Miksi naisen pitäisi aina olla iloinen ja nauravainen, "pirtsakka"?
Vaikka olisi perusilme vakava tai ei muuten vain ole sen tyyppinen, että kulkisi jatkuvasti naama näkkärillä.
Koko ajan pitäisi yleisilmeen olla jotenkin helposti lähestyttävä ja iloinen. Mies toki saa olla vakavakin, se on ihan ok. Naisille se iloisuus ja nauravaisuus on jotenkin eri juttu. Kaikenmaailman pässinpäiden latteuksille pitäisi vielä hihitellä.
Ja joo, oon katkera ja vittuuntunut, koska mua ei nyt vaan naurata koko aikaa, tyhmille tai tylsille jutuille en jaksa edes esittää nauravani, lisäksi perusilmeeni on vakavahko ja saan kuulla tästä. Tyyliin "noin nätti nainen saisi hymyillä kyllä enemmän". Töissä ja vapaa-ajalla. Ja ei, en tee asiakaspalvelua, jossa olisikin vähän pakko yrittää vääntää naamaa hymyyn.
Kun ei just nyt hymyilytä, ja hittoako minun olemukseni kenellekään mitään kuuluu.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NIINPÄ! Meinasin tänään juuri tehdä tismalleen samasta aiheesta keskustelun ja aion lopettaa tällaisen miellyttämisen.
Aiot lopettaa? Kuulostaa akkojen tyhjiltä lupauksilta. Enemmän tekoja, vähemmän ulinaa.
Jotkut ottaa itseensä että en juuri HEILLE hymyile vaan varmaankin ihan henkilökohtaisesti heille vittuillakseni olen naama peruslukemilla. Näin se on. Oletko itse kokenut samaa?
Niin, siis se on suoraan otettu jonain loukkauksena/mielenosoituksena ja reagoitu sen mukaisesti. Pyöriikö tällaisen loukkaantujan elämä vain oman napansa ympärillä? Toisaalta, ehkä vain reilusti naama peruslukemilla ja nämä mielensäpahoittajat menee muualle ja tavalliset jää? Sitten voi hymyillä kun on oikeasti kivaa ja olla pelkäämättä toisen kiukkua jos ei joka Jumalan sekunti ole naama hymyssä vaikka ei hymyilytä! Mikä sellaisessa on pointti?
Onneksi tätä on vähemmän Suomessa.
Muistan kun olin tavallisen yrmynä teininä Lontoossa, luin puistossa kirjaa ja joku ohi kulkenut huikkas että "cheer up love, it may never happen"
Ei tuo ole sukupuolisidonnainen juttu ollenkaan. Minulle on moni nainen sanonut että hymyile nyt vähän ja tilanteet on olleet esimerkiksi pieni autokolari josta minulle lankesi iso lasku ja vaikeuksia päästä töihin. Olisi pitänyt vain hymyillä jotta työkaverin päivä ei olisi mennyt pilalle. Itse kun hän oli kolarissa, oli kuin olisi saanut sydänkohtauksen ja piti käydä työterveyshuollossa tarkastuksessa ja päivän kävi tilannetta läpi työn ohessa. Teki niin mieli sanoa "hymyile nyt vähän" :D Toinen tilanne oli koulussa kun tein suurta tuntikausien urakkaa joka sitten yhtäkkiä meni pilalle omasta mokastani ja harmistuksissani suutahdin itselleni ja olin allapäin muutaman tunnin, naisopettaja tiuski minulle päiväkausia että noin ei saa reagoida vaan pitää hymyillä ettei kaikkien päivä mene pilalle. Eli siis odotetaan toisten pitävän omaakin iloista mieltä yllä eli siirretään vastuu omasta hyvästä olosta toiselle ihmiselle. Miehet nyt on ihan oma lukunsa, kiinnostuvat naisista jotka jaksaa koko ajan hymyillä ja suuttuvat sitten jos nainen ei jaksa hymyillä aamusta iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Jep, naisen pitää aina olla iloinen, pirtsakka ja ystävällinen, mutta mies saa olla vaikka millainen tuppisuinen mörökölli eikä kukaan korvaansa lotkauta.
Sulla on siis kokemusta sekä naisena että miehenä elämisestä?
Minullekin on pubissa ja tanssiravintolassa tullut muutaman kerran vieras mies ihmettelemään: "Miksi niin totinen?" Kerran viereisessä pöydässä oluttuopin ääressä kaksi naista yhteen ääneen päivittelivät vakavaa naamaani. Minulla nyt vaan on sellainen perusilme, silloin kun en juttele ja ole huvittunut. Pärstäkertoimen moittiminen ei ainakaan taio hymyä huulille, päin vastoin saa mielen ankeaksi. Joten minun kokemukseni mukaan, kyllä tuota hymynaamaa joskus vaaditaan. Au Pair -Matleenalla se on luonnostaan, kaikilla ei.
Mä sanon aina työpaikan miehille että hymyilkääpäs nyt kauniisti niin on kivempi tehdä töitä. Ovat mua nuorempia.
Ja miehen pitää olla pirtsakka eikä tuolista valuva vaateläjä.
Vierailija kirjoitti:
Mä sanon aina työpaikan miehille että hymyilkääpäs nyt kauniisti niin on kivempi tehdä töitä. Ovat mua nuorempia.
Ja miehen pitää olla pirtsakka eikä tuolista valuva vaateläjä.
Miksihän niin monet naiset silti tässäkin ketjussa kuvittelevat, että kukaan ei miehille noin sano? Onko se sitä naisille tyypillistä uhriutumista vain? "Aina me joudutaan hymyilemään, mut kukaan ei ikinä koskaan vaadi sitä miehiltä, yhyyyy!"
Inhoan "pirtsakoita" naisia, hyi hemmetti... ei sellainen tyly nyrpistelijäkään kiva ole. Ihan normaali vois olla. Sellainen joka nauraa ja hymyilee kun ilostuttaa ja ehkä murjottaa jos on pahalla päällä. Silleen tasapainoisesti.
Minua ärsyttää nauravaiset ja pirtsakat naiset, koska itse en ole sellainen mies eikä mielestäni vastapäät todellakaan vedä puoleensa.