Miksi korkeasti koulutetut ihmiset uskovat ihmeellisiin hömppäjuttuihin? Missä on kriittisyys?

Mistä kukaan meistä voi tietää, mitä kaikkea esim avaruus pitää sisällään. Sehän on loputon suo, joka voi jatkua loputtomiin ja sieltä paljastua joskus jokin uusi eliölaji, joka on nauranut meille kippurassa katsoessaan auokottomia todisteitamme:)

Hömppäjuttuihin saattaa uskoa myös silloin jos on itsellä joku kokemus niistä. Kun se on itselle tapahtunut niin helppohan sitä on pitää totena.

Usko on just sitä, että ei etsi tai tarvitse muuta todistetta kuin oman tunteen asian aitoudesta.

Osa ihmisistä on sellaisia, että uskominen sujuu sukkelammin. Itse en usko, että koulutuksella on mitään tekemistä sen kanssa miten itseään täydentää. Uskon myös,että avoin ja utelias mieli on hyväksi ihmiselle koulutuksesta riippumatta. Eikös se ole kriteerinä lahjakkaalle ihmiselle.

Miten lujasti hurahtaa, on kait se merkittävämpi juttu. Viihteen ja huvin vuoksi enkelit tai kristallit on ok,mutta jos niillä kuvittelee parantavansa sairauksia, niin silloin on lähdekritiikki hukassa.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan, että korkeakoulutuksen hankkiminen lisää ihmisen kriittisyyttä ja parantaa tiedonhankinnan valmiuksia. Jos näin on, niin miksi moni korkeakoulutettukin sitten sekoaa kaikenlaiseen epämääräiseen hömppään? Enkelihoitoihin, horoskooppeihin, ihmeellisiin dieetteihin, skientologiaan yms. En tajua tätä! Osaako joku selittää asian minulle?

Ne oppii että kaiken tiedon löytää netistä. Ei siinä tarvitse enää aivoja käyttää. Tämän vuoksi kaikki venäjä soopakin menee läpi niin helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska minua kiehtoo se, ettemme tiedä läheskään kaikkea. Hyvä teoria on aina pohtimisen arvoinen (tosin en usko skientologiaan, horoskooppeihin tai ihmedieetteihinkään). Tieteellinen tulos on kuitenkin vain paras nykytiedon pohjalta tehty olettama, joka on voitu riittävän uskottavasti todistaa. Jos esiin tulee uutta tietoa, tulos voikin olla täysin väärä.

Sama ajatus kiehtoo myös skeptikkoa, mutta tästä on pitkä matka täysin kritiikittömään huuhaaseen lankeamiseen.

Ap

Kyllä ja ei. Monet tieteelliset "totuudet" otetaan aika kritiikittä vastaan, esim terveydestä, vaikka jopa oma kokemus voi sotia sitä vastaan. Skeptikot ovat monesti aika absoluuttisen tiedeuskovaisia.

Tätä sanaa tiedeuskovainen käyttävät yleensä sellaiset ihmiset, jotka korostavat mutu-tuntumaansa ja "vanhan ajan maalaisjärkeä" ylettömän paljon syynä siihen, etteivät erilaisiin tutkimuksiin asioista halua perehtyä.

Jep, jos tutkittu tieto on ristiriidassa oman näkemyksen kanssa, niin tiede on silloin tietysti väärässä. Tämän voi helposti perustella sillä että joskus 600 vuotta sitten joku tunnettu tiedemieskin teki kerran virheellisen teorian.

Et taida ymmärtääkään kuinka paljon tieteessä onkaan ristiriitaisia tutkimuksia ja näkemyksiä,. Hassua (ja hölmön kritiikitöntä) on olettaa että kaikki tutkimustieto on absoluuttista faktaa. Monesti on myös sinänsä hyviä fakta-tutkimuksia, mutta tulkinnat näistä vaihtelevat suuresti ja se mitä tulos käytännössä tarkoittaa. Tutkimuksia ja tulkintoja korjaillaan jatkuvasti.

Se, että jotakin asiaa ei ole pystytty nykyisin tieteellisin menetelmin todistamaan, ei tarkoita sitä, etteikö asiaa voisi olla olemassa. Esim. jos olet nähnyt enneunia, mutta tiede ei ole sellaisia pystynyt todistamaan (en itse asiassa tiedä kuinka paljon tuota on edes tutkittu, ja oletus vain, ettei ole todistettu), niin etkö uskoisi silloin nähneesi enneunia? Sitten jos kuulet tai tapaat muitakin, jotka ovat tällaisia nähneet, niin totta kai saat sieltä vahvistusta myös omalle kokemuksellesi.

Tieteen tutkimuskeinot ovat rajallisia. Subjektiiviset kokemukset ovat myös tärkeitä. (Tuskimpa tuota enneunien näkemistä on todistettu mahdottomaksikaan.) Jotkut ovat silti sitä mieltä että enneunien näkeminen on huuhaata ja "ristiriidassa tieteen kanssa", vaikkei mitää todellista ristiriitaakaan välttämättä edes ole. Mutta niinkuin sanottu, tieteestä ja tulkinnoista on useita näkemyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan, että korkeakoulutuksen hankkiminen lisää ihmisen kriittisyyttä ja parantaa tiedonhankinnan valmiuksia. Jos näin on, niin miksi moni korkeakoulutettukin sitten sekoaa kaikenlaiseen epämääräiseen hömppään? Enkelihoitoihin, horoskooppeihin, ihmeellisiin dieetteihin, skientologiaan yms. En tajua tätä! Osaako joku selittää asian minulle?

?????

En tunne kyllä YHTÄÄN oikeasti korkeastikoulutettua joka noihin olisi hurahtanut, ja tunnen satoja proffia ja tuhansia DI:ta

Yhtään en tunne joka noihin uskoo...en yhtään

Ainoa koulutettu hurahtanut josta olen koskaan kuullut on edes poliitiiko-lääkäri jonka maailmaa ohjaa Jumala ja vain Jumala

Kylläpä tunnet paljon ihmisiä henkilökohtaisella tasolla :D

Voi myös olla, että sinusta paistaa kauas, että halveksit omastasi eroavaa ajatusmaailmaa, eikä näitä asioita tuoda esille kanssasi? Saattaa olla, ettet ole kiinnittänyt asiaan huomiota? Harvempi erikoisemmista asioita kaikille kovaan ääneen pasaakaan. Voihan tuo olla myös tuttavapiirisi yhdistävä tekijä myölskin (epäilen). Ei-tieteelliset harrastukset, kokemukset ja uskomukset ovat kuitenkin todella yleisiä koulutukseen katsomatta.

Ehkä he ovat tietoisia tutkimuksista, joiden mukaan mielellä on paljon vaikutusta kehon terveydentilaan ja jaksamiseen? Se on ihan sama mihin uskoo, kunhan uskoo eikä "luovuta". Uskoo samalla itseensä ja tutustuu itseensä, esim. tarot korttien avulla omiin ajatuksiin. Asioita voi nähdä monella tavalla.