Tulin juuri kahden viikon lomalta Amerikan-serkuiltani. En enää ihmettele YHTÄÄN, miksi siellä kaikki olivat sairaalloisen lihavia.
Kaupunki oli tosi pieni (jääköön nyt tunnistettavuussyistä paljastamatta). Koko kaupungissa ei ollut AINUTTAKAAN jalkakäytävää. Siis oikeasti, ainuttakaan. Kotoa lähtiessä oli drive way, muuten oli pelkkää autotietä koko kaupunki. Kotoa lähdettiin autolla joka paikkaan - töihin, päiväkotiin, kouluun, kauppaan, harrastuksiin. Perheessä oli kolme autoa (isä, äiti ja 17v).
Kaupungissa oli paljon ravintoloita, mutta kaikki olivat sellaisia roskaruokapaikkoja (McDonald's, Applebee's, Pizza Hut, Whataburger, Starbucks, Taco Bell ja muita erilaisia pizza- ja hampurilaispaikkoja).
Olisin halunnut lähteä kävelylle, ihan mihin tahansa, mutta se ei onnistunut. Tätini sanoi, ettei koko kaupungissa ole mitään paikkaa, jossa vain kävellä. On puistoja, mutta ne ovat pieniä, meikäläisten lasten leikkipuistojen kokoisia. Ei niissä kävellä, vaan istutaan piknikillä. Ja niihinkin mennään autolla parkkipaikalle. Jos et omista autoa tai joku ei voi kyyditä sinua, et pääse mitenkään pois kotoa! Autoteiden reunoilla ei voi kävellä. Se on sama kuin menisi moottoritielle kävelemään.
New York ja muut erikseen, mutta tätini mukaan suurin osa pikkukaupungeista on samanlaisia autokaupunkeja, joissa kukaan ei kävele.
Olin niin ahdistunut tuosta liikkumattomuudesta (vaikka Suomessa olen varsinainen sohvaperuna!), että kävelin tänään 7km töihin.
Kommentit (645)
Tuo olisi aivan kamalaa! Olen tottunut kävelemään paljon ja harrastan lenkkeilyä, en tiedä miten selviäisin jos se vietäisiin pois minulta. Käveleminen on niin arkisen tuttua puuhaa ettei siihen edes kiinnitä huomiota, se on kuin syöminen ja nukkuminen.
Vierailija kirjoitti:
Olen amerikkalaisen kanssa aviossa. Mieheni suku on kaikki hoikkia ja liikunnallisia. Kaikki asuvat isoissa kaupungeissa ja ovat erittäin terveystietoisia. Anoppini kokkaa todellista terveysruokaa ja kukaan ei käytä alkoholia viinilasillista enempää. Sosioekonomisesti ajatellen ovat korkeakoulutettua, varakasta valkoista väkeä. Amerikka on iso maa, tuppukylän perusteella ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä.
Totta, isoissa kaupungeissa tilanne onkin aivan toinen. Pienissä kaupungeissa ongelma on juurikin se, että omaehtoinen liikkuminen kupungilla on tehty tyystin mahdottomaksi muulla kuin autolla, ja kaupungista ei välttämättä löydy mitään Whole Foods Marketin kaltaista paikkaa mistä löytyisi terveellistä ruokaa. Roskaruokaa kyllä löytyy ja halvalla.
Eräs amerikkalainen mies tuli Jyväskylään vaihto-oppilaaksi. Ja jäi. Syy: mies harrasti pyöräilyä ja sille oli varsinainen mind blow tajuta, että voi lähteä pyöräilemään ihan kotioveltaan. Että ei tarvitse pakata pyörää autoon ja ajaa jonnekin national parkiin pyöräilemään.
Kauniilla naisella on asiaan hyvin liittyvä anekdootti omasta elämästään:
Toisaalta, hän on kuitenkin alunperin Iso-Britanniasta, joten eurooppalainen taustakin varmasti vaikuttaa.
Tuttuni on ollut töissä Amerikassa koirien hoitajana. Käytännössä koirien "lenkit" olleet sellaisia, että on ajeluttanut koiria avo-autolla raittiissa ulkoilmassa ja vienyt sitten ne koirakahvilaan.
Riippuu kyllä osavaltiodta nämäkin. Asuimme Kaliforniassa jonkun aikaa. Julkinen liikenne pelasi, kävelimme ja pyöräilimme moneen paikkaan. Toki kävelyteitä oli huonommin kuin täällä. Ravintoloitakin oli monentyylisiä. Toki pikaruokaloiden limuvalikoimat tekivät vaikutuksen - yhdestä automaatista kymmeniä eri makuja!
Maksumies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liikunnalla ja lihavuudella ole käytännössä mitään tekemistä toistensa kanssa. Liiku niin laihdut on valetta ja propagandaa.
Totta kai on. Jos olet lihava, olet lihonut juuri sen vuoksi, ettet ole ajoissa liikkunut. Se tarkoittaa: joka päivä. Jos ei liiku, ei voi syödä normaalisti. Olen jo vanhus, mutta päivänkin liikkumattomuus aiheuttaa 1-2 kg:n panonnousun.
Laihdutuslääkäri Mustajoki on antanut ohjeen punnita itsensä joka päivä. Hyvä ohje, 1-2 kg on helppo laihduttaa, 5 kg melkein mahdotonta.
Lihavuus in usein laiskuutta.
Ai lihot päivässä liikkumatta 2kg? Älä ihan hulluja horise.
Vierailija kirjoitti:
Asun Usassa, ja kaikki tutut kävelevät/juoksevat. Joko ihan kadun varrella, tai alueen lukemattomissa luonnonpuistoissa, joita on ihan parin mailin välein, pisimmät polut ovat valtavan pitkiä pyöröreitteja tyyliin Washington-Ohio reitti, joilla myös kävellään ja juostaan.
Pikaruokapaikkoja on myös terveellisiä, esim Cava ja Chopit ovat pikasalaattipaikkoja, todella hyviä. Ja muita erilaisia luomupikaruokaloita, esim Green leaves.
Eivätkä kaikki todellakaan ole lihavia, päin vastoin.
Yhdysvalloissa on isot alueelliset erot. San Franciscossa hämmästyin miten terveelliseltä porukka näytti ja hyviä ruokapaikkoja oli myös paljon tarjolla. Tietysti San Francisco ei ole kyllä mikään tyypillinen amerikkalainen kaupunki, siellä pystyy liikkumaan kävellen varsin hyvin ja se on myös varakkaiden ihmisten keskittymä, köyhillähän noita terveysongelmia tuppaa olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Asun Usassa, ja kaikki tutut kävelevät/juoksevat. Joko ihan kadun varrella, tai alueen lukemattomissa luonnonpuistoissa, joita on ihan parin mailin välein, pisimmät polut ovat valtavan pitkiä pyöröreitteja tyyliin Washington-Ohio reitti, joilla myös kävellään ja juostaan.
Pikaruokapaikkoja on myös terveellisiä, esim Cava ja Chopit ovat pikasalaattipaikkoja, todella hyviä. Ja muita erilaisia luomupikaruokaloita, esim Green leaves.
Eivätkä kaikki todellakaan ole lihavia, päin vastoin.
Asutte ilmeisesti rannikolla kaukana bible beltistä?
Vierailija kirjoitti:
Olen amerikkalaisen kanssa aviossa. Mieheni suku on kaikki hoikkia ja liikunnallisia. Kaikki asuvat isoissa kaupungeissa ja ovat erittäin terveystietoisia. Anoppini kokkaa todellista terveysruokaa ja kukaan ei käytä alkoholia viinilasillista enempää. Sosioekonomisesti ajatellen ovat korkeakoulutettua, varakasta valkoista väkeä. Amerikka on iso maa, tuppukylän perusteella ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä.
No aloituksessahan nimenomaan sanottiin, että pikkukaupungeissa tämä on yleistä ja että isot kaupungit erikseen.
Suurin osa amerikkalaisista asuu pienissä kaupungeissa, siis TODELLA pienissä kaupungeissa, joissa on tyyliin 500-2000 asukasta.
Vierailija kirjoitti:
Ah. Muistuu mieleeni vaihto-oppilasvuoteni 1998-1999 Texasissa. Tulin takaisin 45 kiloa isompana!
Kaupunki oli rauhallinen, turvallinen ja pieni, siellä ei tapahtunut koskaan mitään. Olin lukioikäinen ja ajattelin ensimmäisellä viikolla, että kävelisin 2 kilometrin päässä olevaan kauppakeskukseen katselemaan. Perheenäiti oli ajatuksestani ihan hämillään, ei ymmärtänyt, mitä halusin. Halusin siis mennä 'Mallille', mutten tarvinnut kyytiä, eikä kukaan tullut hakemaan minua. Hän ei ymmärtänyt, miten ikinä pääsisin sinne - lentämälläkö? Sain kuitenkin luvan lähteä kävellen.
Kun olin kävellyt noin kilometrin, paikallinen poliisi ajoi viereen ja pysäytti. Kysyi, mitä teen, eikä uskonut, kun kerroin käveleväni kauppakeskukseen. Olin outo ja tuntematon ihminen, valkoinen suomalainen nuori mies. Piti näyttää henkilökorttia, jota minulla ei tietenkään ollut. En minä mitään passeja kanniskellut mukanani. Samassa poliisiauton perään ajoi vaihto-oppilasperheäitini ja selitti poliiseille mitä olin tekemässä. Hän oli siis ajanut koko ajan takana ja seurannut minua! Poliisit pyörittelivät päitään ja antoivat kävellä loput.
Vaihtoäiti tuli kauppakeskukseen muka omille asioilleen samaan aikaan ja vaati lopulta, että mennään yhdessä autolla takaisin, kun olen kierrellyt tarpeeksi.
Oli ensimmäinen ja viimeinen kävelyni tuon vuoden aikana!
Kamalaa! Nyt pitää olla tyytyväinen, että pääsee kävellen käymään ruokakaupassa kuin mielummin valittaa että miksi pitää kävellä, miksi ei ole autoa?
Eri tavalla tulee arvostettua kävelylenkkejä kun lukee ettei muualla pääse ollenkaan kävelemään ja se on jopa outoa. Huh! 😳
Suomessa kun ihmiset tykkää kävellä päämäärättömästi vaikka ilman mitään syytäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ah. Muistuu mieleeni vaihto-oppilasvuoteni 1998-1999 Texasissa. Tulin takaisin 45 kiloa isompana!
Kaupunki oli rauhallinen, turvallinen ja pieni, siellä ei tapahtunut koskaan mitään. Olin lukioikäinen ja ajattelin ensimmäisellä viikolla, että kävelisin 2 kilometrin päässä olevaan kauppakeskukseen katselemaan. Perheenäiti oli ajatuksestani ihan hämillään, ei ymmärtänyt, mitä halusin. Halusin siis mennä 'Mallille', mutten tarvinnut kyytiä, eikä kukaan tullut hakemaan minua. Hän ei ymmärtänyt, miten ikinä pääsisin sinne - lentämälläkö? Sain kuitenkin luvan lähteä kävellen.
Kun olin kävellyt noin kilometrin, paikallinen poliisi ajoi viereen ja pysäytti. Kysyi, mitä teen, eikä uskonut, kun kerroin käveleväni kauppakeskukseen. Olin outo ja tuntematon ihminen, valkoinen suomalainen nuori mies. Piti näyttää henkilökorttia, jota minulla ei tietenkään ollut. En minä mitään passeja kanniskellut mukanani. Samassa poliisiauton perään ajoi vaihto-oppilasperheäitini ja selitti poliiseille mitä olin tekemässä. Hän oli siis ajanut koko ajan takana ja seurannut minua! Poliisit pyörittelivät päitään ja antoivat kävellä loput.
Vaihtoäiti tuli kauppakeskukseen muka omille asioilleen samaan aikaan ja vaati lopulta, että mennään yhdessä autolla takaisin, kun olen kierrellyt tarpeeksi.
Oli ensimmäinen ja viimeinen kävelyni tuon vuoden aikana!
Tää sama tarina on monelta kuultu joko kertojan itsensä tai jonkun tuttavan kokemana.
Sairas yhteiskunta, jos ei jalkoja voi liikkumiseen käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Maksumies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liikunnalla ja lihavuudella ole käytännössä mitään tekemistä toistensa kanssa. Liiku niin laihdut on valetta ja propagandaa.
Totta kai on. Jos olet lihava, olet lihonut juuri sen vuoksi, ettet ole ajoissa liikkunut. Se tarkoittaa: joka päivä. Jos ei liiku, ei voi syödä normaalisti. Olen jo vanhus, mutta päivänkin liikkumattomuus aiheuttaa 1-2 kg:n panonnousun.
Laihdutuslääkäri Mustajoki on antanut ohjeen punnita itsensä joka päivä. Hyvä ohje, 1-2 kg on helppo laihduttaa, 5 kg melkein mahdotonta.
Lihavuus in usein laiskuutta.
Ai lihot päivässä liikkumatta 2kg? Älä ihan hulluja horise.
Se kirjoittaa olevansa jo vanhus, joten horina saattaa johtua siitä.
Vierailija kirjoitti:
Isäni yritti Amerikassa aikoinaan kävellä jonkun matkan mutta joka kerta joku otti pyytämättä kyytiin.Kävelyä ei ymmärretty lainkaan.
Isäsi olisi kuitenkin voinut kieltäytyä kyydistä. Vai väkisinkö hänet kyytiin otettiin?
Serkku asuu perheineen Amerikassa. Kun tulevat tänne Suomeen maaseudulle kesälomareissulle, ei lasten riemulla ole rajaa. Lapset ovat aamusta iltaan ulkona ja käyvät omatoimisesti kävelyllä metsässä ja peltoteillä. Amerikassa ei voi antaa lasten olla yksin ulkona, koska joku voi kaapata. Eikä siellä ole sellaista miljöötäkään, missä lasten luovuus pääsisi valloilleen, kun kaikki on valmiiksi rakennettua ja turvavarusteltua viimeisen päälle. Täällä ovat kuin villit varsat laitumella. Aikuisetkin saavat huokaista, kun ei tarvitse silmät selässä vahtia jälkikasvua joka hetki.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttuni vietti jotain 4 viikkoa USA:ssa ja harrasti kuulemma vielä melko paljon liikuntaa siellä ja lihoi siitä huolimatta yli 10kg tuossa ajassa. Joi joka aterialla jotain kokista ja kaikki ruuat rasvaisia jne.
Itse oltiin autolomalla reilut 2 viikkoa Jenkeissä ja ei kyllä lihottu grammaakaan... Syötiin aamupala, toki melko tuhti sellainen. Munaa, pekonia jne. Proteiini piti hyvin nälän pois ja toisaalta istuttiin pitkiä pätkiä autossa niin ei siinä kauhea nälkä tullutkaan. Käveltiin myös paljon mm. san Franciscossa jne jossa kaloreita paloi väkisinkin. Yleensä meille riitti tosiaan aamupala pitkälle alkuiltaan, sitten syötiin tuhdimmin. Käytännössä pari ateriaa päivässä riitti ja joku pieni välipala, hedelmiä jne. Mutta kyllähän siellä oli ruokaa tarjolla vaikka minkälaista ja muutaman lisäkilon hankkiminen parissa viikossa ei varmasti olisi ollut mikään ongelma.
Olin vaihdossa Yhdysvalloissa. Kouluun ei periaatteessa saanut mennä kävellen, vaan piti kulkea koulubussilla tai vanhemmat toivat. Perheeni asuin 300m päässä koulusta ja kapinallisena suomalaisena kuljin tuon matkan usein kävellen, koska se onnistui polkua pitkin ilman yhtään tien ylitystä. Samoin kävelin usein läheiseen kauppaan. Tämä oli aivain poikkeuksellista toimintaa ja usein kävin niin että ihmiset pysähtyivät autoilla ja kysyivät että onko kaikki kunnossa ja miksi liikun kävellen ja tarvinko kyydin. Vanhemmat vievät autolla lapisa oman talon kohdalle odottamaan koulubussia, matkaa siis joku 50m. Käsittämätöntä :) Koulussa oli usein ruokana mozzarellatikkuja cheddarkastikkeessa, aivan älytön rasvapommi. Huono ruoka ja totaalinen liikunnan välttely, ei ihme että kiloja kertyy.
Vierailija kirjoitti:
Serkku asuu perheineen Amerikassa. Kun tulevat tänne Suomeen maaseudulle kesälomareissulle, ei lasten riemulla ole rajaa. Lapset ovat aamusta iltaan ulkona ja käyvät omatoimisesti kävelyllä metsässä ja peltoteillä. Amerikassa ei voi antaa lasten olla yksin ulkona, koska joku voi kaapata. Eikä siellä ole sellaista miljöötäkään, missä lasten luovuus pääsisi valloilleen, kun kaikki on valmiiksi rakennettua ja turvavarusteltua viimeisen päälle. Täällä ovat kuin villit varsat laitumella. Aikuisetkin saavat huokaista, kun ei tarvitse silmät selässä vahtia jälkikasvua joka hetki.
Käsittääkseni tilastollisesti lasten kaappaaminen ei ole Yhdysvalloissa sen todennäköisempaa kuin Euroopassakaan, jos nyt näin karkeaa vertailua voi tehdä, siellä kulttuuri on vain jostain syystä muuttunut asian suhteen aivan hysteeriseksi. Monissa osavaltioissahan alle 12-vuotiasta ei saa jättää hetkeksikään yksin.
Autolla leikkipuistoon joo, tai sitten kotipihassa. Joskus ihastelin Yhdysvaltojen koulusysteemiä siinä, että joka päivä on tunti liikuntaa (ainakin silloin lukemani jutun perusteella, en tiedä pitääkö paikkansa enää/kaikkialla), mutta nyttemmin olen tajunnut, että sitä pakotettua koululiikuntatuntia paljon merkittävämpää on se, että on tosiasiassa mahdollisuus liikkua myös ihan arjessa.