Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kirjojen lukeminen vs netti & elokuvien katselu

Vierailija
03.04.2018 |

Miksi puhutaan, että kirjojen lukeminen kehittää älliä, mutta eikö netistä faktojen ja tarinoiden lukeminen kehitä älyä ihan yhtä lailla? Ja jos luen jo päivät pitkät netistä kaikkea, niin miksi en nauttisi mieluummin fiktiota elokuvan muodossa romaanin sijaan?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
2/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopputulos on sama, jos vertaat aikakausilehtien lukemista kirjojen lukemiseen. Ei ole sama asia lukaista parin minuutin verran jotain juttua kuin syventyä monisatasivuiseen kirjaan, jossa tapahtumat linkittyvät toisiinsa. Elokuvissa näkyy vain ohjaajan näkemys ja vaikka elokuva voi olla hyvä, niin ei siihen saa kaikkea sitä, mitä kirjassa on. Hyvä lukukokemus on sellainen, että enää ei näe sanoja vaan suoraan tapahtumat omassa päässä. Taru Sormusten Herrasta oli kirjana ihan erilainen elokuva omassa mielikuvistuksessa mitä elokuvana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Molempi parempi :) Kaikelle on paikkansa, kirjoille, elokuville, sarjoille, sarjakuville ja nettijulkaisuille.

Vierailija
4/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lopputulos on sama, jos vertaat aikakausilehtien lukemista kirjojen lukemiseen. Ei ole sama asia lukaista parin minuutin verran jotain juttua kuin syventyä monisatasivuiseen kirjaan, jossa tapahtumat linkittyvät toisiinsa. Elokuvissa näkyy vain ohjaajan näkemys ja vaikka elokuva voi olla hyvä, niin ei siihen saa kaikkea sitä, mitä kirjassa on. Hyvä lukukokemus on sellainen, että enää ei näe sanoja vaan suoraan tapahtumat omassa päässä. Taru Sormusten Herrasta oli kirjana ihan erilainen elokuva omassa mielikuvistuksessa mitä elokuvana.

Mutta jos etsin netistä tietoa vaikkapa aiheesta kannabis, niin miten se kirjoista luettuna eroaa netistä luettuun? Tässä siis sellainen ennakkoasetelma, että on kykyä arvioida faktat ja paskapuheet. Eli kehittyykö älyni jollain tapaa huonommin, jos luen kaiken netistä ja heitän käsiini saamillani kirjoilla vesilintua?

Vierailija
5/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja jos ahmii tietoa netin kautta päivät pääksytysten, niin eikö ole jopa älykästä heittää illalla aivot narikkaan ja nauttia jostain itselleen nautinnollisesta elokuvasta/tv-ohjelmasta?

Vierailija
6/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuo ovat hyviä kysymyksiä.

Lukiessa aivoissa aktivoituu monta aluetta samaan aikaan ja se on siksi stimuloivampaa kuin vaikka elokuvan katselu. Osa kirjoistahan löytyy vaikka ääneen luettuna YouTubesta, mutta lukeminen on silti haastavampaa sen visuaalisen lukukokemuksen vuoksi (en muista tarkalleen, miten ja miksi).

Periaatteessa netistä tiedon lueskelu on yhtä kehittävää kuin vaikka paperisesta sanomalehdestä lukeminen, mutta keskittymiskyky saattaa jättää siinä kehittymättä - tulee hypättyä tekstistä toiseen aika herkästi, kun voi vaan vaihtaa sivustoa. Epäilen, että osa tiedosta käsitellään liian nopeasti ja muistijälkiä ei välttämättä jää.

Olen itsekin miettinyt tätä.

Netin käytössä on monta plussaa, mutta mulla ainakin miinuksena se, että en helposti muista lähteitä, kun luen netistä. Kirja on jo niin konkreettinen ja mieleenpainuva asia, että muistaa yleensä suurinpiirtein minkäniminen teos on ollut kädessä ja osaa siihen viitata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjan lukeminen on tehokasta silloin, kun käytössä on keltainen yliviivauskynä ja punainen kynä.

Keltaisella viivataan kaikki hyvät kohdat.

Punaisella ympyröidään lopuksi kaikista keltaisista ne tärkeimmät kohdat.

Silloin on kirjan oppi siirtynyt paperilta mieleen.

Vierailija
8/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskon itsekin, että netti tyhmentää koska aivot oppivat "olemaan muistamatta". Tiedon voi aina käydä tarkistamassa, joten ei ole mitään syytä oppia muistamaan kaikkea yksityiskohtaisesti.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kirjan lukeminen on tehokasta silloin, kun käytössä on keltainen yliviivauskynä ja punainen kynä.

Keltaisella viivataan kaikki hyvät kohdat.

Punaisella ympyröidään lopuksi kaikista keltaisista ne tärkeimmät kohdat.

Silloin on kirjan oppi siirtynyt paperilta mieleen.

Ihmisillä on eri oppimistyylejä. Kaikilla joku alleviivaus ei auta oppimista paljoakaan.

Vierailija
10/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No siis jos luet netistäkin verrattain pitkiä tarinoita, jotka kehittävät kielellisiä valmiuksia ja luetun ymmärtämistä (eli kuten kirjoillakin on toimittajat, jotka muokkaavat tekstiä kieliopin ja sujuvuuden puitteissa), niin eiköhän sillä ole samanlaisia kehittäviä vaikutuksia. Kirjojen luku vastaan audiovisuaalinen media on sitten eri asia, mutulla sanoisin että kirjojen lukeminen kehittää luultavasti enemmän esimekriksi keskittymiskykyä, mutta vähän vaikea kahta noin erilaista mediaa on suoraan vertaillakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedonhankinnan kannalta ero painetun ja sähköisen lähteen välillä on pienempi kuin kaunokirjallisuudessa, mutta toistaiseksi lukiolaiset omaksuvat tietoa tehokkaammin painetusta oppimateriaalista. Tämä saattaa ajan myötä muuttua.

Kirja ja elokuva sen sijaan ovat kaksi niin erilaista taidemuotoa, että niiden vertaaminen toisiinsa on melko hedelmätöntä.

Kirjoja kannattaa kyllä lukea kaiken muun rinnalla. Keskittymiskyky paranee harjoituksen myötä. Kirjat laajentavat maailmankuvaa viemällä lukijan erilaisten ihmisten mieleen, eri paikkoihin ja erilaisiin aikoihin, vaihtoehtoisiin todellisuuksiin ja mielikuvituksen äärirajoille. Samalla saa valtavasti tietoa. Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää myös tutkitusti empatiakykyä.

Vierailija
12/13 |
03.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kirjan lukeminen on tehokasta silloin, kun käytössä on keltainen yliviivauskynä ja punainen kynä.

Keltaisella viivataan kaikki hyvät kohdat.

Punaisella ympyröidään lopuksi kaikista keltaisista ne tärkeimmät kohdat.

Silloin on kirjan oppi siirtynyt paperilta mieleen.

Näitä oppimistekniikoita ja lukuniksejä on psykologit ihan tutkineet ja todenneet lähes kaikkien olevan humpuukia ja huuhaata. Varmasti jos se värikynien kanssa leikkiminen auttaa motivoimaan lukemaan ja keskittymään siitä on hyötyä, mutta ei ole mitään oikotietä oppimiseen.

Yhtäläiseen kaikki "luen pikalukutekniikalla kirjan ensin kannasta kanteen ja sitten vasta ajatuksen kanssa" kikkakolmoset ei oikeasti toimi. Paljon parempaan lopputulokseen pääseen kun vaan lukee kirjan alusta loppuun ajatuksen kanssa keskittyneestä, eikä edes yritä mitään muuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
04.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen varmaan omituinen. Käytän eniten aikaa ihan kirjojen lukemiseen, mutta paljon myös nettiä erit. tiedonhakuun ja uutisten selailuun. Illalla sitten viihdytän itseäni - edelleen läppärin vieressä - ja katson joitakin sarjoja tai hyvän leffan.

Väittäisin ihan mutu-pohjalta, että kannattaa käyttää näitä kaikkia tapoja aktivoimaan aivoja ja oppimista sekä toivoisin suhtautumista hieman suvaitsevammin meihin, jotka olemme niin "vanhanaikaisia", että emme omista "äly"puhelinta. ;)

N48

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi kolme