Lue keskustelun säännöt.
Sanoja, joilla eri merkityksiä Suomen (murrealueilla)
Kommentit (487)
Karjalan (kaakkoisessa) murteessa tuhma tarkoittaa tyhmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutoa tarkoittaa jossain neulomista, meilläpäin kangaspuilla kutomista.
Raavas : iso, vahva tai sitten nauta ja myös rasvaton ruhon osa (lihana)
Kalkkis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porata. Kaveri Keski-Suomesta käyttää sitä itkemisen synonyyminä, itselleni (Uusimaa) se on koneella reiän tekoa :)
"Ja sit mä porasin"
LOL
Porata on kylläkin normaali slangisana Helsingissä, tarkoittaa itkemistä.
Nyt on pakko lisätä, että kuulin tämän 80-luvulla. Olen siis jo vanha täti, mutta silloin todellakaan en ollut kuullut sitä aiemmin. Onkohan se sen jälkeen yleistynyt täällä Etelä-Suomessakin?
Synnyinkunnassani Pyhäsalmella Pohjois-Pohjanmaalla tiisa tarkoitti pillua. Nyt erään työkaverini nimi on Tiisanoja. Oli vaikea pitää pokkaa, kun hänet esiteltiin minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kalkkis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porata. Kaveri Keski-Suomesta käyttää sitä itkemisen synonyyminä, itselleni (Uusimaa) se on koneella reiän tekoa :)
"Ja sit mä porasin"
LOL
Porata on kylläkin normaali slangisana Helsingissä, tarkoittaa itkemistä.
Nyt on pakko lisätä, että kuulin tämän 80-luvulla. Olen siis jo vanha täti, mutta silloin todellakaan en ollut kuullut sitä aiemmin. Onkohan se sen jälkeen yleistynyt täällä Etelä-Suomessakin?
Minä lisään, että Väinö Linna käytti porata-verbiä itkemisen synonyyminä Täällä Pohjantähden alla -trilogiassaan.
Vierailija kirjoitti:
Synnyinkunnassani Pyhäsalmella Pohjois-Pohjanmaalla tiisa tarkoitti pillua. Nyt erään työkaverini nimi on Tiisanoja. Oli vaikea pitää pokkaa, kun hänet esiteltiin minulle.
Kyllä minä ainakin tiedän erään nuoren naisen, jonka etunimi on Tiisa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-Suomessa käytetään linja-autosta sanaa linkki. Esim. itse en koskaan käytä sanaa bussi, kuten muualla usein käytetään. Tampereella asuessani sain putoja katseita, kun käytin sanaa linkki. Eivät ymmärtäneet, mistä puhuin 😂
Myös Pohjois-Karjalassa ajetaan linkillä, tai jopa 'linikala'. 😄
Vierailija kirjoitti:
Asun etelä-Satakunnassa. Täällä "kakku" on "kakko".
Miten on savolaiset, maistaisitteko "hyvvee kakkoo"?
Savolaeset maestaa ensin kakkuva ja sitten jonniin aejan piästä ne männöö tekemään kakkoo.
Savossa kakku tarkoittaa myös voileipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kotoisin Kainuusta ja joskus mummu sanoi " elä mee niin kivasti" = älä mene niin nopeasti.
Taas tälläinen mitä vaan yksi mummu käyttää ja kuvitellaan että se on Kainuuta, samoin kuin tuolla aiemmin se rahka=rupi.
Kyllä meillä Savossa on käytetty rahka-sanaa laajemminkin kun tarkoitetaan rupea.
Etelä-Pohjanmaalla "Ison lusikan" kyläs karkit ovat muruja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummoni kasvoi Helsingin työläiskortteleissa, hänen äitinsä oli Hämeestä. Mummolla olikin aivan ihmeellinen sanavarasto, jossa oli stadin slangia monikulttuurisine sanoineen ja hauskoja sutkauksia lie mistä, Hämeestäkö? Mummo kuitenkin eli suurimman osan elämäänsä Pohjois-Karjalassa karjalaisessa suvussa miniänä, joten sieltä tuli myös venäläistä sanontaa ja paikallista savo-karjalaista sanastoa.
Stadissa hänen nuoruudessaan sanottiin kuulema että "eksä bonjaa?" siis etkös ymmärrä. Venäjästä oli sana iso eli buli ja keittiöruotsia oli se kun hienot rouvat joivat kaffetta ja laittoivat siihen kretaa.
Jos oli syönyt paljon, oli "täynnä kuin Turusen pyssy". Kuulema tämä perustuu oikeaan henkilöön, joka kävi Ruunaalta Venäjän puolella ryöstöretkellä ja tunki ryöstösaliin pyssyynsä.
Monia venäläisiä sanontoja oli joita en muista tarkkaan, kylmä oli se holotna, pöytään laitettiin tsaijua, ja välillä pyydettiin että hospoti pomiluijaa (jumala armahda).
Joku saattoi olla konu toinen oli niin patentti tyyppi :)
Bonjata tulee venäjän kielestä, kuten myös sontikka ja mesta.
Vierailija kirjoitti:
Synnyinkunnassani Pyhäsalmella Pohjois-Pohjanmaalla tiisa tarkoitti pillua. Nyt erään työkaverini nimi on Tiisanoja. Oli vaikea pitää pokkaa, kun hänet esiteltiin minulle.
Ei oo kyllä Salmella tuota sanaa käytössä, taidat sekoittaa toosaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eteläisellä Pohjanmaalla
Leikkaaminen, esim. leivän = kiivaamista
Oksentaminen = kyöläämistä
Pyörtyminnen = viemistämistä
Lapaset = rasat.
Pottu: Oulun murteessa peruna, Tampereen kiälessä wc-istuin.
Vierailija kirjoitti:
Murha tarkoittaa jossakin murteessa myös isoa tai suurta. Murhamies ei siis välttämättä ole ketään tappanut vaan hän on vain isokokoinen mies.
Iittiläismurteissa ainakin
Poikaystävä sanoo monesti 'kehua' kun tarkoitetaan sanomista. Esim "Vanhemmat kehu tulevansa huomenna käymään". Ihmettelin ennen kun meni jakeluun :D. Ylä-Satakunnasta on syntyjään, muutoin oikein kelpo mies.
Niin ja edellisestä jäi, että pohjois-pohjalainen äitipuoli aina "käskee" ihmisiä kylään kun meillä on muutoin "kutsuttu".
Murha tarkoittaa jossakin murteessa myös isoa tai suurta. Murhamies ei siis välttämättä ole ketään tappanut vaan hän on vain isokokoinen mies.