Kokemuksia parisuhteesta skitsofreniaa sairastavan kanssa?
Sairaus on diagnosoitu miehellä viitisen vuotta sitten ja lääkityksellä hän on ainakin ihan työkykyinen (työskentelee vielä aika vaativassa työssä), enkä sairautta muutaman kuukauden tuntemisen perusteella olisi voinut arvata. Siksi tieto diagnoosista tulikin aikamoisena yllätyksenä ja vähän shokkinakin...
Täällä ei tietenkään kukaan voi ennustaa tulevaisuuteen, mutta haluaisin silti kuulla kokemuksia, jos niitä on. Erityisesti mietittää se, millä tavalla sairaus näkyisi arjessa, jos esimerkiksi muuttaisimme yhteen, voisiko sen silloinkin vielä olla "huomaamatta" kuten nytkin? Mies ei ole seurustellut vakavasti sairauden toteamisen jälkeen, kuulemme lähes poikkeuksetta kaikki katoavat kuultuaan hänen diagnoosistaan.
Kommentit (58)
No, jos on valinnan varaa, terve tai sairas seurustelu/elämänkumppani niin kuka haluaa jo valmiiksi pääsairaan. En ikinä ottaisi. Tulevaisuutta ei voi tietenkään ennustaa mutta voi itse olla järkevä. Ja ei, omassa suvussa ei ole vastaavia mutta tuttavapiiriin sattui kahdelle tuollainen puoliso, eivät kertoneet ajoissa. Ja vaikeulsia alkoikin ilmaantua, molemmat pariskunnat erosivatkin.
Oikea lääkitys tekee ihmeitä. Hoitoon on helppo hakeutua heti, jos ongelmia alkaa jostain syystä taas ilmetä. En olisi huolissani, jos oireet ovat olleet jo pidempään poissa, on hyvin todennäköistä, että mies pystyy elämään normaalia elämää sairautensa kanssa.
Mulla ei ole diagnoosia, mutta on oireita, jotka mun ja aika monen muunkin mielestä kyllä viittaa skitsofreniaan. Joka tapauksessa olen vakavasti sairas. Olen ollut sinkkuna nyt vuosien ajan, koska en halua vetää ketään tähän helv ettiin. Mun on vaikeaa ylläpitää edes yhtä kaverisuhdetta ja pitää hänet ulkona mun "omista jutuista".
Ihmiset on kuitenkin yksilöitä. Elämässä on kaikkea tällaista. Jos rakkautta ja kunnioitusta riittää puolin ja toisin, ja elämä suhteessa onnistuu huonoista ajoista huolimatta, niin mikä ettei.
Läheinen ystäväni on skitsofreenikko ja aivan loistava aviomies ja isä lapsilleen. Perhekeskeinen tyyppi ja pärjää todella hyvin lääkkeiden avulla eikä sairaus vaikuta heidän arkeensa olennaisesti.
Minä olen sairastanut psykoosin, mutta en tiedä onko minulla skitsofreniaa koska diagnoosi on muuttunut useita kertoja. Olen parisuhteessa, mutta meillä menee huonosti. Miehelläni on toinen nainen koska psykoosilääkkeet ovat saaneet minut zombieksi eli en tunne mitään tunteita häntä enkä ketään muutakaan kohtaan. Käyn töissä ja meillä on lapsia, päällepäin kaikki siis normaalia. Kannattaa varmaan harkita suhdetta tarkkaan, mutta jos hänellä on tunne-elämä kohdallaan niin en näe mitään syytä miksei skitsofreenikon kanssa voisi seurustella.
Sanoit ap, ettet halua lapsia miehen kanssa. Onko sinulla lapsia mahdollisista edellisistä suhteista? Mikäli on, kannattaa olla erityisen varovainen sen suhteen, mihin sotkee itsensä.
Tänne onkin tullut taas paljon vastauksia. En ehdi nyt sen enempää kirjoitella, mutta vastauksena 27:n kysymykseen: meillä kummallakaan ei ole lapsia edellisistä suhteista.
Lisäkommentit ovat tietysti edelleen tervetulleita!
ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ehkä kylmältä, mutta miettisin sitäkin haluatko lapsia joskus, ts. oletko etsimässä isää tuleville lapsillesi. Skitsofreenikkoa en tähän hommaan huolisi, valitettavasti. Skitsofrenia periytyy eikä siitä ole mitään takeita, että lääkkeet tehoavat tarpeeksi läpi elämän stressaavienkin vaiheiden aikana. Jotkut kai selviävät hyvinkin, mutta sitä ei voi tietää etukäteen. On minullakin kokemusta masennuksesta yms joten en ole tuomitsemassa kaikkia mielenterveysongelmia, mutta ehkä juuri oman kokemuksen myötä kun tietää miten rankkaa voi olla, en perustaisi perhettä miehen kanssa jolla kaikkein vakavimpia mt-ongelmia (skitsofrenia, kaksisuuntainen). Muuten skitsofreenikon kanssa voinee elää ihan tavallista mukavaa parisuhdearkea, jos kerran lääkkeet tehoavat. Poikkeuksellisista stressitilanteista ei sitten tiedä.
Voisitko laittaa tänne oman nimesi, niin kaikki näkisivät kuka kehtaa vielä noin väärää tietoa levittää! Skitsofrenia ei periydy ! Monella skitsofreenikolla ei ole muita sukulaisia joilla olisi sama tauti, ei edes omilla lapsilla. Kuinka moni tietää, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian ? Se on faktaa. Minun ex-mies on sairastanut skitsofreniaa yli 20 vuotta, niin on tullut tauti hieman tutuksi. Meillä on 2 lasta ja hekin ovat täysin terveitä.
Vierailija kirjoitti:
Olitteko siis seurustelleet jo useamman kuukauden ennen kuin mies kertoi asiasta? Aikamoinen paljastus olisi minulle ainakin. Ei ihme jos tuolla taktiikalla aikaisemmat naiset ovat häipyneet.
No, ei tuollaista asiaa todellakaan halua, eikä tarvitse kertoa ensimmäisellä tapaamisella ! Miettikää nyt vähän, jos olisitte itse se sairas. Johan sillä taktiikalla, ei saisi ketään edes toisille treffeille. Kun on hetken aikaa tapaillut, niin silloin se"terve" osapuoli voi muodostaa oman käsityksen ihmisestä diagnoosin takana.
Mutsi meni myötä- ja vastamäessä periaatteella siihen asti että oli päästä hengestään. Meidän lasten kanssa isä taas osasi enimmäkseen pitää ne äänien ajatukset omana tietonaan.
Kerran muistan että isä ei syönyt leipomaani kakkua, epäili sitä myrkytetyksi....silloin se kaikki äidin kertoma jotenkin valkeni itselle.
En alkaisi suhteeseen, ystäväksi ehkä jos on myönteinen lääkitykselle.
parastaelämässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ehkä kylmältä, mutta miettisin sitäkin haluatko lapsia joskus, ts. oletko etsimässä isää tuleville lapsillesi. Skitsofreenikkoa en tähän hommaan huolisi, valitettavasti. Skitsofrenia periytyy eikä siitä ole mitään takeita, että lääkkeet tehoavat tarpeeksi läpi elämän stressaavienkin vaiheiden aikana. Jotkut kai selviävät hyvinkin, mutta sitä ei voi tietää etukäteen. On minullakin kokemusta masennuksesta yms joten en ole tuomitsemassa kaikkia mielenterveysongelmia, mutta ehkä juuri oman kokemuksen myötä kun tietää miten rankkaa voi olla, en perustaisi perhettä miehen kanssa jolla kaikkein vakavimpia mt-ongelmia (skitsofrenia, kaksisuuntainen). Muuten skitsofreenikon kanssa voinee elää ihan tavallista mukavaa parisuhdearkea, jos kerran lääkkeet tehoavat. Poikkeuksellisista stressitilanteista ei sitten tiedä.
Voisitko laittaa tänne oman nimesi, niin kaikki näkisivät kuka kehtaa vielä noin väärää tietoa levittää! Skitsofrenia ei periydy ! Monella skitsofreenikolla ei ole muita sukulaisia joilla olisi sama tauti, ei edes omilla lapsilla. Kuinka moni tietää, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian ? Se on faktaa. Minun ex-mies on sairastanut skitsofreniaa yli 20 vuotta, niin on tullut tauti hieman tutuksi. Meillä on 2 lasta ja hekin ovat täysin terveitä.
En ole tuo jota lainasit, mutta kyllä skitsofreniaan liittyy perinnöllinen taipumus. Ei se tietenkään tarkoita, että skitsofreniaa sairastavan lapset automaattisesti sairastuisivat myös, mutta suuremmalla todennäköisyydellä kyllä.
parastaelämässä kirjoitti:
Kuinka moni tietää, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian ?
Mikä tahansa päihde voi laukaista psykoosin, joka voi johtaa skitsofreniaan jos siihen on taipumusta.
Skitsofrenia ei ole kuitenkaan lisääntynyt maailmassa yhtään, vaikka kannabiksen käyttö on kasvanut ihan koko ajan. Lisäksi yhdellekään kannabiksen lääkekäyttäjälle ei ole skitsofreniaa tullut, vaikka heistä jokainen käyttää kannabista paljon enemmän kuin yksikään ns. päihdekäyttäjä.
Sanoisin , että jos teillä on paljon samoja kiinnostuksen kohteita, viihdytte todella hyvin yhdessä, teillä on hyvää seksiä (joka muuten vain paranee ajan myötä) niin ehdottomasti harkitsisin suhdetta, jopa suosittelisin. Sillä varoituksella kuitenkin, että skitsofreniaa on erilaisia, eri asteisia ja totta kai se tuo oman lisänsä eikä aina helpoimmasta päästä. Minun ex-mies sairasti sitä lähes koko avioliittomme ajan. Hänellä kuitenkin paranoidinen skitsofrenia eli hän sekä kuuli että näki harhoja, todella vaikeitakin. Hän oli jo kovin nuorena käyttänyt kannabista ja paljon. Hänellä oli myös hyvin rikkinäinen lapsuus ja erittäin rankkoja elämänkokemuksia. Tiedän ne tosiksi hänen sukulaisiltaan. Hänellä on ollut aina lääkitys mutta se ei ole toiminut täysin toivotulla tavalla. Joillain lääkitys tehoaa erittäin hyvin. Mutta saimme 2 tervettä lasta ja siitä olen onnellinen. Ajoittain elämä oli raskasta ja sain olla kuin yksinhuoltaja. Välillä vietimme normaalia lapsiperhearkea , kävimme marjassa ja kalassa. Lapset kasvoivat.Erosin oltuani naimisissa 21 vuotta. Nyt muutaman vuoden jälkeen, en ole edelleenkään löytänyt yhtä hyvää, kilttiä miestä rinnalleni.
parastaelämässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ehkä kylmältä, mutta miettisin sitäkin haluatko lapsia joskus, ts. oletko etsimässä isää tuleville lapsillesi. Skitsofreenikkoa en tähän hommaan huolisi, valitettavasti. Skitsofrenia periytyy eikä siitä ole mitään takeita, että lääkkeet tehoavat tarpeeksi läpi elämän stressaavienkin vaiheiden aikana. Jotkut kai selviävät hyvinkin, mutta sitä ei voi tietää etukäteen. On minullakin kokemusta masennuksesta yms joten en ole tuomitsemassa kaikkia mielenterveysongelmia, mutta ehkä juuri oman kokemuksen myötä kun tietää miten rankkaa voi olla, en perustaisi perhettä miehen kanssa jolla kaikkein vakavimpia mt-ongelmia (skitsofrenia, kaksisuuntainen). Muuten skitsofreenikon kanssa voinee elää ihan tavallista mukavaa parisuhdearkea, jos kerran lääkkeet tehoavat. Poikkeuksellisista stressitilanteista ei sitten tiedä.
Voisitko laittaa tänne oman nimesi, niin kaikki näkisivät kuka kehtaa vielä noin väärää tietoa levittää! Skitsofrenia ei periydy ! Monella skitsofreenikolla ei ole muita sukulaisia joilla olisi sama tauti, ei edes omilla lapsilla. Kuinka moni tietää, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian ? Se on faktaa. Minun ex-mies on sairastanut skitsofreniaa yli 20 vuotta, niin on tullut tauti hieman tutuksi. Meillä on 2 lasta ja hekin ovat täysin terveitä.
Jos suvussa on skitsofreniaa, lasten sairastuminen on yleisempää, vaikkeivät asuisi skitsofrenikon kanssa. Eli geneettinen taipumus on yhteydessä skitsofrenian puhkeamiseen. Tarkista faktat.
parastaelämässä kirjoitti:
Sanoisin , että jos teillä on paljon samoja kiinnostuksen kohteita, viihdytte todella hyvin yhdessä, teillä on hyvää seksiä (joka muuten vain paranee ajan myötä) niin ehdottomasti harkitsisin suhdetta, jopa suosittelisin. Sillä varoituksella kuitenkin, että skitsofreniaa on erilaisia, eri asteisia ja totta kai se tuo oman lisänsä eikä aina helpoimmasta päästä. Minun ex-mies sairasti sitä lähes koko avioliittomme ajan. Hänellä kuitenkin paranoidinen skitsofrenia eli hän sekä kuuli että näki harhoja, todella vaikeitakin. Hän oli jo kovin nuorena käyttänyt kannabista ja paljon. Hänellä oli myös hyvin rikkinäinen lapsuus ja erittäin rankkoja elämänkokemuksia. Tiedän ne tosiksi hänen sukulaisiltaan. Hänellä on ollut aina lääkitys mutta se ei ole toiminut täysin toivotulla tavalla. Joillain lääkitys tehoaa erittäin hyvin. Mutta saimme 2 tervettä lasta ja siitä olen onnellinen. Ajoittain elämä oli raskasta ja sain olla kuin yksinhuoltaja. Välillä vietimme normaalia lapsiperhearkea , kävimme marjassa ja kalassa. Lapset kasvoivat.Erosin oltuani naimisissa 21 vuotta. Nyt muutaman vuoden jälkeen, en ole edelleenkään löytänyt yhtä hyvää, kilttiä miestä rinnalleni.
Miksi erosit?
Vierailija kirjoitti:
parastaelämässä kirjoitti:
Kuinka moni tietää, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian ?
Mikä tahansa päihde voi laukaista psykoosin, joka voi johtaa skitsofreniaan jos siihen on taipumusta.
Skitsofrenia ei ole kuitenkaan lisääntynyt maailmassa yhtään, vaikka kannabiksen käyttö on kasvanut ihan koko ajan. Lisäksi yhdellekään kannabiksen lääkekäyttäjälle ei ole skitsofreniaa tullut, vaikka heistä jokainen käyttää kannabista paljon enemmän kuin yksikään ns. päihdekäyttäjä.
Kannattaa huomioida se, että Hollannissa, jossa kannabis on ollut käytännössä täysin laillista useita vuosikymmeniä, skitsofreniaa esiintyy vähemmän kuin vaikkapa Suomessa. Lisäksi suurin osa skitsofreenikoista ei ole koskaan käyttänyt kannabista.
http://www.ts.fi/uutiset/maailma/815225/Kannabislaakkeella+lupaavia+tul…
Kannabista on myös käytetty lääkkeenä skitsofreniaan.
Ihmisiä on myös skitsofrenian saaneet ja ihan hyviä suhteita löytyy vaikka myös raskaita, mutta pelkästään sairauden takia hylkääminen on minusta väärin.
Tunnen pariskunnan jossa välillä vaikeuksia sairauden takia, mutta kaiken se rakkaus kestää.