Exäni huijasi, että jätti erohakemuksen

Pelkään tässä nyt sellaista, että menetän "eron" jälkeen hankkimani asunnon exälle. Kun siis me siis oltiinkin avioliitossa ja hyvässä uskossa kuvittelin, että asunto olisi nyt täysin nimissäni. Enemmän minulla taitaa olla velkaa kuin omaisuutta, mutta ahdistaa silti.

Ja siis exällä oikeasti on varmaan parisataa tuhatta omaisuutta, ellei sitten ole siirtänyt sopimusteknisesti vanhempiensa nimiin. Lapset ovat asuneet kanssani, joten katsotaanko asuntoni nyt "perheen yhteiseksi asunnoksi" silti ja se menisi siis jakoon? Exä on käynyt asunnossani vain pari kertaa kylässä yli vuoden aikana.

Mulla ei olisi edes varaa siihen avioeroon, kun sehän maksaa monta sataa euroa. :( Tämä tuli niin yllätyksenä yhtäkkiä. Pahin ongelma on pelko vähänkin omaisuiteni menettämisestä ja ahdistavaa, kun ne samat haavat revitään auki uudelleen. Lisäksi mun pitää sovittaa nyt ylimääräisiä menoja, kun olen muutenkin henkisesti ja aineellisesti tiukoilla.

Vierailija kirjoitti:

^Lisään vielä...en tiedä miten exän vanhat uhkaukset realisoituvat jos teen sellaista kertomatta ensin hänelle. :'(

Sitten soitat poliisille ja hommaat exälle vaikeuksia. Ota nyt itseäsi niskasta kiinni! Sä olit tyhmä ja liian luottavainen kun et tajunnut että  sulle tulee ihan oma päätös kun asia reilassa.Kasvata jo se selkäranka.

Miten sinä kuvittelet että mies saa asunnon? Miksi ihmeessä? Jos sulla on esim 100 tonnin asunto josta 95 tonnia lainaa, on nettovarallisuus 5000 euroa ja se otetaan osituksessa huomioon. Jos mies jotenkin olisi piilottanut kaiken omaisuutensa, pitäisi sinun maksaa hänelle 2500e. Asunto on yhä sinun. Jos kerran olet pienituloinen, niin tuskin olet vuodessa kauheasti tuota nettovarallisuutta kasvattanut, ja tuskinpa mies oikeasti on kaiken oman omaisuutensa saanut piilotettua. En siis oikein ymmärrä mitä nyt pelkäät.

Sekavaa. Onko lapset sulle? Onko elatusavusta sovittu? Jos avioehtoa ei ole, niin miehesihän se pitäisi olla huolissaan omaisuudestaan osituksessa.

Kuulostaa epäuskottavalta koko tarina.

Mä en oikeasti nyt ymmärrä miksi  sinä  itse et hoitanut asiaa kuntoon ja vienyt kakkosvaiheen hakemusta kärikseen. Menee moinen sinisilmäisyys niin yli  mun käsityskykyni. Senyt maksaa mitä maksaa, sä maksat sen ja olet taas oppinut että  jos haluaa saadat asiat tehdyksi ne on syytä tehdä itse. Nyt voit kätevästi samalla vaatia sitä  ositusta ja myös kunnon elareita joita et ole tähän mennessä uskaltanut vaatia.

"Puolisot voidaan tuomita välittömästi avioeroon ilman kuuden kuukauden harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään vähintään viimeiset kaksi vuotta ennen avioeron hakemista. Erillään asuminen tarkoittaa käytännössä puolisosta erillistä asuinosoitetta, mikä on myös helppo näyttää toteen virallisilla osoitetodistuksilla. Puolisoiden onkin vastaisuuden varalle syytä muistaa tehdä osoitteenmuutokset asianmukaisesti heti kun erilleen muutto tapahtuu."

Milloin muutitte erilleen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi eron pitäisi olla aina olla se paras vaihtoehto? Voi mennä terapiaan yhdessä

Kyllä, pariterapiaan voi mennä.

Etenkin silloin kun rakkautta ja luottamusta on vielä.

Kun luottamus on näin rikottu, roikotettu toista laillisessa sopimuksessa vuosi vaikka valehdeltu että ero on hoidettu, niin luottamusta pitäisi olla jäljellä enää yhtään, eikä toivon mukaan rakkauttakaan.

Ihmisen on mahdollista tietoisesti päättää tahtovansa suhdetta toisen ihmisen kanssa, ja tehdä töitä sen suhteen eteen. Mutta jos suhteessa ei ole mitään hyvää, niin ei ole järkevää toimintaa tehdä näin, eikä etenkään järkevää ole ehdotella moisia tältä pohjalta.

Jos tämä on totta niin kiireesti yhteys lakimieheen tai oikeusaputoimistoon. Jos varaa vaikka puoli tuntia yksityiseltä ei maksa kuin satasen tai pari. Jos miehellä on omaisuutta niin ei sitä noin vaan siirretä vanhempien nimiin. Saatko elatusapua? Jos isään on lasten välit katkenneet eikä maksa mitään kuluja niin laita kanne käräjäoikeuteen elatusavusta.

Vierailija kirjoitti:

Mä en oikeasti nyt ymmärrä miksi  sinä  itse et hoitanut asiaa kuntoon ja vienyt kakkosvaiheen hakemusta kärikseen. Menee moinen sinisilmäisyys niin yli  mun käsityskykyni. Senyt maksaa mitä maksaa, sä maksat sen ja olet taas oppinut että  jos haluaa saadat asiat tehdyksi ne on syytä tehdä itse. Nyt voit kätevästi samalla vaatia sitä  ositusta ja myös kunnon elareita joita et ole tähän mennessä uskaltanut vaatia.

Olen tavallaan ihan skarppi ja tarkka, mutta tässä tosiaan luotin hänen sanaansa, kun hän vannoi vieneensä sen sinne ja vieläpä oma-aloitteisesti kertoi, että vei sen hyvissä ajoin. Ollaan puhuttu varmaan kymmenet kerrat aiheesta ja ihan kasvokkainkin, eikä hän ole yhtään näyttänyt epävarmalta puhumattakaan siitä, että olisi vihjaissutkaan mitään siihen viittaavaa, ettei olisikaan vienyt erolappua.

Hän on vieläpä todella tarkka raha-asioistaan, joten aivan varmasti on huomannut itsekin sen, että oltiin vielä virallisesti avioliitossa. Itse luulin, että ne tiedot päivittyivät viivellä ja siksi näkyi vanhat tiedot. Mut "herätti" se uusin veroehdotus, jossa vieläkin näkyi kauhukseni exän nimi.

En ymmärrä, miksi ihmeessä hän halusi pitkittää asiaa tahallisesti ja huijaamalla minua. :( Ja miksi hän itse ei halua jatkaa elämässä eteenpäin. Avioliitossa hän päivittäin haukkui mua ulkoisten piirteitteni ja ikäni vuoksi (ollaan samana vuonna syntyneitä, mutta hän olisi halunnut itseään 10-15 vuotta nuoremman naisen). Miksi hän ei hanki sellaista nuorempaa, mieluistaan naista ja roikkuu minussa, jota pahoinpiteli ja jota inhoaa?

Nyt pelottaa sekin, että hän on antanut mun olla melko rauhassa vain siksi, kun se ero raukesi. Pelkään, että hän alkaa kiusata ja ahdistella uudelleen, kun laitan uuden erohakemuksen sisään. V*tuttaa olla tällaisessa löysässä hirressä vuosikaudet.

Ei mulla ole uutta kumppaniakaan; en kykene traumoiltani kohtaamaan ketään miehiä enää ja exä on uhkaillut kaikenlaista huoltajuuteen liittyen, jos löytäisin uuden puolison. Eli siis hänen näkökulmastaan mun pitäisi olla yksin niin kauan, kunnes lapset täyttävät 18 vuotta.

Toivottavasti tällaisia ihmisiä ei ole tosielämässä

Ap tarvitsee selkeästi tukea tuon eron läpiviemiseen. Jo tuossa ensimmäisessä vaiheessa olisi pitänyt älytä pistää omaisuus jakoon. Eron hakeminen on ositusperuste ja vaikka eron toinen vaihe jäisi hakematta, se ositus jää voimaan. Nyt kun eroprosessi on rauennut, ei varmaankaan jälkikäteen voi enää ositusta hakea. 

Nyt pitäisi selvittää onko paperilla naimisissaolosta ap:lle haittaa. Jos hän joutuu tukien varaan, hän ei voi saada esim. asumistukea puolison tulojen vuoksi. Toisaalta jos hänellä on pienet tulot eikä mies tue häntä riittävästi, hän voi oikeuden kautta hakea mieheltä elatusapua, koska aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiinsa nähden. Jos mies kuolee, ap voi saada leskeneläkettä. 

Toisaalta, jos tätä asumuseroa on jatkunut pitkään, avioeron voi saada nopeammin. "Puolisot voidaan tuomita avioeroon ilman harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Erillään asuminen tulee osoittaa esimerkiksi väestörekisteriotteella." Ehkä tämä olisi harkinnan arvoinen vaihtoehto? 

https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/avioliitonpurkaminen…