Lentokoneeseen aistiyliherkän lapsen kanssa: kokemuksia, vinkkejä?
Kesällä meidän 6-vuotias pääsee ensimmäistä kertaa lentokoneeseen. Hänellä on aistiyliherkkyys, joka lähinnä tulee esille vaatteissa ja äänissä. Äänistä äkilliset ja oudot äänet kiinnittävät huomion tai sattuvat korviin. Minkä te olette huomanneet häiritsevän lentokoneessa ja mikä on ollut ratkaisu? Mikä on helpottanut koneessa oloa? Vai onko kaikki mennyt ilman mitään ylimääräistä hässäkkää?
Itse en nyt saa mieleen kuin paineenvaihtelun ja ehkä kovemman "huminan" nousukiidon aikana. Mietin mielekästä tekemistä (se tabletti), karkkia/purkkaa/juomista. Olen ottamassa kuulosuojaimia mukaan, jos niistä olisi hyötyä.
Kommentit (38)
Taas sitä jää ihmettelemään miten julmia ja ilkeitä ihmiset toisilleen on. Heti luullaan että ollaa hössöttäviä tms. Minusta tämä ketju on ihan fiksu, saa vinkkejä jos muut ollut samassa tilanteessa. Ap:n tarkoitus oli mm. tietää etukäteen jos on jotain erikoista tiedossa, mitä ei itselle tullut mielee. Hyviä vinkkejä nuo yllätyspussit ja youtube-videot etukäteen. Toivottavasti teillä on mukava lento ja matka. Ihan kaikilla on oikeus lomailla ja lentää lentokoneella, vaikka moni täällä taas turpaansa aukoo....
Todella outo kysymys. Vain äiti voi tietää, millainen hänen aistiyliherkkänsä on. Mitä sinä sitä täällä kyselet? Outoa on myös, että jos ap on ollut lentokoneessa, hän kysyy asiasta täällä. Todella avutonta. Erityislapset hoidetaan itse eikä kysellä, koska ne ovat niin yksilöllisiä etteivät muut voi tietää asiasta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vessan pönttö vetäessä pitää järjetöntä ääntä. Elimlapsi ensim ulos vessasta enenkun se vedetään. Kuulutukset tulee ajoittain tosi kovalla äänellä, joten kuulokkeet hyvä idea.
Hyvää lentoa, hyvin se varmasti menee!
Miten voit sanoa jotain tuollaista? Et todellakaan voi tietää, miten lento menee. Kaikki ainekset siihen, ettei mene hyvin.
Suosittelen mielummin vastamelukuulokkeita kuin tavallisia kuulosuojaimia.
Onneksi tuoksut ja hajut eivät haittaa. En ihan heti unohda 5 hengen perheen kentän Maccaristä ostamia eväitä ja niiden lemua. Se jäähtyvä, hyhmääntyvä hamppareiden ja ranujen rasva … Koko täpötäysi matkustamo haisi. Ja ei, en ole aistiyliherkkä. Hiuslakoista, hajuvesistä ja vanhasta viinasta en edes ala.
Prototyyppi kirjoitti:
Kannattaa varmaan käydä etukäteen läpi, mitä ääniä lentokoneesta kuuluu. Esim. kun ruuman luukku suljetaan, moottorit käynnistyvät ja kone kiihdyttää kiitotiellä, laskutelineiden äänet, siipien laipat.
Nuo kaikki voivat kuulostaa pelottavilta ensimmäistä kertaa lentävän korviin tai lentopelkoisen mielestä. Ovat kuitenkin täysin normaaleja ja asiaan kuuluvia ääniä.Turbulensseja voi taas selittää esim. samanlaiseksi ilmiöksi, kuin laivassa tai veneessä ollessa aallot ovat tai jos veneilystä ei ole kokemusta, niin ilmakuoppia voi verrata autossa olemiseen ja kuoppaiseen tai epätasaiseen tiehen. Mielikuvaharjoituksia turbulenssista voi tehdä autossa, lapsen pitäessä silmiä kiinni ja kuvitellen olevansa lentokoneessa. Silmät kiinni aistii auton äänet ja tien epätasaisuudet herkemmin.
Katselkaa netistä etukäteen sen lentokonetyypin kuvia millä itse lennätte sekä matkustamosta että koneen ulkopuolelta. Tällöin koneeseen pääsee jollain tasoa tutustumaan etukäteen.
Lennolle mukavat vaatteet päälle. Lisäksi vastamelukuulokkeet, tabletti, johon voi ladata etukäteen esim. Netflixistä tai Viaplaysta lempisarjoja tai -leffoja (Netflixin tai Viaplayn voi ottaa kuukaudeksi ilmaiseksi kokeiluun, jos teillä ei noita jo ole). Itse olen tehnyt lapselle monesti pienen yllätyspussin, jonka saa avata koneessa. Siinä on ollut esim. jotain lempikarkkia, pieni matkapeli tai esim. Oppi ja ilo-tehtäväkortteja. Olen siis harjoittanut suoranaista lahjontaa, jos on meinannut kiukku tulla koneessa.
Hyvin teidän matka sujuu ja paskat niistä aikuisista joille on jäänyt uhmaikä päälle ja jotka meinaavat, ettei teillä olisi oikeutta matkustaa aistiyliherkän lapsen kanssa. Ne ovat niitä 3-vuotiaan tasolle jääneitä minäminäminä-aikuisia. Unohda nuo!
Oma aistiyliherkkä lapseni käyttäytyi jo ensimmäisestä lennostaan lähtien todella hienosti. Pienoinen matkajännitys lienee rauhoittanut lisää ja uteliaisuus uutta kokemusta kohtaan myös. Nousut ja laskut huomioitiin tarkemmin, kun niissä meinaa korvat mennä ikävästi lukkoon. Opetettiin lasta puhaltamaan ikään kuin korvien kautta ulos ja imeskelevän kovaa karkkia, jotta korvat pysyivät auki. Tuohon on olemassa myös erilaisia in ear-kuulokkeita, jotka tasaavat paineenvaihteluita korvassa.
Karkki mainittu kaksi kertaa. Lentokoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kiva muille matkustajille kun eritysiherkkä raahataan koneeseen,taas joutuu muut sopeutumaan yhden huuhaa sairaan vuoksi niiku yleensä nää tuppaa menemään.Kun meillä on tää erityisherkkä,erityis sitä ja tätät ja tota,voi huokaus
Sama tuli ensimmäisenä mieleen, valitettavasti. Vastamelukuulokkeet päähän ja toivomaan parasta!
Ja jos se parhaan toivominen ei auta, niin mitäs sitten? Eikö olisikin ollut hyvä, että olisin kysellyt kokemuksia ja vinkkejä mihin ja miten varautua? Miten hyvä olisikaan ollut, jos olisin osannut varautua lentämiseen. Koska se parhaan toivominen ei sitä lasta hiljennä, jos lapsi alkaa pelkäämään ja sen takia itkee. Siitä ei seuraa kuin se, että muut matkustajat valittavat miten taas oli huutava kakara lentokoneessa ja vanhemmat eivät saaneet sitä hiljenemään. Koko matka meni muilta piloille.
Eli, jos varaudun olen hysteerinen, lasta pumpulissa kasvattava äiti. Jos taas en varaudu ja menemme parasta toivoen ja lapsi päätyykin itkemään hysteerisesti, olen se kamala äiti, joka ei osaa kasvattaa lastaan.
Mahdoton. Mutta kiitos kaikille ketkä annoitte oikeita vinkkejä. :-)
ap
Jääkää himaan. Oikeesti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kiva muille matkustajille kun eritysiherkkä raahataan koneeseen,taas joutuu muut sopeutumaan yhden huuhaa sairaan vuoksi niiku yleensä nää tuppaa menemään.Kun meillä on tää erityisherkkä,erityis sitä ja tätät ja tota,voi huokaus
Sama tuli ensimmäisenä mieleen, valitettavasti. Vastamelukuulokkeet päähän ja toivomaan parasta!
Ja jos se parhaan toivominen ei auta, niin mitäs sitten? Eikö olisikin ollut hyvä, että olisin kysellyt kokemuksia ja vinkkejä mihin ja miten varautua? Miten hyvä olisikaan ollut, jos olisin osannut varautua lentämiseen. Koska se parhaan toivominen ei sitä lasta hiljennä, jos lapsi alkaa pelkäämään ja sen takia itkee. Siitä ei seuraa kuin se, että muut matkustajat valittavat miten taas oli huutava kakara lentokoneessa ja vanhemmat eivät saaneet sitä hiljenemään. Koko matka meni muilta piloille.
Eli, jos varaudun olen hysteerinen, lasta pumpulissa kasvattava äiti. Jos taas en varaudu ja menemme parasta toivoen ja lapsi päätyykin itkemään hysteerisesti, olen se kamala äiti, joka ei osaa kasvattaa lastaan.
Mahdoton. Mutta kiitos kaikille ketkä annoitte oikeita vinkkejä. :-)
ap
Jos lapsi itkee, se itkee. Toki suurin osa vanhemmista tekee kaikkensa, että lapsella on hyvä olla ja sen itkevän lapsen vanhemmat todellakin ovat tietoisia muista ihmisistä ympärillä. Vaikka vinkkejä voikin antaa ja jollain tasoa etukäteen valmistautua, kukaan meistä ei voi etukäteen tietää, miten lapsi tulee reagoimaan lentoon oli diagnoosia tai ei.
Itse kestän lapsen itkua tuhat kertaa paremmin kuin jonkun aikuisen sekopään riehumisia tai kännihäiriköintejä tai muita aikuisten aiheuttamia häiriötilanteita (jalat penkkien selkänojien välistä edessä istuvan käsinojille ym). Joitain lentoja olen lentänyt, joissa jonkun vauva/lapsi itkee lähes koko lennon ja ihan varmasti vähiten kivaa on oikeasti sillä pienellä ja tämän vanhemmilla. Olen ollut myös sellaisilla lennoilla, missä känninen suomalainen pariskunta poistettiin koneesta ennen lähtöä, tai missä joku viinanhuuruinen käyttäytyy uhkaavasti. Kaikkea on tullut koettua ja nähtyä ja näistä kaikesta se lapsen itku on pienin paha.
Lapsen itku ei maata kaada ja lentokonetta alas tiputa, jos näin käy että itku tulee. Joku lapsivastainen tai kokenut matkustaja osaa muutenkin ottaa mukaansa omat vastamelukuulokkeet ja ennakoida mahdolliset meluhaitat.
Mä toivotan teille hyvää matkaa! ☺
Eniten sinun puolestasi "huolettaisi" mahdollinen korvakipu, koska se on osalla lapsista tuskaa. Kärsin siitä itsekin pitkään, tuntui että puukolla kaiverretaan korvia ja sen lähiympäristöä. Johtunee jostain ahtaista korvakäytävistä. Rupesin käyttämään metelöivän naapurin takia peltoreita nukkuessani, niin liekö käytävät hikoilleet niin paljon että tilaa oli paineenvaihtelulle enemmän ja kas eipä enää sattunut korviin sen jälkeen. Oli siis jotain mainittavaa hyötyäkin tästä naapurista.
Peltoreiden pitäminen saattaa olla hankalaa lapselle ennen matkaa, mutta lentohenkilökunta auttaa varmasti jos tuntuu kipua niillä heidän muovimukijutuillaan. Jos on taipumusta kipuun niin lapsi alkaa tuntea sitä hyvissä ajoin ennen laskeutumis kuulutusta ja toisella vanhemmalla on hyvää aikaa käydä asiasta mainitsemassa henkilökunnalle.
Oma erityisherkkä lapseni on nyt pikkulapsiaikana lentänyt paljon, eikä suurempia ongelmia ole koskaan ollut. Joskus luin että se lentokoneen humina rauhoittaa lasta koska se muistuttaa kohdussa kuullutta ääntä ja näin ainakin meillä. Yhden lennon on nukkunut alusta loppuun, heräsi laskeuduttua, kun piti pukea. Itkujakin tullut välillä ja olen pahoitellut näille vierustovereille jo yleensä heti lennon alussa, kun monesti muutenkin tulee muutama sana vaihdettua lennon alussa. Aina on ollut ymmärtäväistä vierustoveria "äh, ei todellakaan haittaa" toteamuksilla ja tuollaisella asenteella olevia.
Lapsettomana lentäessä oli muutaman kerran itkuinen lapsi vieressä ja vaikka koitin nukkua niin ei haitannut ollenkaan. Niitä joita haittaa niin uskoisin että ovat näitä samoja "penkki alas takana istuvasta viis, minä olen lomalla, minulle kaikki hyvä siis"
Monessa muussa maassa on porukka erittäin lapsiystävällistä, ajattelinkin että minä ja lapseni maksamme tulevaisuudessa toisten eläkettä sellaiseen maahan mihin sen ansaitsee kuulua, eikä todellakaan tämmöiseen lapsiviha maahan. Rattaiden kanssa auttaminenkin on aivan totaalisen eri laatua heti kun suomen rajat on ylitetty. Kerran lomalta palattaessa suomen kentällä oli jotain vääntöä rattaiden kanssa ja jotenkin odotin että kohta joku tulee taas jostain puolijuosten auttamaan, mutta ei. "Ainiin me ollaankin suomessa!"
Mutta, vanhemmat ottaa lungisti niin lapsikin ottaa, älkää turhia murehtiko mistään :)
Vierailija kirjoitti:
Todella outo kysymys. Vain äiti voi tietää, millainen hänen aistiyliherkkänsä on. Mitä sinä sitä täällä kyselet? Outoa on myös, että jos ap on ollut lentokoneessa, hän kysyy asiasta täällä. Todella avutonta. Erityislapset hoidetaan itse eikä kysellä, koska ne ovat niin yksilöllisiä etteivät muut voi tietää asiasta mitään.
Ap:n viimeisestä lennosta on 10 vuotta aikaa. Siksi kyselen, jos on päässyt joku oleellinen juttu unohtumaan. :-)
ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulokkeet on hyvä idea, jos niistä menee piha siihen tablettiin. Nimim. tuntikaupalla pimpelipompelibangggia kuunnellut.
Eikö kuulokkeet ole pakolliset? Ei kai kukaan oleta toisten kuuntelevan peliääniä tai mitään muutakaan toisten tableteista.
Ihmiset osaa olla järkyttäviä koopäitä :D älä ap välitä. Hyviä vinkkejä tuli monia.
Hyvää matkaa teidän perheelle :)
En jaksa lukea ketjua mutta tämä on varmasti sanottu monta kertaa, vessa on pahin. Meidän lapsi on vähän aistiyliherkkä, erityisesti kuulo, ja säikähti kuollakseen vessassa kun meni sinne yksin meistä ekana, minäkään en ollut pitkään aikaan lentänyt joten en hoksannut. Ylipäänsä vessa on häiritsevä, ei kannata ottaa paikkoja sen läheltä varsinkin jos lentää yöllä ja pitäisi nukkua. Oviääni, valo, pöntön vetoääni, porukan ravaaminen sinne.
Miten edes uskallat viedä aistiyliherkän lapsesi lentokoneeseen? 🤤 T.Äiti, joka vei ja katuu sitä vieläkin.
Muistathan, ettei Netflix toimi yläilmoissa, jollet ole ladannut ohjemia valmiiksi?
Meidän aistiyliherkkä reagoi yllättäen koneen kuumuuteen, liittyi varmaan osittain ilman kuivuuteen ja siihen, että lapsi pääsi kuivahtamaan. (Tai siis ei tavis olis tuntenu kehon kuivuutta, omani vaan tuntee pienetkin kehon muutokset niin paljon herkemmin.) Eli alkoi kesken lennon ahdistuneesti riisumaan vaatteitaan. Onneksi oli lapsi ja poika, niin kukaan ei tuohtunut siitä, että riisui paitansa. Tähän lääkkeeksi neuvo pitää nestetasapaino yllä ja riittävä kerrospukeutuminen, jotta vaatteita saa lisättyä ja riisuttua tarpeen mukaan kesken matkan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kiva muille matkustajille kun eritysiherkkä raahataan koneeseen,taas joutuu muut sopeutumaan yhden huuhaa sairaan vuoksi niiku yleensä nää tuppaa menemään.Kun meillä on tää erityisherkkä,erityis sitä ja tätät ja tota,voi huokaus
Erityisherkkä ja aistiyliherkkä ovat eri asioita.
Lentokoneen nousun aika alkuvaiheessa joskus kuuluu sellanen ryminä, ruuman tavaroista? Ilmastoinnin tasainen humina kyllä väsyttää ei-aistiyliherkkääkin, kun pitkään kuuntelee.
Laskutelineet nostetaan ylös.
Säälittää jo valmiiksi se raukka, joka teidän viereen joutuu istumaan.
Miksi olet odottanut näin kauan ennen kun viet lapsen lentokoneeseen? Eikö totuttelu ole helpompaa pienempänä?
Ja jos se parhaan toivominen ei auta, niin mitäs sitten? Eikö olisikin ollut hyvä, että olisin kysellyt kokemuksia ja vinkkejä mihin ja miten varautua? Miten hyvä olisikaan ollut, jos olisin osannut varautua lentämiseen. Koska se parhaan toivominen ei sitä lasta hiljennä, jos lapsi alkaa pelkäämään ja sen takia itkee. Siitä ei seuraa kuin se, että muut matkustajat valittavat miten taas oli huutava kakara lentokoneessa ja vanhemmat eivät saaneet sitä hiljenemään. Koko matka meni muilta piloille.
Eli, jos varaudun olen hysteerinen, lasta pumpulissa kasvattava äiti. Jos taas en varaudu ja menemme parasta toivoen ja lapsi päätyykin itkemään hysteerisesti, olen se kamala äiti, joka ei osaa kasvattaa lastaan.
Mahdoton. Mutta kiitos kaikille ketkä annoitte oikeita vinkkejä. :-)
ap