Ongelma liittyen lapsen kastamiseen ja nimen antamiseen...
Mä en kuulu kirkkoon, mies kuuluu. En halua, että lapsi kastetaan seurakunnan jäseneksi, mun mielestä lapsi saa sitten itse päättää asiasta.
Mies haluaa, että lapsi kastetaan. Onko olemassa jotain välimuotoa? Onko olemassa jotain siunausta lapselle, jossa ei kuitenkaan otettaisi srk:n jäseneksi?
Hemmetti kun tää on mennyt tappeluksi. Ei ois pitänyt rakastua tuollaiseen uskikseen. Naimisiinkaan ei varmaan koskaan mennä, kun mä en liity kirkkoon häiden takia ja mies taas ei suostu maistraattihäihin.
Kommentit (72)
Meillä näin.
Joulua vietämme, mutta emme uskonnollisena juhlana. Eli pukki ja lahjat, tontut, kuusi, ruoat ja koristeet kuuluvat jouluumme. Sitävastoin Jeesuksen syntymää emme jouluna juhli.
Pääseen kuuluu tiput, munat, rairuoho ja noidat. Eli meillä ei mitään uskonnollista pääsiäisen viettoon liity.
täysin uskonnottomia juhliahan on esim. vappu.
tuntuu aika tekopyhältä juhlia kristillisä pyhiä vain siinä kaupallisessa mielessä.
Ja ymmärrän sen hyvin, sillä uskonto on arka ja tunteita herättävä asia yleensä kaikille ihmisille.
Kerronkin tarinan serkkuni lapsista:
serkkuni on muuttanut teininä Italiaan (16-vuotiaana) äitinsä kanssa. Nyt serkku on ollut jo vuosia naimisissa italialaisen miehen kanssa ja heillä on kolme lasta. Mies on ollut aikanaan katolilaisessa nunnakoulussa ja vihaa katolilaisuutta siitä syystä. Joten hän ei antanut kastaa lapsia.
Lapset kärsivät tästä koulussa (onkos ihme Italiassa!), joten kun perhe kävi Suomessa pari vuotta sitten (serkkuni on ylipäätään käynyt Suomessa Italiaan muuton jälkeen 3 kertaa ja on asunut siellä jo 25 vuotta) niin lapset kastettiin sitten luterilaisiksi äidin mukaan! Nyt kuuluvat kirkkoon eikä enää lapsia harmita. Huvittava soppa, mutta ymmärrän kyllä lasten isää.
Meilläkin on " soppaa" omassa perheessä, mies on luterilainen, minä ja lapset ortodokseja, mutta silti lapset luterilaisessa kerhossa. No, mies maksaa kirkollisverot sinnepäin, joten ei siinä mitään ja kyllä tässä yhteiskunnassa luterilaisuuteen törmää joka paikassa muutenkin...
Tsemppiä nimijuhlaan!
elämän ajan ollut se normaali tapa elää.
Vierailija:
Itse en kuulu kirkkoon, mutta mies ja lapset kuluvat. Mielestäni on ihan selvää, että lapset kuuluvat kirkkoon ja käyvät uskonnon opetuksessa. Tällöin lapsella on mielestäni oikeasti edellytykset päättää itse uskostaan myöhemmin.
ja lapsuudenuskon omaista hengellisyyden ymmärtämistä ei saavuta käymällä läpi maailmanuskontoja et-tunnilla.
Eroaminen on helpompaa kuin uskonnollisuuteen päätyminen myöhemmin. Kirkollisveron maksaminen tavan vuoksi on mielestäni tyhmää.
t. se kirkosta eronnut
Sen nimi vaan sattui olemaan valonjuhla. Kuusen tuominen sisään keskitalvella, pukki ja lahjat ovat siis kovin vanhaa perinnettä. Huomattavasti vanhempaa perinnettä, kuin kristillisen Jeesuksen syntymäjuhla. Samoin on pääsiäisen kanssa.
Joulupukki, tontut ja noidat eivät siis ole nykypäivän keksintö, vaikkakin niitä on hyödynnetty kaupallisessa tarkoituksessa varsin tehokkaasti.
se ettei ole kastettu ei tarkoita mitään, ei ole mikään viesti kenellekkän, eikä muuta lasta miksikään saati hankaloita lapsen elämää.
kaste on tietoinen valinta " tehdä" jotain sille kastettavalle, muuttaa sitä jollakin lailla.
itse uskon ihan vakaasti että omat vanhempani tekivät mielestään kauniin teon kun päättivät minun kastamisestani, mutta ihan rehellisesti olen sitä mieltä että olisivat jättäneet kastamatta. muuten, suomessahan oli joskus sellainen perinne että väkisinkastetut pesivät kasteen pois eräässä katumajärvessä. järvi olisi minun käsittääkseni ihan sen niminen, etsittiin miehen (samanlainen väkisinkastettu kuin minäkin ja sittemmin eronnut kirkosta) kanssa vaikka mistä kartoista vaan emme vielä löytäneet.
Niin, että hän jää paitsi kaikkea kristillistä opetusta.
Tämä maailma on syntinen ja paha, miksi haluatte uhrata lapsenne tietoisesti paholaiselle?
Jumala on rakkaus, ja meidän luojamme. Lapsella on yhteys Jumalaan, kunnes maailman synti erottaa hänet Jumalasta. Jos lapsella ei ole mitään tietoa ja kokemusta Jumalasta, koska kukaan ei hänelle sitä opeta, hänellä on hyvin suuri vaara päätyä paholaisen käsiin, joka pahimmassa tapaukesessa johtaa tuhoon.
Ihminen ei voi hyvin vailla yhteyttä Jumalaan. Jumala on valo ja rakkaus, joka virtaa meihin.
Tässä kaikessa on kyse hyvästä ja pahasta, joko Jumala on herrasi tai sitten paholainen on herrasi. Ei ole välimuotoja. Ateistin herra on paholainen.
Paras palvelus minkä voitte lapselle tehdä on kertoa, että Jumala on.
Onneksi ap. lapsellasi on edes isä, joka uskoo Jumalaan, niin että lapsellasi on johdatusta elämässään. Kaste ei käsittääkseeni pelasta, vaan ainoastaan usko.
kaikista vähiten jotain pakanoita, joka taas on ihan toinen juttu.
Tulihan tähän joku todellinen uskonsisar viimein asiaa kommentoimaan.
Järki lähti ja usko jäi.
minua ei ole kastettu ja kävin pari ekaa luokkaa uskonnontunneilla,
kunnes siirryin et-opetukseen.
sitten taas yläasteella kävin ysiluokan uskonnontunneilla...
en edes halunnut rippikouluun tai leirille, en siis jäänyt mistään paitsi omasta mielestäni!
omia lapsianikaan ei olla kastettu,
mutta osallistuvat koulussa uskonnontunnille niin kauan kun kyseenalaistavat homman...
päättävät sitten isompina itse menevätkö rippikouluun vai eivät.
mutta siis kotoa eivät saa minkäänlaista uskonnollista ohjausta,
toki jutellaan jos on kysyttävää!
hän ei todennäköisesti saa mitään kristillistä opetusta osakseen ja näin hän saa ei edes tietoa siitä mikä on Jumala. Se on lapsen tietoista altistamista paholaiselle.
Ehkä tämä ei toteudu apn lapsen kohdalla, jos isä on uskovainen, mutta muiden ateistivanhempien kohdalla toteutuu.
Ap. näyttää haluavan johdattaa lapsensa ateismiin ja paholaisen käsiin. Hän haluaa tyrkyttää oman elämänkatsomuksensa lapselle. Lapsi joutuu kuitenkin tekemään valintansa siitä uskooko vai ei vasta aikuisena, lapsikaste sinällään ei johdata ketään uskoon. Ap näyttää haluavan torpedoida lapselta edes valinnanmahdollisuuden.
Suljetultako sä kirjoittelet? Uskomatonta yksisilmäistä sontaa!
Varo vaan ettei paholainen tule ja vie heti unien alettua.
Mä en haluaisi lapselle mitään siunausta tai mitään muutakaan. Ajattelin, että teemme miehen kanssa jonkinlaisen kompromissin asiassa. Eli: Lapsi ei liity kirkkoon, mutta saisi jonkun siunauksen tms., koska se on miehelleni kovin tärkeä.
Mielestäni tässä ei jyrää kukaan ketään. Lasta ei myöskään liitetä mihinkään ilman hänen lupaansa. Olenkin sanonut, että jos lapsi liitetään kirkkoon, laitetaan hänet samantien Kepun, Luonto-Liiton, SPR:n, WWF:n, Amnestyn ja vaikka SDP:nkin jäseneksi. Eli mä rinnastan seurakunnan jäsenyyden mihin tahansa jäsenyyteen - eihän lasta liitetä kysymättä mihinkään muuhunkaan järjestöön tai liittoon.
Jos lapsi käy uskonnontunneilla, en usko hänen saavan " puolueetonta" näkemystä uskonnoista. ET-tunneilla voisi näin käydäkin.
Mä en muuten tajua, miten verovaroin pidetyssä koulujärjestelmässä opetetaan jotain ev. lut. -uskontoa tai mitään muutakaan uskontoa. Mun mielestä jokainen uskonnollinen liikkeensä saisi itse kustantaa opetuksensa. En käsitä myöskään sitä, miksi YLEllä on velvollisuus lähettää jotain uskonnollista soopaa tietty määrä. Jaahas, taitaa mennä asian vierestä...
ap
Lapsella muuten on jo nimi...
Laitoin sen vaan tohon otsikkoon selventämään aihetta.
Taidan sanoa miehelle, että ottaa yhteyttä johkin pappiin ja kysyy, jos jonkun siunauksen saisi.
ap
vaikka lasta ei kastetakaan. Sinä Ap sen päätöksen teet, vaikka sinun päätöksesi olisi, että lasta ei kasteta. Minä kyllä noudattaisin isän toivetta, erityisesti kun asia tuntuu hänelle olevan tärkeä.
Vierailija:
Lapsella muuten on jo nimi...Laitoin sen vaan tohon otsikkoon selventämään aihetta.
Taidan sanoa miehelle, että ottaa yhteyttä johkin pappiin ja kysyy, jos jonkun siunauksen saisi.
ap
Mutta mites jos pitäisitte nimijuhlat ja siellä vaikka miehesi saisi siunata lapsenne itse kaikkien edessä?
nyt taas eskarilaiselta kysyttiin kumman haluaa kouluun ja tottakai valittiin uskonto. Ei uskonnonopetus ole vain kirkkoon kuuluville.
ja antaa sitten rippikouluiässä päättää, jos haluaa erota kirkosta. Kaste vanhempana tuntui hullulta vaihtoehdolta. Minä kuulun kirkkoon, mies ei.
Toi ap:n kanta vaan tuntuu niin naurettavalta että ei halua kastaa seurakunnan jäseneksi lasta vaikka haluaisi sitten jonkinlaisen siunauksen kuitenkin, typerää.
Jos kyse on vain tuosta omasta periaatteesta eikä muusta niin miksi lasta ei vois sitten samalla kastaa kun isä sitä haluaa? siinä olis sitten siunausket ja kaikki. eroaa sitten kirkosta jos haluaa.