Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten USA:ssa valikoidaan yliopistoihin pääsevät? "HYVÄKSYTTIIN 19:ÄÄN HUIPPUYLIOPISTOON"

Vierailija
07.04.2018 |

http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201804060215633_v0.shtml

Tuskin jokaiseen näistä on pitänyt lukea 1000 sivua pääsykoekirjoja? Olisi melkoinen luku-urakka!

Kommentit (34)

Vierailija
1/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todistuksen ja suositusten perusteella ja joissakin pitää myös olla massia tilillä heti kättelyssä

Vierailija
2/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jutun otsikossa lukee, että "NÄIN SE ONNISTUI", mutta ei jutussa eikä videossa kuitenkaan kerrota, miten se onnistui. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyi mikä kielioppivirhe heti otsikossa, pitäisi olla "19 yliopistoon" ei "19:ään".

Vierailija
4/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elokuvissa ne kirjoittelee hakemuksen ja sitten tuleekin kohta postilaatikkoon hyväksymiskirje.

Vierailija
5/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkkää bisnestä jenkeissä, harvemmin on kyse todellisesta älystä tai uraa uurtavasta tutkimuksesta.

Näyttää toki hienolta jos on ollut jossain Stanfordissa, mutta totuus saattaa olla vaatimattomapaa.

Vierailija
6/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyi mikä kielioppivirhe heti otsikossa, pitäisi olla "19 yliopistoon" ei "19:ään".

Joo, ei taida ko. toimittaja päästä mihinkään yliopistoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

USAssa ei ole yliopistoissa pääsykokeita, vaan sisäänpääsy ratkaistaan SAT-testien tai vastaavien ja hakemuspareiden (joihin voi kuulua esim. essee, suosituksia, kertomuksia omasta elämästä jne) perusteella. SAT-testit ovat vähän samantapainen juttu kuin meidän ylioppilaskirjoitukset, mutta selvästi pienemmästä ainemäärästä. Ne tehdään lukioaikana.

Kuuluminen sopivaan vähemmistöön kyllä auttaa, mutta ei se silti anna sisäänpääsyä ilman osaamista. Koko joukko muitakin saman vähemmistön edustajia on pyrkimässä samaan yliopistoon. Valintakriteerit eivät ole niin selviä kuin meillä. Esim. sukulaisellani katsottiin huippuyliopiston maisteriopintoihin pyrkiessä ilmeisesti eduksi se, että hän on suomalainen, koska sen katsottiin tuovan sen vuoden ryhmään sopivaa monipuolisuutta.

Vierailija
8/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dami pääsee mihin vain yliopistoon koska on viulua soittava _neekerityttö.

Ei se itsessään riitä, kyllä hänen pitää oikeasti myös osata ja menestyä testeissä, mutta totta on että rotubonusjärjestelmä suosii häntä ja syrjii mm. aasialaistaustaisia.

Mitä rodun perusteella toisten suosiminen ja toisten syrjiminen on kuin rasismia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistäköhän nuo iltapäivälehtien toimittajat/suomentajat revitään? Tuostakin löytyy tieto että on 2014 hakenut konservatorioon muttei päässyt, pari vuotta myöhemmin onkin jo iltiksellä töissä.

Vierailija
10/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää bisnestä jenkeissä, harvemmin on kyse todellisesta älystä tai uraa uurtavasta tutkimuksesta.

Näyttää toki hienolta jos on ollut jossain Stanfordissa, mutta totuus saattaa olla vaatimattomapaa.

Uran kannalta kuitenkin kova juttu, koska huippuyliopistossa pääsee verkostoitumaan oman alan tulevien huippujen kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auttaa myös jos on jossain harrastuksessa huipputasoa. Joku joka on keilauksen maailmanmestari valitaan vaikka olisi vähän tyhmempi kuin muut hakijat.

Vierailija
12/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

USAssa ei ole yliopistoissa pääsykokeita, vaan sisäänpääsy ratkaistaan SAT-testien tai vastaavien ja hakemuspareiden (joihin voi kuulua esim. essee, suosituksia, kertomuksia omasta elämästä jne) perusteella. SAT-testit ovat vähän samantapainen juttu kuin meidän ylioppilaskirjoitukset, mutta selvästi pienemmästä ainemäärästä. Ne tehdään lukioaikana.

Kuuluminen sopivaan vähemmistöön kyllä auttaa, mutta ei se silti anna sisäänpääsyä ilman osaamista. Koko joukko muitakin saman vähemmistön edustajia on pyrkimässä samaan yliopistoon. Valintakriteerit eivät ole niin selviä kuin meillä. Esim. sukulaisellani katsottiin huippuyliopiston maisteriopintoihin pyrkiessä ilmeisesti eduksi se, että hän on suomalainen, koska sen katsottiin tuovan sen vuoden ryhmään sopivaa monipuolisuutta.

Onpahan hömppää. Kumma maa tuo Amerikka. En sano, että 1000 sivuisten pääsykoekirjojen lukemisessa olisi paljoa järkeä, mutta on se nyt silti reilumpi tapa kuin se, että pääsy ratkeaa jollain löpinäkirjeillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskokaa tai älkää, 19:ään on ihan oikein. Se on yhdeksÄÄNtoista. Perusmuoto on kuitenkin yhdeksäntoista.

Vierailija
14/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää bisnestä jenkeissä, harvemmin on kyse todellisesta älystä tai uraa uurtavasta tutkimuksesta.

Näyttää toki hienolta jos on ollut jossain Stanfordissa, mutta totuus saattaa olla vaatimattomapaa.

Isossa maassa kyllä riittää älyäkin. Jenkkiyliopistojen opettajissa on pilvin pimein eri tieteiden nobelisteja. Ja systeemi on sikäli erikoinen, että nuo alojensa nobelistigurut luennoivat usein ihan perusopintotasolla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uskokaa tai älkää, 19:ään on ihan oikein. Se on yhdeksÄÄNtoista. Perusmuoto on kuitenkin yhdeksäntoista.

Joo, mutta kun "yhdeksÄÄNtoista" on samassa muodossa kuin sitä seuraava sana "huippuyliopistoon", niin silloin sitä numeron taivutusta ei merkitä näkyviin.

Vierailija
16/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uskokaa tai älkää, 19:ään on ihan oikein. Se on yhdeksÄÄNtoista. Perusmuoto on kuitenkin yhdeksäntoista.

No ei todellakaan ole oikein kirjoittaa "19:ään yliopistOON", tarkista mistä tahansa kielioppaasta.

Vierailija
17/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku rotudiversiteetti on ihan hömppää, sellaista ei pitäisi yrittää luoda ollenkaan. Ihan älytön juttu. 

Vierailija
18/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dami pääsee mihin vain yliopistoon koska on viulua soittava _neekerityttö.

Ei se itsessään riitä, kyllä hänen pitää oikeasti myös osata ja menestyä testeissä, mutta totta on että rotubonusjärjestelmä suosii häntä ja syrjii mm. aasialaistaustaisia.

Mitä rodun perusteella toisten suosiminen ja toisten syrjiminen on kuin rasismia?

Se on menneisyyden virheiden korjaamista ja toisaalta pyrkimystä moniarvoiseen yhteiskuntaan. Jos yliopistoihin otettaisiin pelkästään aasialaisia, tuloksena voisi olla 50 vuoden päästä oikeasti rasistinen yhteiskunta.

Vierailija
19/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jutteli joskus erittäin fiksun tummaihoisen jenkkimiehen kanssa ja hän kertoi, että hän pääsee helposti huippuyliopistoihin ihonvärinsä vuoksi. Hän sairasti ykköstyypin diabetesta. En muista, saiko hän siitäkin jotain etua hakemisessa. Hän oli homoseksuaali, joten silläkin saattoi olla merkitystä pääsyn kannalta. 

Ymmärrän, että halutaan tukea ihmisiä, joiden tausta ei ole kullalla silattu, mutta fiksuuden pitäisi mielestäni olla tärkein peruste, ei rodun, sairauksien tai seksuaalisen suuntautuneisuuden.

Vierailija
20/34 |
07.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dami pääsee mihin vain yliopistoon koska on viulua soittava _neekerityttö.

Ei se itsessään riitä, kyllä hänen pitää oikeasti myös osata ja menestyä testeissä, mutta totta on että rotubonusjärjestelmä suosii häntä ja syrjii mm. aasialaistaustaisia.

Mitä rodun perusteella toisten suosiminen ja toisten syrjiminen on kuin rasismia?

Se on menneisyyden virheiden korjaamista ja toisaalta pyrkimystä moniarvoiseen yhteiskuntaan. Jos yliopistoihin otettaisiin pelkästään aasialaisia, tuloksena voisi olla 50 vuoden päästä oikeasti rasistinen yhteiskunta.

Suomessa suositaan yliopistohaussa ruotsinkielisiä (alemmat pisterajat ja omat kiintiöt). Mitä menneisyyden virheitä sillä korjataan? Kuitenkin ruotsalaiset/ruotsinkieliset sortivat suomenkielisiä eikä päinvastoin.