Sanoja, joilla eri merkityksiä Suomen (murrealueilla)

Opiskeluaikoina kemiläinen tyttö ei ymmärtänyt näitä Keski-Suomessa käyttämiäni  sanoja, ennenkuin selventämisen jälkeen:

neulominen, esim. villasukan tekeminen (Lapissa kutominen)

kutominen, kankaan tekeminen kangaspuilla (Lapissa kankaan paneminen)

ompeleminen, vaatekappaleiden liittäminen yhteen ompelukoneella (Lapissa tikkaaminen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-Suomessa käytetään linja-autosta sanaa linkki. Esim. itse en koskaan käytä sanaa bussi, kuten muualla usein käytetään. Tampereella asuessani sain putoja katseita, kun käytin sanaa linkki. Eivät ymmärtäneet, mistä puhuin 😂

Äitini puhui Joensuussa, että meni ESIKALLA eli esikaupunkiautolla! Tätä ei moni ole ymmärtänyt.

Kainuussa 30-luvulla vanhemmat ihmiset puhui loistosta kun tarkoittivat linja-autoa.

Karjalassa syntyneellä tädilläni oli joskus "huono elämä". Ihmettelin, kun elämä oli ihan mallillaan.

Häntä huippasi. No, ei tädillä häntää ollut :-D Nämä voi aina ymmärtää monella tavalla...

Keksiä voi syödä, käytetty myös uitossa, voi myös keksiä.

Ainakin Oulussa "käsketään" kylään.

Ja "pyylätään" - jos toinen on kiipeämässä, autetaan työntämällä/nostamalla pyllystä.

Meillä isä oli "isäntä", äiti   "emäntä". Lapissa puhutaan nuorista naisista "tyttärinä".

Rovaniemeläinen opiskelukaverille  tukka oli "hius".

(K)Lappapuuroa ei Tampereella ymmärretä, taitaa tulla siitä vispausäänestä: klap,klap,klap...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-Suomessa käytetään linja-autosta sanaa linkki. Esim. itse en koskaan käytä sanaa bussi, kuten muualla usein käytetään. Tampereella asuessani sain putoja katseita, kun käytin sanaa linkki. Eivät ymmärtäneet, mistä puhuin 😂

Äitini puhui Joensuussa, että meni ESIKALLA eli esikaupunkiautolla! Tätä ei moni ole ymmärtänyt.

Kainuussa 30-luvulla vanhemmat ihmiset puhui loistosta kun tarkoittivat linja-autoa.

Linkki yhdistää (linkittää) asioita.

Loisto = majakka

Lounais-Suomessa karata tarkoittaa kahta asiaa, vangit voivat karata ja lapset karaavat pihalla eli juoksevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

RUK:ssa Haminassa eka päivänä joukkueenjohtaja antoi minulle tehtävän ja kun en oikein ymmärtänyt paikallista murretta niin jatkoi " mitä työ oikein vuotatte ?". Kyllä sitten turkulainen aika pian sulkeisten kautta oppi paikallisen murteenkin....

Syntyperäisenä haminalaisena ja lähes koko ikäni asuneena en muista, että olisin kuullut kovin monen paikallisen puhuvan vuottamisesta. Ehkä joukkueenjohtaja oli kotoisin jostain muualta?

Karjalainen äitini käytti sanaa vuottaa. Turun puolessa on orottaa, Hämeessä vartoo.

Vierailija kirjoitti:

Konstikas - hauska, lystikäs vai outo, erikoinen

Konstikas = monimutkainen, hankala, vaikea

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se poka ole poika. Satakunnassa myös voidaan sanoa: Tus poka tänne! Tai: Nyt on poka mahtava tilaisuus. Jne.. Viitataan siis läsnä olevaan henkilöön, joka voi olla naispuolinenkin.

Jossain muissakin kommenteissa oli poka/pokata, ei se aina ole tarkoittanut iskemisen kohdetta/iskemistä.

Pojat pokkas (kumarsi). Kylään mennessä:  muista pokata (kumartaa)... Tytöt niias.

"Huutokaupassa myydään poka, värstyykejä jne..." aikaisessa kommentissa. Värstyykit (työkalut) onkin jo selitetty, poka tarkoittaa tuossa yhteydessä pokasahaa.

"Mä rypäsin" = Kaaduin.

Kuinka moni käyttää tuota "Rypästä"-sanaa kaatumisesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nappu=kuuppa, saunassa käytettävä vesikauhu

kuuppa myös lampussa

NAPPO on vesikauha

kESTÄÄ on toisaalla pysyä

KAUHA on savossa kapusta.

Kapusta on itseasiassa tuossa merkityksessään periaatteessa ihan kirja-/yleiskieltä. Esim. eräs erikoisen nokan omaava lintu on suomenkieliseltä nimeltään kapustahaikara, löytyy myös sellainenkin kuin kapustarinta.

Erityisesti kapustalla viitataan kapeaan, puiseen ns. hämmennyskauhaan, ikäänkuin isoon lusikkaan, tai siitä jatkeena mihin tahansa "keittiökauhaan" siinä missä "kauha" on mikä tahansa asia, jolla kauhotaan, esim joku rehukauha, tai kaivinkoneen kauha. Kapusta on siis vain tarkempi termi. 

Tietyissä karjalan murteessa kapusta on tosin hankala sana, sillä se tarkoittaakin kaalia. Tämä on suoraan venäjästä lainattu sana ja aiheuttaa jopa paikallisesti hämmennystä, sillä monille karjalaisillekin kapusta on nimenomaan kauha. 

"Älä urheile", komensi aina keskisuomalainen mummoni, kun tarkoitti, ettei saa vaikka hypätä puusta alas tai tehdä jotain tyhmän uhkarohkeaa.

Ja rypäseminen on tosiaan kaatumista.

Lapsuuteni Etelä-Karjalassa vesikauha oli joko kuuppa tai koussikka. Punkka oli sinkkipellistä tehtu aika iso soikea astia, jossa kylvetettiin vauvat ja vähän isommatkin mukulat sekä pestiin pyykit. Talvella reessäoli mukavan lämmin istua kaattuvan alla eli vällyjen alla. Leipomapäivänä mamma teki usein uunissa röpsää eli ruismarjapuuroa. Leivälle voitiin panna tytinää eli punsaa, toisin sanoen alatoopia, hienommin lihahyytelöä.

On harmi, että monet paikalliset sanat ovat alkaneet kadota yleiskielen tieltä. Opiskeluaikana, kun olimme eri puolilta maata kotoisin,oli hauska arvuutella oman ja toisten kotiseudun sanoja. Aina ei ole edes kyse murteesta.

Kursailu tarkoitti ainakin meillä päin nirsoilua. Eli jos lapsena ei halunnut syödä jotain ruokaa, koska ei vaan tykännyt siitä, niin se oli kursailua. Täällä oli joskus ketju ihmisten kursailuista ja kesti hetki tajuta, mitä se muualla näemmä tarkoittaa.

Kertokaapa mitä tarkoittavat seuraavat sanat?

- holahna

- klooppari

Täällä oli puhetta kehtaamisesta. Meillä päin (olen Oulun seudulta) kehtaaminen ja viittiminen menee toisin päin kuin yleiskielessä. Jos minua ujostuttaa, en viiti, ja jos minua laiskottaa, en kehtaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuuteni Etelä-Karjalassa vesikauha oli joko kuuppa tai koussikka. Punkka oli sinkkipellistä tehtu aika iso soikea astia, jossa kylvetettiin vauvat ja vähän isommatkin mukulat sekä pestiin pyykit. Talvella reessäoli mukavan lämmin istua kaattuvan alla eli vällyjen alla. Leipomapäivänä mamma teki usein uunissa röpsää eli ruismarjapuuroa. Leivälle voitiin panna tytinää eli punsaa, toisin sanoen alatoopia, hienommin lihahyytelöä.

On harmi, että monet paikalliset sanat ovat alkaneet kadota yleiskielen tieltä. Opiskeluaikana, kun olimme eri puolilta maata kotoisin,oli hauska arvuutella oman ja toisten kotiseudun sanoja. Aina ei ole edes kyse murteesta.

Aladobi eli alatoopi on kyllä alkujaan ranskaa 'à la daube'.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa mitä tarkoittavat seuraavat sanat?

- holahna

- klooppari

Tarkoitatko holahnallasi oikeastaan holotnaa, jotka tarkoittaa kylmää?

Mummoni kasvoi Helsingin työläiskortteleissa, hänen äitinsä oli Hämeestä. Mummolla olikin aivan ihmeellinen sanavarasto, jossa oli stadin slangia monikulttuurisine sanoineen ja hauskoja sutkauksia lie mistä, Hämeestäkö? Mummo kuitenkin eli suurimman osan elämäänsä Pohjois-Karjalassa karjalaisessa suvussa miniänä, joten sieltä tuli myös venäläistä sanontaa ja paikallista savo-karjalaista sanastoa.

Stadissa hänen nuoruudessaan sanottiin kuulema että "eksä bonjaa?" siis etkös ymmärrä. Venäjästä oli sana iso eli buli ja keittiöruotsia oli se kun hienot rouvat joivat kaffetta ja laittoivat siihen kretaa.

Jos oli syönyt paljon, oli "täynnä kuin Turusen pyssy". Kuulema tämä perustuu oikeaan henkilöön, joka kävi Ruunaalta Venäjän puolella ryöstöretkellä ja tunki ryöstösaliin pyssyynsä.

Monia venäläisiä sanontoja oli joita en muista tarkkaan, kylmä oli se holotna, pöytään laitettiin tsaijua, ja välillä pyydettiin että hospoti pomiluijaa (jumala armahda).

Joku saattoi olla konu toinen oli niin patentti tyyppi :)

Vierailija kirjoitti:

Mälli = karkki Pohjanmaalla

On aiheuttanut vaivaantuneisuutta, kun Pohjanmaan sukulaiset kysyvät kovaäänisesti "lisää mälliä" 

Myös purutupakkaa on sanottu mälliksi, "sillä on mälli suussa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on tuimaa. Kainuussa se tarkoittaa sitä, että on liikaa suolaa ja Länsi-Suomessa, että liian vähän. 

Juuri päinvastoin! Kainuussa suolaton ruoka on tuimaa.

Savossa myös.