Mitä "normaalit" ihmiset ajattelevat yksin ollessaan?

Up. En ole ap, mutta toivoisin silti tähän vielä vastauksia. Mukava lukea toisten mietteitä.

Aika usein mietin menneitä työasioita ja joskus myös kuvittelen millaista tulevaisuuteni voisi olla jos etenen urallani, vaihdan työpaikkaa tms.

Nykyään ajattelen paljon avopuolisoani, olemme kolme vuotta olleet yhdessä. Mietin sitä miten menemme naimisiin sitten joskus ja millaiset häät olisi kivat.

Mietin perheen perustamista ja aina tulen samaan lopputulokseen: en edes osaa kuvitella itseäni äitinä. En ole koskaan halunnut lapsia, mutta odotan edelleen että alanko jossain vaiheessa haluta. Jännä nähdä.

Mietin ulkonäköäni, esim. kuinka hoitaisin akneani ja mitä tekisin hiuksilleni.

Tuossa nyt jotain mitä tänään olen miettinyt, kun olen ollut yksin kotona.

Minä kirjoitan tänne, vaikka en ole ns. normaali. Söin vuosikausia erilaisia masennuslääkkeitä ja kun pääsin sitten pohjattomasta rotkosta matalampaan kuoppaan ,niin lopetin itse lääkkeet pikkuhiljaa. Vuosikausien lääkitys on tehnyt tehtävänsä, tunteet on kadonneet lähes kokonaan, mutta jotenkin oudolla tavalla saan lohtua kun luen tai kuulen ihmisiltä esim. lomanviettosuunnitelmista, synttäreistä, kihlajaisista ym. Mulle jotenkin riittää tieto että ympärillä on elämää ja sitä kautta tiedostan että maailmassa on hyvääkin, vaikka en itse ole osallisena siinä, enkä kykene tuntemaan niitä ilon tunteita.

Miksette te, jotka olette tyytymättömiä elämään tai se tuntuu tyhjältä, muuta elämää mieleiseksenne? Usein tyytymättömyyden kokeminen on mielen merkki siitä että tarvitsette konkreettisia muutoksia.

Menkää päiväksi metsään, hiljentykää haaveilemaan. Minkälaista elämää haluaisitte elää? Kaipaatko ihmisten seuraa vaiko luonnon läheisyyttä? Miten olisi vaikka muutto ympäristöön, josta nauttii?

Muutos on yleensä hyvästä, elämän hyvään virtaan kuuluu eteenpäin meneminen.

Älä jää vellomaan. Elämä on nyt...

Vierailija kirjoitti:

Mietin uusia kokkailuja, suunnittelen loppupäivää tai seuraavaa, mietin jotain pieniä hankintoja tai arkisia rästihommia mitä voisi tehdä. Tai pyörittelen jotain uutista, kirjan juonta tai lukemaani asiaa. Tai töitä. Aika paljon myös menee sellaiseen terveellisem elämän suunnitteluun.

Mitä terveellinen elämä tarkoittaa sinulla? Ruokavaliota, unta, liikuntaa, ihmisten tapaamista tms.?

Ts. mitä syöt, kuinka usein liikut jne.

ohis

Viime aikoina on tullut mietittyä perheenjäsenieni huolia, kaikilla menee nyt vähän huonosti eri syistä. Yritän päässäni rauhoitella itseäni, että pysyisin tyynenä ja kannustavana heille, olen siis perheen äiti.

Muuten tietysti päässä pyörii juoksevia asioita kuten että pitäis vähentää sokerin syöntiä, tai kelaan jotain edellispäivänä tapahtunutta asiaa.

Mutta mulla on kyllä yksi epänormaalius, tai en minä tiedä kuinka normaalia tämä on. Mulla soi käytännössä aina päässä joku kertosäe, harvoin koko biisi. Siis korvamato, joita varmaan kaikilla on joskus, mutta mulla on tauotta, siis ihan aamusta iltaan. Nyt esim. soi Jannan Sä et ole hullu. Biisi voi myös olla vaikka joku muinainen iskelmä, kuten viime viikolla Yö Altailla.

Joskus päässä jauhaa yksittäinen lause jostain mainoksesta tms.

Onko muilla tätä?

Vierailija kirjoitti:

En juuri mitään. Usein vain tunnen olemassaolon tunteeni ja elinvoiman kropassani. Olo on kuin ilman ulkoista syytä kehräävällä tyytyväisellä kissalla.

Komppaan tätä. Ei kannata ajatella liikaa.

Mä aina funtsin miltä kakka maistuu. Vielä en ole kokeillut kuitenkaan.

Mulla on tosi villi mielikuvitus ja monesti mietin jotain ihan scifi/fantasia -skenaarioita ympärilleni. Katselen julkisissa kulkuneuvoissa ihmisiä ja keksin heille elämäntarinoita, luonteita ja päämääriä. Pohdin himoissani tämän hetken tapailuani ja mitä kaikkea teemme sängyssä kun tapaamme. Käyn joskus kiivaitakin mielikuvituskeskusteluja itseni tai jonkun tuttuni kanssa päässäni. Nukahtaessa musta joskus tuntuu kuin mulla olisi kaksi ihmistä mielessä, ne käyvät vuoropuhelua enkä tiedä, kumpi olen. Joskus olen kuumotellut että onko mulla joku vakavampi mielenterveysongelma, juurikin näiden jakautuneiden minäkokemusten vuoksi. Kun tämä ei kuitenkaan tapahdu juuri koskaan muuten kuin puoliunessa niin olen jättänyt asian selvittelyn. Olisi kyllä kiva tietää, olenko ainoa, jolla on tällaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En juuri mitään. Usein vain tunnen olemassaolon tunteeni ja elinvoiman kropassani. Olo on kuin ilman ulkoista syytä kehräävällä tyytyväisellä kissalla.

Komppaan tätä. Ei kannata ajatella liikaa.

Mun kaltaiset ihmiset ei VOI kääntää ajattelua pois päältä - on todella vaikeaa olla vain. Siinä on hyvät ja huonot puolensa enkä edes vaihtaisi, mutta on tosi koomista kuvitella että mielen perusrakenne yhtäkkiä tahdonvoimalla muuttuisi suuntaan tai toiseen. 

Siihen voi kyllä vaikuttaa, jääkö märehtimään surkeita asioita vai kohdistaako sen ajatusten tulvan johonkin miellyttävään ja niin teenkin usein. 

T. 51

En tiedä olenko ”normaali”, mutta käyn töissä ja minulla on mies ja lapsia. Yksinollessani en ajattele mitään, kuuntelen radiota ja olen vain.

Vittu että vituttaa...vittu että vituttaa. Taaskin pitäs valmistautua töihin. Vittu ku tuota luntakin sataa kokoajan. 

Teen kaikennakoisia skenaarioita (mita jos lahtisin pyoralomalle, jos asuisin maatilalla, omistaisin hevosen, muuttaisin eri paikkoihin, aloittaisin kabaree-tanssin, seurustelisin jonkun tietyn ihmisen kanssa, tykkaisin naisista...) tai kelaan menneita tapahtumia. Usein mietin mita ruokaa tehda ja mita aineksia pitaisi hakea tai keita kutsua syomaan. Junassa istuessa katselen ihmisten taloja ja pihoja ja mietin miten he paatyivat asumaan sinne. Maisemia katsellessa palaan tekemilleni vaelluksille ja mietin auringonpaistetta, teltassa heraamista, nuotiolla kokkailua, vaelluskenkia ja rinkkoja...

Muuten vain mollottaessa vietan paljon aikaa tulevaisuuden suunnitteluun ja kelaamiseen - aika luonnollista kai, koska olen juuri valmistunut ja tulevaisuus on auki.

Terv. Taivaanrannanmaalari

Mietin pelejä, kirjojen maailmoja mitä lukenut, keksinyt päässä jatkoa elokuville/kirjoille... haaveilen paremmasta elämästä jne. Asumista muualla, ulkomailla..

Nykyään olen miettinyt millaista olisi jos ois puoliso 🤔

Murehdin välillä vakavia asioita ja välillä tuntuu kuin hukkuisin niihin

Työt pyörii hirveästi mielessä, ja muutenkin asiat joita pitäisi tehdä mutta en ole ehtinyt /jaksanut.

Jotain liikkuu päässä koko ajan. Mitä laitan ruuaksi, pitää pestä pyykkiä. Hitto sitä esimiestä. Täytyy katsoa työpaikkoja. Paljonko voi pyytää palkkaa. Luen lehden, olisi tuollainen konsertti. Lähtisiköhän mies.

Otan suklaata ja avaan av:n kun ruoka on uunissa.

Perustarpeiden ja mielitekojen (ruoka, seksi, hellyys, rentoutuminen yms) lisäksi mietin suuren osan päivästä

- kirjoja, elokuvia ja sarjoja joista pidän, suunnittelen juonimuunnelmia ja keksin ihan alkuperäisiä omiakin, yksityiskohtineen

- suuruudenhulluja (käytännössä mahdottomia) haaveita, yksityiskohtineen

- mahdollisia ja toteutettavia pikku suunnitelmia lähitulevaisuuteen

- tieteellisiä ja keskustelunpolttavia aiheita sekä mediasta, opiskelusta että työelämästä

- ihmisiä ympärilläni, millaisia persoonia ovat ja mistä se on heillä peräisin

- mietin, miten olen opiskelussa, töissä ja ihan ihmisenä kehittynyt, ja miten voisin kehittyä vielä lisää

Näin muutamia mainitakseni. Joku sanoi miettivänsä enimmän osan päivästä arjen rullaavia askareita. Minusta pakkoaskareet vie liikaa aikaa päivästä jo ihan sillä että ne täytyy tehdä. En suatana vieköön uhraa niille yhtään enempää ajatusta kuin on pakko. Noh, ehkä olisin järjestelmällisempi ja tehokkaampi, jos tekisin enemmän kuin tätä mitä nykyään eli leijun puolet päivästä pää pilvissä.

Politiikka ja päihteet pyörii aika paljon mielessä. Kuitenkin pilde se on enimmäkseen mielessä. Vaikka sitä saa niin ei ilmeisesti tarpeeksi kun sitä niin usein miettii. Nytkin vähän aattelen piparia.

Mietin asioita. Jos luen vaikka Tieteen kuvalehteä, niin tutkin siellä kirjoitetusta aiheesta lisää googlesta. Saatan googlen syövereissä päätyä vaikka mihin mielenkiintoisiin juttuihin.

Mietin ja pohdin opiskelemieni kielten yhteneväisyyksiä ja miten tietyt sanat ovat kytköksissä toisiinsa ja niiden syntyhistoriaa. Mikä on vaikuttanut mihinkin ja mistä mikäkin on saanut alkunsa.

Teen mielessäni pitkän tähtäimen suunnitelmia ja miten pääsen tavoitteisiini. Kuvittelen esim tulevan asuntoni remonttia ja suunnittelen mielessäni värimaailman.

Joku biisi tai pätkä siitä. Usein tulee joku tilanteeseen liittyvät laulun sanat mieleen. Laaja laulunsanavarasto, nääs. Vähän joka tilanteeseen löytyy jotain sopivaa. Usein hyräilen jotain, oikeaa tai itse lennosta keksimääni melodiaa.