Onko teiltä psykiatriset lääkkeet vieneet seksihalut kokonaan?
Muita kohtalotovereita, joiden seksielämä kuihtui kasaan masennus -ja/tai psykoosilääkkeiden käytön seurauksena? On kulunut jo yli vuosi näiden lääkkeiden lopettamisesta, mutta seksihaluni eivät ole palautuneet. Käytin niitä yli kaksi vuotta. Alapääni on kuiva ja tunnoton, en kykene saamaan orgasmia laisinkaan. Jos olisin tiennyt että nämä lääkkeet voivat tuhota seksuaalisuuteni jopa pysyvästi, en olisi niitä koskaan aloittanutkaan. Niistä kun ei ollut edes mitään hyötyä, ja ne aiheuttivat kasan muitakin ongelmia. Kuinka olette pärjänneet tämän ongelman kanssa?
Kommentit (44)
Minulla on kaksisuuntainen bibolaarihäiriö. Silloin kun oli mania päällä, en nukkunut ja oli energinen olo, eukko oi helisemässä kokoajan panetti ja ostelin kaikenlaista. Masennusvaiheessa yritin itsemurhaa kolmasti, jokakerta lataamoon siellä tuli nussittua yhtä naista. Jäimme kiinne itseteosta, sitten aloitettiin kokeilu erillaisten lääkkeiden kanssa. 3 kertaa vuorokaudessa 50mg oksepamia ja siihen lisäksi muita mömmöjä. Menimme naistenvessaan ja nainen runkkasi minua ja otti suihin, mutta viisari ei värähtänyt. Olin kun tsombi, viikkoja myöhemmin alkoi pää selvitä ja sain lääkkeet " oikeat " lääkkeet joita otan nykyäänkin syön vieläkin ja taas se masennus iski. Oksepamia ja pirtua naapuri,tuli käymään Ja ei saanut minua hereille, siitä suolihuuhtelu ja lataamoon, 3:as kerta olin lepositeisiin kahlittuna. Nyt on lääkkeet kohillaan, paitsi minulla ei seiso millään ei edes potensilääkkeet auta. Nyt olen antanut eukolle valtuudet mitä minun pitää hälle tehdä. Kirjotin tämän pitkän värssyn siksi, kumpi on parempi vaihtoehto itsetuho vai impotenssi. m43
koekaneeni kirjoitti:
Minulla on kaksisuuntainen bibolaarihäiriö. Silloin kun oli mania päällä, en nukkunut ja oli energinen olo, eukko oi helisemässä kokoajan panetti ja ostelin kaikenlaista. Masennusvaiheessa yritin itsemurhaa kolmasti, jokakerta lataamoon siellä tuli nussittua yhtä naista. Jäimme kiinne itseteosta, sitten aloitettiin kokeilu erillaisten lääkkeiden kanssa. 3 kertaa vuorokaudessa 50mg oksepamia ja siihen lisäksi muita mömmöjä. Menimme naistenvessaan ja nainen runkkasi minua ja otti suihin, mutta viisari ei värähtänyt. Olin kun tsombi, viikkoja myöhemmin alkoi pää selvitä ja sain lääkkeet " oikeat " lääkkeet joita otan nykyäänkin syön vieläkin ja taas se masennus iski. Oksepamia ja pirtua naapuri,tuli käymään Ja ei saanut minua hereille, siitä suolihuuhtelu ja lataamoon, 3:as kerta olin lepositeisiin kahlittuna. Nyt on lääkkeet kohillaan, paitsi minulla ei seiso millään ei edes potensilääkkeet auta. Nyt olen antanut eukolle valtuudet mitä minun pitää hälle tehdä. Kirjotin tämän pitkän värssyn siksi, kumpi on parempi vaihtoehto itsetuho vai impotenssi. m43
Ei tämä ole mikään joko tai-kysymys. Itse olen nyt ironisesti 100x masentuneempi, koska en saa mistään mielihyvää. Seksin/orgasmien puute masentaa ihmistä todella paljon. Itsetuhoisista ajatuksista pääsee eroon, seksuaalisesta toimintahäiriöstä ei. Itse olisin paljon mieluummin ns. perusmasentunut kuin kastraatti ja emotionaalisesti kuollut zombie.
Ap
Kyllähän noi on halut menny, mut eipä tuo haittaa. Pääsipähän siitäkin eroon, joten ihan hyvä juttu... Vielä kun löytys lääke millä jäis tupakka, kalja ja huono ruokavalio. No pitää sitä jotain paheita olla kun ei enää mulkku pystyssä naisten perässä tarvii juosta..
Sehän tässä onkin, olen jo lopettanut näiden lääkkeiden käytön. Kyse ei ole nyt siitä, että lääkkeet väliaikaisesti ovat aiheuttaneet haluttomuutta vaan siitä, että ne veivät libidon kokonaan eikä se ole palautunut näiden lääkkeiden lopettamisen jälkeenkään.
Ap