Olenko huono ihminen jos ärsyynnyn somen täydellisten ihmisten päivityksistä?
Täydellinen puoliso, täydelliset lapset, täydelliset leivonnaiset, täydelliset ystävät, täydellinen kampaus, täydellinen t-paita... Olenko vain kateellinen ja huono ihminen jos tällainen kuvatulva saa minut kateelliseksi? Ikinä ei tällaisella tyypillä mikään ole missään suhteessa huonosti, vaan kaikki on aina muovisen kaunista superkivaa.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ystäviäni keillä oikeesti on tosi vaikeaa elämässä, mutta päivittävät iloisia asioita fb:hen. Ei se minua mitenkään haittaa. Mukavahan niitä iloisia juttuja on lukea :) Jos päivästä toiseen olisi vain masennuksen esille tuontia, niin olisiko sekään hyvä?
Jos masennus on se mitä elämä on, niin miksi siitä ei ei saisi puhua? Se voi jopa auttaa ihmistä itseään hyvässä lykyssä, että saa puhua masennuksestaan avoimesti ja oivaltaa jotakin uutta itsestään.
Jos masennus täyttää ihmisen elämän ja hän pyrkii auttamaan itseään päivittämällä someen paljon masennustaan, niin eikö päivitysten pitäisi muuttua positiivisemmiksi jos se ahkera masennuspäivitysten tekeminen auttaa? Jos taas päivitykset ovat aina masentuneita ja pysyvät vuodesta toiseen masentuneina, niin onko niistä silloin apua?
Aito, vahva ihminen näyttää myös heikkouksiaan. Muutoin on sairastunut vahvuuteen.
Älä ärsyynny. Eivät kaikki voi suoltaa someen koko elämäänsä. Joku aiemmin jo mainitsikin ammatillisen uskottavuuden. Osa Facebook-kavereistani on tuttuja työni puolesta ja sen vuoksi mun on oltava tarkkana, mitä julkaisen.
Vierailija kirjoitti:
Aito, vahva ihminen näyttää myös heikkouksiaan. Muutoin on sairastunut vahvuuteen.
Joo, mutta ei somessa.
On varmaankin todella raskasta esittää täydellistä. Kuilu todellisuuden, normaalin elämän välillä on vain kasvava.
Kaikilla ihmisillä on omat rytökasansa jossain kaapissa, huoneen nurkassa tai pään sisällä, vaikka kuinka esittäisi "täydellistä" ja rajaisi ne pois postauksistaan.
Vierailija kirjoitti:
On varmaankin todella raskasta esittää täydellistä. Kuilu todellisuuden, normaalin elämän välillä on vain kasvava.
Ei siinä ole mitään raskasta julkaista somessa vain elämänsä kivoja asioita. On lukijan oma moka, jos kuvittelee, että toisella ei koskaan olisi flunssa, pinna tiukalla, lapset vatsataudissa, puoliso ärsyttäisi jne. Someen ei koskaan pitäisi julkaista mitään, mitä ei ole valmis lukemaan itsestään iltapäivälehtien lööpeistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli jos olen vaikka riidellyt puolison kanssa minä en saa meikata itkuisia silmiäni ja hymyillä, kun lähden sen jälkeen töihin? Ja minun pitää kaikille vastaantulijoille kertoa, että oli riita? Käytännössä täsmälleen samasta asiasta on kysymys.
Ei tietenkään tarvitse paljastaa kaikkea. Sen sijaan on outoa, jos aina riidan jälkeen huudat kovaan ääneen kaikille joka paikassa olevasi puolisosi kanssa onnellisempi kuin koskaan.
Ap
Ja kukas näin on sitten toiminut? Sinähän et ainakaan oman kertomasi perusteella tiedä, onko niitä kaverisi positiivisia päivityksiä edeltänyt riita tms. Ja jos on ollut riitaa puolison kanssa, niin kyllä minä voin ihan hyvin kovaan ääneen huutaa kaikille, miten hyviä sämpylöitä tein. Onko se mielestäsi teeskentelyä?
Ei ole. Olet vain mielestäni tosi tylsä seurattava, jos vain koko ajan hehkutat kovaan ääneen kaikkea elämässäsi.
Ap
No sitten et seuraa. Voi luoja!
Aivan, ja näin varmaan jokunen muukin myös toimii yltiöpositiivisiin päivityksiin kyllästyttyään. Mutta moniko kehtaa myöntää sen ääneen? Tuskin kovin moni.
Ap
Miksi ei kehtaisi, mitä kehtaamista? Olen muutaman laittanut "älä seuraa"- tilaan, en yltiöpositiivisuuden takia vaan koska päivityksissä kiroillaan, haukutaan meitä uskovaisia tyhmiksi ym, ja aivan hyvin kehtaan myöntää sen, nytkin täällä :)
Tarkoitin sitä, että melko korkea kynnys joillekin tuttavalle suoraan, ettet seuraa häntä somessa siksi, ettet hänet tuottamistaan sisällöistä pidä. Nimetön avautuminen helppoa monelle.
Ap
Tottakai on korkea kynnys. Yleensä ihmiset pyrkivät välttämään tarpeetonta pahan mielen tuottamista. Sinä itse toimit ihan samalla tavalla.
Kovasti ihmettelet asioita, jotka ovat ihan itsestäänselviä.
Ei ne ole täydellisiä ihmisiä. On tutkittu, että ihmiset valehtelee somessa näyttelemällä parempaa kuin mitä ovat. Näin saavat kateuden siemenen muiden mieliin. Älkää koskaan uskoko, mitä somessa julkaistaan.
Somessahan on jokaisella vapaus päättää mitä julkaisee. Moni näyttää julkaisevan vain tosi edustavaa materiaalia. Siinä on mukana mm. ihan hyvä valokuvaustaito jne. Noihin kannattaa mielestäni suhtautua niin että se "epätäydellinen" ihan tavallisen ihmisen elämä on siellä takana. Jos haluaa tehdä elämästään "markkinointikelpoista" materiaalia, sen voi kyllä somessa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne ole täydellisiä ihmisiä. On tutkittu, että ihmiset valehtelee somessa näyttelemällä parempaa kuin mitä ovat. Näin saavat kateuden siemenen muiden mieliin. Älkää koskaan uskoko, mitä somessa julkaistaan.
Sanoisin kyllä, että aika yksinkertainen pitää ihmisen olla, jos pitää somea jonain näyttelemisenä. Samalla logiikalla ihmiset valehtelevat juhliin mennessään, kun näyttelevät pukeutuvansa arkisinkin iltapukuun.
Vierailija kirjoitti:
Somessahan on jokaisella vapaus päättää mitä julkaisee. Moni näyttää julkaisevan vain tosi edustavaa materiaalia. Siinä on mukana mm. ihan hyvä valokuvaustaito jne. Noihin kannattaa mielestäni suhtautua niin että se "epätäydellinen" ihan tavallisen ihmisen elämä on siellä takana. Jos haluaa tehdä elämästään "markkinointikelpoista" materiaalia, sen voi kyllä somessa tehdä.
Juuri näin! Some on yksi tapa luoda työelämän verkostoja ja sen vuoksi syytä miettiä, mitä siellä haluaa kertoa itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No et ehkä huono ihminen, mutta vähän yksinkertainen. Ärsyynnytkö myös käsikirjoitetuista romanttisista elokuvista, joissa on onnellinen loppu tai mainoksista, joissa näkyy vain kauniita ihmisiä?
En, koska ymmärrän niiden olevan käsikirjoitettuja ja niillä pyrittävän tiettyihin lopputuloksiin. Sen sijaan en ymmärrä sitä, miksi joku ihminen haluaa ulospäin brändätä elämänsä olevan pelkästään täydellistä.
Ap
Eli kuten oletinkin, olet hieman yksinkertainen. Ei siinä ole mitään outoa, uutta tai ihmeellistä, että ulospäin näytetään vain hyviä asioita itsestään.
Koska halutaan, että muut kadehtii ja pitää täydellisenä. Eli halutaan ylläpitää kulisseja. Hävetään itseä. Ajattele ap, että tuo ihminen häpeää itseään niin paljon, että haluaa peittää sen muilta antamalla kuvan täydellisyydestä. Ei syytä kateuteen.
Mitä oikein sössötät :,D ei kenenkään elämä ole aina täydellistä, mutta itse ainakin tunnen myötähäpeää ihmisiä kohtaan jotka päivittävät esim. Facebookkiin jostain riidasta puolisonsa kanssa. Ei se muille ihmisille kuulu eikä heitä kiinnosta. Mieluummin postaan niitä mukavia lomakuvia kun kaikilla oli hauskaa. Ja tämä tarkoittaa että häpeän itseäni?!
Vierailija kirjoitti:
Mä en itse laita hehkutuspäivityksiä, koska ne ei sovi mun tyyliin, mutta en mä ärsyynny jos joku muu laittaa. Mulla on yksi kaveri, joka näin tekee ja hänen elämänsä on ihan objektiivisesti ihan mahtavaa. Mä näen hänen päivityksensä ihan raporttina hänen elämästään ja olen vaan iloinen että hänellä menee niin hyvin.
Sitten on toinen josta tiedän että riitelee kotona koko ajan ja miehensä aikoo erota, silti laittaa koko ajan päivityksiä joissa hehkutusta ihanasta perhe-elämästä jne. En mä hänestäkään osaa ärsyyntyä, pikemminkin tunnen empatiaa.
Yleisesti mua ärsyttää se asenne, että ihmisellä ei voi mennä niin hyvin kuin hän "esittää somessa". Kyllä joidenkin elämä on kaikin puolin hyvää, jopa täydellistä joillain mittapuilla.
Ja toisaalta kuten jo monta kertaa sanottu, ihmisillä on eri raportointitapoja, ei kaikki halua paljastaa ongelmiaan sadoille ihmisille (joillain voi olla tässä myös ammatillinen uskottavuus pelissä tmv.).
Ymmärrän että se voi ärsyttää jos ystävä ei tunnu koskaan paljastavan mitään aitoa itsestään mutta eihän se ole someen liittyvä ongelma.
Tämä. Some on niin eri maailma kuin reaalielämä, etten itse koe että minun edes pitäisi tehdä sen syvällisempiä päätelmiä ihmisten irl elämästä somepäivitysten perusteella. Ei some ole kaikille paikka, jossa paljastaa itsestään ns."aitoja" asioita. Se voi ihan hyvin olla paikka, jossa ei kerro elämästään mitään täydellisiä sämpylöitä kummempaa. Sitten joillekin ehkä syntyy mielikuva kiiltokuvaelämästä, jos postaa vain niitä ns. kiiltokuva-asioita, vaikka niillä kuvilla ei olisi tarkoituskaan kertoa omasta arkielämästään mitään erityistä.
Se jos mulla on nättejä tulppaaneja maljakossa ei kerro mitään muuta elämästäni kuin sen, että ostin kauppareissulla tulppaanikimpun. Ei se tarkoita sitä, että pyrkisin esittämään elämäni täydellisenä. En vaan viitsi somessa kertoa kovin henkilökohtaisia juttuja enkä toisaalta erityisesti panostaa epätäydellisyydenkään esittelyyn. Voisin tietysti tulppaanikimpun asemesta kuvata keittiön täydellisen kaaoksen ruuanlaiton jälkeen, mutta en viitsi.
Mistä tiedät, että sukulaisesi ei päivitä mitään muuta? Ehkä et vaan kuulu niihin, jotka näkevät näitä muita päivityksiä?
Tapasin pari vuotta sitten vanhan tuttavani kadulla. Jäimme vaihtamaan lyhyesti kuulumisia hyvässä hengessä hymyillen. Sovimme, että tapaamme myöhemmin ja jatkamme juttelua. Menin hänen luokseen kylään. Hän kertoi, että hänellä on syöpä, jonka vuoksi hänellä on elinaikaa max vuosi. Eräiden vastaajien logiikalla tämä ystäväni valehteli ja näytteli siellä kadulla, kun oli hyväntuulinen ja kertoi muista kuulumisistaan. Eihän hänellä saa olla hyviä asioita elämässään tai ainakin ne huonot asiat pitää heti itkeä ilmoille, ettei vain tule virheellistä vaikutelmaa täydellisestä ongelmattomasta elämästä.
Ei kannata tuhlata aikaa. Se on niin usein täyttä feikkiä esitystä. On niin monta kertaa nähty, kuinka esitetään somessa "oi kun kaikki on niin ihanaa ja täydellistä" ja seinien sisällä on täysi helvetti. Yleensä silloin aletaankin korostamaan sitä "ihanuutta" kun alkaa menemään päin helvetti*.
Suljin juuri face tilini, kun en jaksanut enää olla yleisönä täydellisille kuppikakuille, kodeille, lapsille, lastenlapsille, matkoille etc.
Aivan jees, jos haluaa tuoda niitä julki - ei häiritse, mutta kun tavataan ja haluisi kuulla kuulumisia kasvokkain, ei olekaan mitään sanomista. Usein tavatessa vain sanotaan; kuule katso/katsoitko mun päivitykset. Siis just. Eikö osata enää puhua ihan noin omin sanoin, vaan laaditaan mielluummin hioen näitä osittaisia feikki-todellisuus-kertomuksia.
Niin, tietty, voisi lipsahtaa jotain joka ei sovi kiiltokuvamaiseen fasadiin omasta elämästä.
Oman siskoni, jonka olen tuntenut syntymästäni saakka, tekee niin ihme stooreja, että joskus oikein ihmettelen onko se oikeasti edes olemassa? Tietty voi luoda ja käsikirjoittaa itselleen menneisyyden ja elämän, jos oikea todellisuus ei miellytä, mutta silti ihmettelee kirjoitteleeko sivupersoonastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on "täydellistä"? 😄 Hieman hullulta ja katkeralta kieltämättä kuulostat. Suurin osahan tuolla Facebookissa kertoo positiivisia asioita. Eihän tuo ole mikään paikka jossa ruoditaan elämän vastoinkäymiset ja jokaisen täysijärkisen luulisi tietävän että jokaisen elämään kuuluvat ne vastoinkäymiset myös ilman että niistä tarvitsee erikseen somessa jauhaa. Vaivaannusta päin vastoin aiheuttaa se, jos somessa avatuu liiankin henk. Koht. asioista. Paikassa käyttäydytään paikan mukaan.
Mä kirjoitin kommenttiini 69 tuosta täydellisyydestä. Eihän iloa tuottava asia, ihmissuhde tms tarkoita sen olevan täydellistä kuin korkeintaan henkilölle itselleen. Mulla on omasta mielestäni täydellinen työpaikka, mutta joku toinen ei tykkäisi siitä yhtään.
Aivan. Turhaa siis olettaa että joku esittäisi täydellistä. Jokaisen ihmisen täydellinen nimittäin on erilainen. Se että Ap kokee jonkun täydelliseksi kertoo vain siitä että itse kadehtii tuota ihmistä ja näkee hänet täydelliseksi vaikka toinen olisikin vain oma itsensä.
Lähde Facebookista. Minulla se helpotti.