Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita, joita ahdistaa tuottamansa jätteen määrä?
28.03.2018 |
Välillä tuntuu, että länsimaisen ihmisen keskeisin fuktio on tuottaa mahdollisimman paljon pois heitettävää tavaraa. Meidän taloudessa on korvattu monia kertakäyttöisiä asioita kestävemmillä tuotteilla, mutta silti jätettä tulee ihan hirveästi, enimmäkseen elintarvikepakkauksia. Tiedän kyllä, että niitäkin olisi mahdollista karsia todella paljon, mutta tuntuu, ettei energia riitä kovin suureen elämänmuutokseen.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Onhan lajittelu järkevämpää kuin laittaa kaikki sekajätteeseen! Näin esim. pahvit, muovit, lasi, metalli ym
voidaan hyötykäyttää ja jalostaa uusiksi tuotteiksi! Sekajäte menee kaatopaikoille sellaisenaan.
Kun vielä vaatejätteelle olisi hyvä kierrätysmuoto, niistähän saa tehtyä vaikka mitä.
Tekstiilinkierrätyksen suurin ongelma ja haaste tällä hetkellä on lisääntyvä elastaanin käyttö. Outi Les Pyy on kirjoittanut tästä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai siinä yksittäisen kuluttajan auta muu kuin vähentää kuluttamista ja valita muoviton/pakkaukseton tuote kun mahdollista.
Voitaisiin listata vaihtoehtoja, pistäkää omianne:
1. Teen voi ostaa irtoteenä, eikä niitä yksittäispakattuja teepusseja.
2. Hammasharjan voi ostaa bambuisina, varsi on maatuva ja harjasosat voi irrottaa energiajätteeseen.
3. Muovipullossa olevan suihkugeelin sijaan voi ostaa paperiin käärityn saippuan.
4. Pähkinät ja siemenet voi ostaa Punnitse ja säästä-kaupoista omaan pussiin tai rasiaan.
5. ruokakauppoihin voi ottaa kestopussin mihin laittaa hedelmät ja vihannekset punnittuaan ne.
6. Jättää karkit, sipsit, ym herkut kauppoihin tai vähentää esim. yhteen kertaan kuussa niiden ostamisen.
7. Ei osta vettä, mehua tai limsaa muovipulloissa.
8. Ei osta valmisruokia tai take away-ruokaa, ei muoviin pakattuja salaattiannoksia. Jostain palvelutiskiltä voisi saada omaan astiaan ruokaa, kannattaa ainakin kysyä!
9. Ei osta ''ihan kiva'' -vaatteita, ostaa vaatteita vain oikeaan tarpeeseen ei siksi, että haluaa piristystä päivään, joten ostanpa 12 euron Gina Tricot/H&M/Lindex/Cubus tms. puseron.
10. Tekee ainakin osan kosmetiikasta itse, esim. vartalonkuorinnan, hiusnaamion ym. käyttäen luonnonaineita, eikä osta valmiita purkkeja kaupasta.
Kyllä vaan, ahdistaa.
Yritän kaupassa valita vähiten pakattua, mutta se on todella vaikeaa. Todella täytyy yrittää ja sitten kauppareissusta tulee stressaava. Haluan tuotetta A, koska se on hyvää, mutta en voi ostaa, koska se on tuplapakattu. Tai jos ostan, kärsin siitä pakkausmäärästä. Melkein jokainen mahdollinen tuote on pakattu ensiksi elintarvikemuoviin ja sen päällä on vielä se pakkaussuunnittelijoiden pahvinen muotiluomus. Jauhelihan ostan nyt niissä pehmopaketeissa (voi kun muutkin lihat saisi pehmopaketissa pian!). En tiedä pienentävätkö ne jätemääriä yhtään, mutta ainakaan muoviroskis ei heti tursua äärimmilleen.
Ostin rikkoutuneen tilalle kodinkoneen. Laatikko oli massiivinen, pinnoitettu jollain metallijutulla, jonka en usko kelpaavan polttoon, enkä löytänyt pakkauksesta merkintää, että se kelpaa kierrätykseen. Sisällä oli styroxia neljä isoa palikkaa. Niiden sisällä kone oli pakattu antistaattiseen muoviin. Sähköjohto oli pakattu muoviin ja niputettu pussinsulkijatyyppisellä virityksellä. Jokainen ohjekirja oli ERIKSEEN pakattu muovipussiin. Staattinen suojamuovi oli vielä erikseen näytön ja painikkeiden päällä. No, sisällä oli vielä lisää styroxia (!!) ilmeisesti kolinan estämiseksi.
Meillä on allaskaapissa omat laatikot/kipot muoville, biojätteelle, pahville, metallille, pattereille, paperille, lasille, kierrätykseen kelpaamattomalle.. Koko ajan saa olla jotain nyssäkkää kierrättämässä.
Jos kahdelta aikuiselta, jotka tekevät suurimmaksi osaksi tietoisia valintoja, tulee näin paljon jätettä, en uskalla edes kuvitella, miten lapsiperheet tuottavat jugurttipurkkeineen, piltteineen jne.
Tässä on Suomen biotuoteteollisuudelle tuhannen taalan paikka kehittää ekologisia pakkausmateriaaleja, tekstiilejä jne. Selluloosaa on jo nyt ainakin yhtenä ainesosana ties missä, mitä ei voisi kuvitellakaan. Ihmis- ja ympäristöystävällisiä innovaatioita tarvitaan aina vaan enemmän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä yksittäisen kuluttajan auta muu kuin vähentää kuluttamista ja valita muoviton/pakkaukseton tuote kun mahdollista.
Voitaisiin listata vaihtoehtoja, pistäkää omianne:
1. Teen voi ostaa irtoteenä, eikä niitä yksittäispakattuja teepusseja.
2. Hammasharjan voi ostaa bambuisina, varsi on maatuva ja harjasosat voi irrottaa energiajätteeseen.
3. Muovipullossa olevan suihkugeelin sijaan voi ostaa paperiin käärityn saippuan.
4. Pähkinät ja siemenet voi ostaa Punnitse ja säästä-kaupoista omaan pussiin tai rasiaan.
5. ruokakauppoihin voi ottaa kestopussin mihin laittaa hedelmät ja vihannekset punnittuaan ne.
6. Jättää karkit, sipsit, ym herkut kauppoihin tai vähentää esim. yhteen kertaan kuussa niiden ostamisen.
7. Ei osta vettä, mehua tai limsaa muovipulloissa.
8. Ei osta valmisruokia tai take away-ruokaa, ei muoviin pakattuja salaattiannoksia. Jostain palvelutiskiltä voisi saada omaan astiaan ruokaa, kannattaa ainakin kysyä!
9. Ei osta ''ihan kiva'' -vaatteita, ostaa vaatteita vain oikeaan tarpeeseen ei siksi, että haluaa piristystä päivään, joten ostanpa 12 euron Gina Tricot/H&M/Lindex/Cubus tms. puseron.
10. Tekee ainakin osan kosmetiikasta itse, esim. vartalonkuorinnan, hiusnaamion ym. käyttäen luonnonaineita, eikä osta valmiita purkkeja kaupasta.
11. Kestorättejä ja nenäliinoja talouspaperin ja nenäliinojen sijaan, ainakin osittain. Rättejä voi tehdä itse esim. kierrätyskelvottomaan kuntoon kuluneista t-paidoista yms.
12. Kestositeitä tai kuukuppi jos vaan mahdollista. Kestoilla on helppo korvata ainakin pikkuhousunsuojat.
13. Jokaiselle pinnalle ja materiaalille ei tarvitse omaa puhdistusainetta. Tavallinen tiskiaine (mieluiten joku ekoversio), etikka, sitruuna ja sooda riittävät yllättävän pitkälle. Netistä löytyy hurjasti ohjeita DIY-siivousaineisiin.
14. Korjaa/korjauta tuote jos vaan mahdollista.
15. Kovemmat vaatimukset kivoille mutta ei välttämättömille jutuille. Itse ostan esim. vaan reilunkaupan luomusuklaata, kahvia ja teetä.
16. Ruokahävikki minimiin, jämät hyötykäyttöön eikä roskiin! Moni väittää ettei heillä mene ruokaa roskiin, mutta silti keskimäärin suomalaiset heittvät 10 % ostamastaan ruuasta roskiin eli varmasti monella on parantamisen varaa. Kyse ei siis ole mistään kuorijätteestä, vaan esim. siitä että keitetään liikaa pastaa ja ylimääräinen heitetään pois, tuorejuusto ehti pilaantua kun tekikin mieli enemmän kinkkuleipiä, kaapin perälle unohtunut säilyke ehti vanhentua avaamattomana jne.
17. Tuo vaihtelua ennemmin pienillä muutoksilla ja vanhaa muokaten kuin isoilla uusilla hankinnoilla. Tyyliin vaatekaappiin värjäämällä se kyllästyttävän värinen paita toisen väriseksi, sisustukseen hankkimalla mieluummin ruukkukukka ja uudet pääliset sohvatyynyihin kuin kokonaan uusi sohva jne.
18. Kaikkea ei tarvitse omistaa, vaan voi lainata tai vuokrata.
19. Vältä turhaa kiertelyä kaupoissa, et joudu kiusaukseen sotaa jotain kivaa mutta tarpeetonta.
20. Mieti kuinka usein haluat jotain vain siksi että näit sen jossain mainoksessa, lehdessä, blogissa, instagramissa tms. eikä siksi että oikeasti tarvitset sitä. Vähennä pahimpien ostohimojen aiheuttajien kulutusta.
Ei ahdista, vaikka olen samaa mieltä tuotteiden ylipakkaamisesta. Jätteistäni ei kuitenkaan joudu palastakaan meriin, eli siinä minulla on ainakin puhdas omatunto. Lassila-Tikanpojan auto tyhjentää jätessäiliöni joka toinen viikko ja luotan siihen että he kuljettavat roskat sopimuksen mukaisesti poltettavaksi energiaksi. Tiettyjä jäteryhmiä, lasi, paperi, pahvi ja metalli minä lajittelen jonkin verran ja kuljettelen ympäri kaupunkia lajittelupisteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan lajittelu järkevämpää kuin laittaa kaikki sekajätteeseen! Näin esim. pahvit, muovit, lasi, metalli ym
voidaan hyötykäyttää ja jalostaa uusiksi tuotteiksi! Sekajäte menee kaatopaikoille sellaisenaan.
Kun vielä vaatejätteelle olisi hyvä kierrätysmuoto, niistähän saa tehtyä vaikka mitä.
Suomessa ei ole enää kaatopaikkoja.
Miksi se ahdistaa?
Esim sekajäte poltetaan nykyään energiaksi. Roska-auto vie ne suoraan polttolaitokseen. Niistä saadaan esim pk-seudulla kaukolämpöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan lajittelu järkevämpää kuin laittaa kaikki sekajätteeseen! Näin esim. pahvit, muovit, lasi, metalli ym
voidaan hyötykäyttää ja jalostaa uusiksi tuotteiksi! Sekajäte menee kaatopaikoille sellaisenaan.
Kun vielä vaatejätteelle olisi hyvä kierrätysmuoto, niistähän saa tehtyä vaikka mitä.
Suomessa sekajäte ei mene kaatopaikoille, koska kaatopaikkoja ei ole. Sekajäte yleisimmin poltetaan energiaksi.
Ei oikeastaan. Meidän talo lämpeää kaukolämmöllä ja eikös sitä tuoteta mm. sekajätettä polttamalla? Kaikki mikä ei mene sekajätteeseen, kierrätän. Vältän toki turhan ostamista ja käytän mm. kirppareita.
Mielestäni asiat on Suomessa hyvin, todelliset ongelmat on muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä alalla, jossa päivittäin käsitellään jätteisiin liittyviä asioita. Tieto oikeasti lisää tuskaa. Kuten jotkut tässäkin ketjussa ovat sanoneet, eettisten valintojen tekeminen on todella vaikeaa. Pikaisesti esim. muovikassi vastaa kangaskassi valinta. Nykytiedolla moni vastaisi, että tietysti kangaskassi on parempi valinta. Mutta, tosiasia on , että muovikassi on usein pienemmän hiilijalanjäljen jättäjä. Kangaskassin raaka-aine on uusiutuvaa, mutta valmistamiseen kuluu energiaa huomattavasti enemmän (koko prosessi alusta loppuun), joka ei välttämättä kompensoidu sillä että kassia käytetään 50 kertaa enemmän. Kun taas kierrätysmuovista tehdyn, pienemmällä energialla massatuottetun muovikassin hiilijalanjälki on yllättävän pieni. Mutta jos kassi ei olekaan tehty kierrätysmuovista niin homma on ihan toinen!
Samoin elintarvikkeiden suojaaminen hävikin pienentämiseksi on järkevää, mutta olisiko pakkauksen tuotannossa jotain parannettavaa.
Tuotteiden valmistajat ovat tässä avainasemassa, mutta kun yleensä pakkausmateriaalien kehittäminen on kallista puuhaa ja yritykset haluavat tuottaa voittoa. Siksi lainsäädäntö on keskittynyt ihan liikaa siihen jätteen säätelemiseen, se kun on julkisen vallan toimintaa toisin kuin tuotteiden tekeminen.
Eniten itseäni ärsyttää tällä hetkellä buumina oleva kiinankrääsän ostaminen. Aivan järjetöntä touhua. Siksi olenkin kaveripiirissä varsin ärsyttävä tyyppi kun joku valittaa ilmastonmuutokseen liittyvää asiaa, niin ensimmäisenä kysyn oletko tilannut Wishiltä tarpeetonta tavaraa. Ja jos vastaus on kyllä, niin kommenttini on, että pienistä pisaroista syntyy meri ja siinä tuli ainakin kaksi pisaraa.
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä alalla, jossa päivittäin käsitellään jätteisiin liittyviä asioita. Tieto oikeasti lisää tuskaa. Kuten jotkut tässäkin ketjussa ovat sanoneet, eettisten valintojen tekeminen on todella vaikeaa. Pikaisesti esim. muovikassi vastaa kangaskassi valinta. Nykytiedolla moni vastaisi, että tietysti kangaskassi on parempi valinta. Mutta, tosiasia on , että muovikassi on usein pienemmän hiilijalanjäljen jättäjä. Kangaskassin raaka-aine on uusiutuvaa, mutta valmistamiseen kuluu energiaa huomattavasti enemmän (koko prosessi alusta loppuun), joka ei välttämättä kompensoidu sillä että kassia käytetään 50 kertaa enemmän. Kun taas kierrätysmuovista tehdyn, pienemmällä energialla massatuottetun muovikassin hiilijalanjälki on yllättävän pieni. Mutta jos kassi ei olekaan tehty kierrätysmuovista niin homma on ihan toinen!
Samoin elintarvikkeiden suojaaminen hävikin pienentämiseksi on järkevää, mutta olisiko pakkauksen tuotannossa jotain parannettavaa.
Tuotteiden valmistajat ovat tässä avainasemassa, mutta kun yleensä pakkausmateriaalien kehittäminen on kallista puuhaa ja yritykset haluavat tuottaa voittoa. Siksi lainsäädäntö on keskittynyt ihan liikaa siihen jätteen säätelemiseen, se kun on julkisen vallan toimintaa toisin kuin tuotteiden tekeminen.
Eniten itseäni ärsyttää tällä hetkellä buumina oleva kiinankrääsän ostaminen. Aivan järjetöntä touhua. Siksi olenkin kaveripiirissä varsin ärsyttävä tyyppi kun joku valittaa ilmastonmuutokseen liittyvää asiaa, niin ensimmäisenä kysyn oletko tilannut Wishiltä tarpeetonta tavaraa. Ja jos vastaus on kyllä, niin kommenttini on, että pienistä pisaroista syntyy meri ja siinä tuli ainakin kaksi pisaraa.
Olen lukenut jostain, että puuvillaista kangaskassia pitää käyttää tylliin 150 kertaa että se on ekologisempi kuin muovikassi. Mutta onko tämä muka ongelma? Itse olen käyttänyt kestokasseja (pari eri kokoista) 20 v ja yksikään ei ole vielä hajonnut vaikka sitä sopivimman kokoista käytän lähes päivittäin. Lisäksi kaikki kassit on valmistettu kierrätysmateriaaleista, mikä pienentää kassin jalanjälkeä entisestään.
Liputan kaikenlaisen uusiokäytön puolesta, mutta en ole varma, että se on kovin tehokasta nykyisellään. Parempi olisi vähentää jätteen syntymistä radikaalisti kuin käyttää voimavaroja sen kuljettamiseen ja prosessoimiseen. Kierrätyksellä ja esim. sekajätteen polton energiantuotannolla on helppo perustella, että kertakäyttö onkin ihan ok.
Ap