Lue keskustelun säännöt.
Suomen väestönkasvu vieraskielisten varassa
29.03.2018 |
Väkiluku kasvoi vuoden 2017 aikana 9 833 henkeä. Väkiluvun kasvu oli pienin vuoden 2000 jälkeen.
Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 9 499 henkeä. Vieraskielisten määrä kasvoi 19 332 henkeä.
Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Helsingissä (8 091), Espoossa (4 461) ja Vantaalla (3 686). Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvusta vieraskielisen väestön osuus oli kaksi kolmasosaa.
Suomessa asui vuoden 2017 lopussa vakituisesti 373 325 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on nyt seitsemän prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat (77 177), viroa puhuvat (49 590) ja arabiaa puhuvat (26 467).
Väestönkasvu Suomessa pohjautuu nyt muita kieliä, kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrän lisääntymiseen.
Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla (18 %), Espoossa (16 %) ja Helsingissä (15 %).
Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (72,8) ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa (70,1). Matalin se oli Uudellamaalla (51,1). Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa (104,5) ja Kuhmoisissa (102,7) sekä matalin Helsingissä (45,2) ja Tampereella (48,2).
Kommentit (4)
Kantaväestön alhainen syntyvyys yhdistettynä vieraskielisten korkeaan syntyvyyteen on vaarallinen yhtälö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli siis niiden jotka saavat jo nyt melkein 40% pääkauapunkiseudun sossutuista. Hieno kehitys kerta kaikkiaan.
Vierailija kirjoitti:
Eli siis niiden jotka saavat jo nyt melkein 40% pääkauapunkiseudun sossutuista. Hieno kehitys kerta kaikkiaan.
Huoltosuhde oli hyvä vieraskielisten asuttamilla alueilla kun taas huonon huoltosuhteen alueilla asuu vähän ulkomaalaisia.
Helpotetaan työssäkäyvien lastensaantia niin alkaa lapsia tulemaan. Etenkin nuorille naisille enemmän vakipaikkoja