Lue keskustelun säännöt.
Onko se teistä noloa jos myöntää tällaisen asian:
03.11.2023 |
Tuntuu todella pahalta, että ex-mieheni ja lapseni isä muistaa mainita somessa äitienpäivänä vain nykyisen puolisonsa. Minä, joka hoidan suurimman vastuun yhteisen lapsemme kasvatuksesta ja hoitamisesta, olen näistä hänen äitienpäiväpostauksista täysin unohdettu. Hän itse on perustanut uuden perheen ja viettää yhteisen lapsemme kanssa viikoloppuvanhemmuutta. Ja silloinkin viettävät yleensä aikaa vanhempiensa kotona (ex on yli 40-vuotias). Mitään muutakaan kiitosta en ole koskaan mistään saanut.
Kommentit (41)
Kommentoi kuvaan esim: huhuu, minä hoidan työn ja te keräätte huvin t. lähivanhempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lisäkysymys: miten tällaisesta surusta voisi päästä yli? Tuntuu, ettei kukaan arvosta sitä mitä olen lapsemme eteen tehnyt. En niitä asioita halua tänne selittää, mutta monenlaisia haasteita on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kommentoi kuvaan esim: huhuu, minä hoidan työn ja te keräätte huvin t. lähivanhempi
En viitsi. Tekisin itsestäni vain naurun alaisen.
Ei kai omien tunteiden myöntäminen ole koskaan paha asia. Tietysti voisit miettiä, miksi tuo asia on sinulle niin tärkeä, ja pystyisitkö alkaa ajatella siitä jotenkin toisin. Jos nyt kylmällä järjellä mietit, niin ei kukaan eron jälkeen kirjoittele äitienpäivänä entisestä puolisostaan mitään someen, vaikka kuinka arvostaisi tämän työpanosta yhteisten lasten vanhempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäkysymys: miten tällaisesta surusta voisi päästä yli? Tuntuu, ettei kukaan arvosta sitä mitä olen lapsemme eteen tehnyt. En niitä asioita halua tänne selittää, mutta monenlaisia haasteita on ollut.
Kai vain käsittelemällä se asia. Yllättävän harvoin sitä saa kiitosta kaikenlaisesta, mitä on tehnyt. Mutta myös antamalla itselle lupa olla ylpeä siitä, mitä on saanut aikaan.
Ex miehesi on vähän nolo, jos ei tajua antaa tunnustusta sinulle, joka olet khänen lapsensä äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäkysymys: miten tällaisesta surusta voisi päästä yli? Tuntuu, ettei kukaan arvosta sitä mitä olen lapsemme eteen tehnyt. En niitä asioita halua tänne selittää, mutta monenlaisia haasteita on ollut.
Eikö se riitä, että itse arvostat, ja kun näet hoitaneesi homman hyvin? Sehän tehdään lapsen hyväksi, eli paras lopputulos näkyy hänessä. Muiden ihmisten kiitos on toisarvoista. Ja kai sentään joku huomaa, miten hyvin olet hoitanut asiat - omat vanhempasi, ystäväsi...? Ja ehkä lapsi itse ymmärtää sen sitten vanhempana.
Ei se sen eksän tehtävä enää ole sinua muistaa. Lapsesi ovat ne jotka sinua muistavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä olisi tosi outoa, jos ex-mieheni musta jotain facessa mainitsisi. Niin olisi varmaan sen uudesta naisestakin ja aiheuttaisi varmaan närää niiden parisuhteessa. Miksi sä olet exäsi facea lukenut? Mitä sen jutut sulle enää kuuluu?
Ap, noiden äitienpäiväpostausten tarkoitus on lähinnä ylläpitää hänen nykyistä suhdettaan, ne on suunnattu nykyiselle kumppanille. Ei niitä kannata henkilökohtaisesti ottaa.
Sen sijaan voisi miettiä sitä, täytyykö eksää seurata somessa, jos hänen somepäivityksensä aiheuttavat ikävää oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole noloa myöntää, me kaikki tarvitsemme ja toivomme hyväksyntää ja edes vähän huomiota. Mutta, ehkei sinun kannata odottaa varsinkaan julkista huomiointia ja arvostusta somessa exältäsi vaikka teillä onkin yhteinen lapsi.
Usko ja luota siihen että hän arvostaa sinun roolia lapsen äitinä ihan muutenkin vaikkei sitä mainitse.
Vierailija kirjoitti:
Kommentoi kuvaan esim: huhuu, minä hoidan työn ja te keräätte huvin t. lähivanhempi
Joo, kaikki henkilökohtaiset asiat kannattaa aina hoitaa somessa huutelemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No älä lue niitä somepäivityksiä. Ongelma ratkaistu.
Olisi kyllä aika outoa noteerata eksiä, kun nyksäkin on olemassa. Eikö sinun nyksäsi huomioi sinua?
Miksi ex viettää noin paljon aikaa vanhempien luona? Onko hän jotenkin jälkeenjäänyt?
Tuliko tämä mieleen isänpäivän kynnyksellä? Sinulla ilmeisesti ei ole uutta puolisoa ja nyt mietit, että laittaisitko isänpäiväpostauksen?
Itse olen lapseton, että tällaisia ongelmia ei ole tullut vastaan. Nostit esille kuitenkin todella hyvän pointin, että lapsen biologinen äiti jää ilman onnitteluja. Outoa olisi, jos mies julkisesti sinua ylistäisi, mutta toisaalta outoa on myös, jos hän ei sinua edes mainitsisi. Ehkä on parempi vaan, että et katso miehen profiilia ollenkaan, niin ei tule paha mieli.
Miksi ihmeessä sä luet exäsi facea? Ja sitten katkeroidut kun sua ei muisteta. Sinä olet ex. Eli mennyttä elämää. Jos se äitiys nyt noin rankkaa on että pitää uhriutua, niin mitä jos pyytäisit exää ottamaan lapsen kokonaan luokseen asumaan.
Miksi haluat huomiota tuollaiselta mieheltä?
Ei ole noloa.