olla yksinään somen parissa.

Hain tuossa sitä, että suurten perheen ja yhteisöllisyyden parista on erottu yksinäisiksi ja tavallaan itsekkäiksi , ei silloin kumppaniakaan ole löytää ja tottua elämään toisen kanssa.

Olen monesta samaa mieltä mutta loppuosasta viestiäsi en. Voin tietenkin puhua vain omasta puolestani, mutta minulle oli loppujenlopuksi helppoa löytää kumppani ja tottua elämään toisen kanssa, vaikka olinkin kasvanut "yksinäiseksi ja itsekkääksi", koska minä halusin löytää kumppanin ja tottua elämään hänen kanssaan. Jos haluaisin lapsen, tottuisin varmasti siihenkin, mutta kun en halua. Eli kyllä tottumusta ja osaamista suurempi tekijä tässä on se oma halu.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä on vähän liiankin korkea elintaso saavutettu parina viime vuosikymmenenä. Enää ei olla valmiita luopumaan mistään "ylellisyydestä" lasten takia. Ei ymmärretä, että jokainen lapsi ei kasvaakseen tarvitse omaa huonetta ja kaikkia mahdollisia kalliita harrastuksia.

Jostain pitää lapsen tekijän luopua, koska niin paljon ei yhteiskunnalla rahaa olisi, että kaikilla olisi yhtä korkea elintaso,  kuin niillä jotka lapsettomia käyvät töissä.

Toki vielä on jopa suurperheitä, joille lapset ovat tärkeitä, ja jotka kasvavat vähän vaatimattomimmissakin oloissa onnellisina. Ehkä tulevaisuudessakin on niin, että kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää ja on ainakin lapsille katto pään päälle.

Olemme tottuneet yksinäisyyteen, varmaan joku tiivis perhe-elämä (jotkuthan eivät tarhan ja koulun ja harrastusten takia juuri näekään lapsia kuin ehkä viikonloppuisin) saattaa jopa pelottaa, kun on totuttu omaan huoneeseen, sitten omaan asuntoon, jossa saa olla rauhassa olla yksinään somen parissa.

Hain tuossa sitä, että suurten perheen ja yhteisöllisyyden parista on erottu yksinäisiksi ja tavallaan itsekkäiksi , ei silloin kumppaniakaan ole löytää ja tottua elämään toisen kanssa.

Hohhoijaa taas.

Minä itse ja muut tuntemani velat olemme kaikki suurperheistä.

Itse olen käyttänyt perheeni vanhimpana lapsena koko lapsuuteni ja nuoruuteni muihin ihmisiin, minulla ei ole ollut omaa lapsuutta. En ole saanut olla rauhassa ikinä.

Että niin ihanaa on lapsilla ihanissa suurperheissä.

Tekisin itsemurhan, jos joutuisin vielä nyt aikuisena huolehtimaan muista. Onneksi on abortit ja ehkäisy.

Jännä. Juuri köyhät ovat niitä jotka lisääntyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä on vähän liiankin korkea elintaso saavutettu parina viime vuosikymmenenä. Enää ei olla valmiita luopumaan mistään "ylellisyydestä" lasten takia. Ei ymmärretä, että jokainen lapsi ei kasvaakseen tarvitse omaa huonetta ja kaikkia mahdollisia kalliita harrastuksia.

Jostain pitää lapsen tekijän luopua, koska niin paljon ei yhteiskunnalla rahaa olisi, että kaikilla olisi yhtä korkea elintaso,  kuin niillä jotka lapsettomia käyvät töissä.

Toki vielä on jopa suurperheitä, joille lapset ovat tärkeitä, ja jotka kasvavat vähän vaatimattomimmissakin oloissa onnellisina. Ehkä tulevaisuudessakin on niin, että kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää ja on ainakin lapsille katto pään päälle.

Olemme tottuneet yksinäisyyteen, varmaan joku tiivis perhe-elämä (jotkuthan eivät tarhan ja koulun ja harrastusten takia juuri näekään lapsia kuin ehkä viikonloppuisin) saattaa jopa pelottaa, kun on totuttu omaan huoneeseen, sitten omaan asuntoon, jossa saa olla rauhassa olla yksinään somen parissa.

Hain tuossa sitä, että suurten perheen ja yhteisöllisyyden parista on erottu yksinäisiksi ja tavallaan itsekkäiksi , ei silloin kumppaniakaan ole löytää ja tottua elämään toisen kanssa.

Hohhoijaa taas.

Minä itse ja muut tuntemani velat olemme kaikki suurperheistä.

Itse olen käyttänyt perheeni vanhimpana lapsena koko lapsuuteni ja nuoruuteni muihin ihmisiin, minulla ei ole ollut omaa lapsuutta. En ole saanut olla rauhassa ikinä.

Että niin ihanaa on lapsilla ihanissa suurperheissä.

Tekisin itsemurhan, jos joutuisin vielä nyt aikuisena huolehtimaan muista. Onneksi on abortit ja ehkäisy.

Niin, ja minulla on aviomies, myös suurperheessä kasvanut.

Mieheni ajattelee ihan samalla tavalla kuin minä, eikä todellakaan halua myöskään lapsia.

Senkin elämä on ollut pelkkää nuorempien vaipanvaihtoa, hälinää, stressiä, ei hetkeäkään omaa rauhaa, siivoamista, ruoanlaittoa, koko sen lapsuus.

Meillä ei ole ollut mitään ongelmaa "tottua elämään toisen kanssa", mutta emme kiitos vain halua sitä lapsiperheen painajaismaista hälinää enää nyt aikuisena, kun saamme vihdoinkin olla rauhassa, emmekä mitään ilmaisia kodinkoneita suurperheessä.

Vierailija kirjoitti:

Naiset menee yhteen luusereiden kanssa ja sitten itkevät kun sitä sohvalla makaavaa räkähippiä ei huvitakaan ostaa taloa ja hankkia lapsia sen kanssa vaan se mieluummin syö sipsejä ja polttaa kukkaa.

Ei voi kuin sanoa että: Ihan oma vika.

Jaa, oma ex mies ja lasten isä on tekniikan tohtori ja mielenterveysongelmainen. Tiedätkö, että siitäkin syytettiin minua, naista, kun en selvittänyt taustoja paremmin? En tiedä vieläkään miten se olisi pitänyt tehdä kun seurusteluaikana käytti lääkitystä salaa ja lopetti sen lapsen vauva- aikana ja alkoi saada harhoja ja raivokohtauksia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kasvattaisin miehiä tähän maailmaan jotka vihaavat naisia ja tyttäriään? Ei kiitos. Naiselle arvoa, naisten sukunimet henkiin, naisille oikeuksia. Jos niitä ei ole niin ei tule lapsiakaan. Mitä minä hyödyn maasta joka alistaa sukupuoltani? En mitenkään.

Muuta ihmeessä Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan, Lähi-tai kaukoitään, Venäjälle, Itä-tai eteläurooppaan ja onhan noita vaihtoehtoja vaikka kuinka? Miksi ihmeessä asut täällä huonosti naisia kohtelevassa Suomessa?

Mielestäni juuri tämä viesti on syy, miksii Suomalaiset eivät enää lisäänny.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä on vähän liiankin korkea elintaso saavutettu parina viime vuosikymmenenä. Enää ei olla valmiita luopumaan mistään "ylellisyydestä" lasten takia. Ei ymmärretä, että jokainen lapsi ei kasvaakseen tarvitse omaa huonetta ja kaikkia mahdollisia kalliita harrastuksia.

Jostain pitää lapsen tekijän luopua, koska niin paljon ei yhteiskunnalla rahaa olisi, että kaikilla olisi yhtä korkea elintaso,  kuin niillä jotka lapsettomia käyvät töissä.

Toki vielä on jopa suurperheitä, joille lapset ovat tärkeitä, ja jotka kasvavat vähän vaatimattomimmissakin oloissa onnellisina. Ehkä tulevaisuudessakin on niin, että kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää ja on ainakin lapsille katto pään päälle.

Olemme tottuneet yksinäisyyteen, varmaan joku tiivis perhe-elämä (jotkuthan eivät tarhan ja koulun ja harrastusten takia juuri näekään lapsia kuin ehkä viikonloppuisin) saattaa jopa pelottaa, kun on totuttu omaan huoneeseen, sitten omaan asuntoon, jossa saa olla rauhassa olla yksinään somen parissa.

Hain tuossa sitä, että suurten perheen ja yhteisöllisyyden parista on erottu yksinäisiksi ja tavallaan itsekkäiksi , ei silloin kumppaniakaan ole löytää ja tottua elämään toisen kanssa.

Olen samaa mieltä. Voin rehellisesti sanoa, että tein 30 vuotta sitten lapsen, koska mulla ei ollut muutakaan tekemistä. Tai no oli, työ ja kotityöt. Ei mun palkallani yksinkään matkusteltu pitkin maailmaa eikä juotu kuohuviiniä brunssilla. Ei edes ollut kahviloita, joissa litkiä lattea. Jos jonkun kanssa kahvitteli, se tapahtui toisen kotona, kahvina tarjouksesta ostettua Kulta Katriinaa ja känttynä kahvin kanssa itse leivottua pullaa. Siinä oli sen ajan ylellisyydet. Kahviin ja känttyyn riitti rahat siitäkin huolimatta, että hankki lapsia, eli mistään ylellisyydestä ei joutunut lasten vuoksi luopumaan.

Jos olisin lapsentekoiässä nyt, kun on mahdollisuus niin moneen asiaan, tarkkaan harkitsisin, tekisinkö lapsia vai en. Ts haluaisinko luopua elämä mukavuuksista ja ylellisyyksistä. 

Ehkä syy on siinä että vihdoin naiset saavat päättää? Ei tarvitse mennä naimisiin ja tehdä lapsia, voi opiskella ja mennä töihin, elää kuten haluaa. Ei tarvitse olla huonossa suhteessa jos ei halua, olla raskaana ja kokea kivulias synnytys, hoitaa vauvaa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä syy on siinä että vihdoin naiset saavat päättää? Ei tarvitse mennä naimisiin ja tehdä lapsia, voi opiskella ja mennä töihin, elää kuten haluaa. Ei tarvitse olla huonossa suhteessa jos ei halua, olla raskaana ja kokea kivulias synnytys, hoitaa vauvaa.

Minulla ainakin on 33-vuotiaana niin mukava elämä itselleni rakennettuna, että lapsen pitäisi oikeasti tuoda jotain positiivista elämääni, että siihen rumbaan uskaltaisi hypätä 20 vuoden ajaksi. Tällä hetkellä mitään sellaista positiivista muutosta (negatiivisia kylläkin) ei olisi tulossa lasten myötä, joten ne jäävät tekemättä. Kuulostaa nimittäin aika työläältä äitiysloman jälkeen palata töihin ja sitten vetäistä vielä toinen työpäivä sen varsinaisen työpäivän jälkeen kotona, puhumattakaan siitä että lapsilisällä ei valitettavasti hommata suurempaa asuntoa pk-seudulta, joten tässä kaksiossa olisi sitten asuttava hamaan tappiin saakka. Mitään säästöjä tai sijoituksia en kykenisi koko työurani aikana saamaan kasaan kun pitäisi elää kädestä suuhun ja kaikesta pitäisi jatkuvasti pihistellä, kokemuksesta tiedän että tuollainen rahattomuus myös stressaa.

Eli kyllä, nyt kun minulla on valta päättää niin jätän muksut hankkimatta. Yksikään mies ei ole koskaan kanssani perhettä halunnut perustaa, joten miesten työllisyysprosenteilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaan ihan oma (olosuhteiden sanelema) päätös on kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä syy on siinä että vihdoin naiset saavat päättää? Ei tarvitse mennä naimisiin ja tehdä lapsia, voi opiskella ja mennä töihin, elää kuten haluaa. Ei tarvitse olla huonossa suhteessa jos ei halua, olla raskaana ja kokea kivulias synnytys, hoitaa vauvaa.

Juuri näin: missä naiset päättävät, ei lisäännytä ja missä miehet päättävät, lisäännytään. Mitenköhän feminismille käy sadan vuoden aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä syy on siinä että vihdoin naiset saavat päättää? Ei tarvitse mennä naimisiin ja tehdä lapsia, voi opiskella ja mennä töihin, elää kuten haluaa. Ei tarvitse olla huonossa suhteessa jos ei halua, olla raskaana ja kokea kivulias synnytys, hoitaa vauvaa.

Juuri näin: missä naiset päättävät, ei lisäännytä ja missä miehet päättävät, lisäännytään. Mitenköhän feminismille käy sadan vuoden aikana. 

Syy sille miksi feministisiä yhteiskuntia ei historia tunne: siihen on sisäänleivottu itsetuhomekanismi naisten synnyttämättömyyden kautta.