Opiskelen sosiaalityötä ja tajusin juuri etten halua tehdä sosiaalityöntekijän työtä koskaan!

Mikä on saanut mielesi muuttumaan? Etkö opiskelemaan hakiessasi tiennyt, mitä sosiaalityöntekijät tekevät työkseen?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on saanut mielesi muuttumaan? Etkö opiskelemaan hakiessasi tiennyt, mitä sosiaalityöntekijät tekevät työkseen?

Tiesin! Lähipiirissäni on useita sosiaalialan ihmisiä, joten ajattelin, että minulla on realistinen käsitys alasta. Varsinkin, kun useampikin tuttava on sanonut, että voisin olla hyvä sellaisessa työssä. Nyt on alkanut virkavastuu pelottamaan. En usko pärjääväni siinä työssä. Opinnoissani olen kuitenkin menestynyt hyvin.

ap

Vaihda alaa, valitse ala joka sinua itseäsi kiinnostaa, älä sellaista jota muut kehuvat.

Juu, älä pilaa elämääsi sellaisella. Ihan hirveää. Tee jotain muuta.

Voitko hakeutua esim. sairaalaan jossa toteutetaan erilaista sosiaalityötä kuin perinteisesti ajatellaan?

Valmistuin vasta lähihoitajaksi ja vaikka en kauaa ole töissä ollut niin, luoja etten voi sietää tätä hommaa. Olen todella uupunut ja stressaantunut työhöni, kohtaan päivittäistä väkivaltaa. Olen erityislasten parissa töissä. Perjantaina mua purtiin töissä, muutenkin jatkuva melu yms. lentävät lelut stressaavat. Samoin mun työkaverit ovat jatkuvasti sairaana, muutaman päivän olin yksin ryhmästä töissä. Aika stressaava tilanne, kun en jaksaisi, mutta ei ole muutakaan. Pakko muutenkin saada nyt rahaa, kun opiskelut vei säästöjä. En tiedä yritänkö vielä jotain muuta ryhmää, mutta en vain jaksaisi tätä enää.

kyllästyttää kirjoitti:

Valmistuin vasta lähihoitajaksi ja vaikka en kauaa ole töissä ollut niin, luoja etten voi sietää tätä hommaa. Olen todella uupunut ja stressaantunut työhöni, kohtaan päivittäistä väkivaltaa. Olen erityislasten parissa töissä. Perjantaina mua purtiin töissä, muutenkin jatkuva melu yms. lentävät lelut stressaavat. Samoin mun työkaverit ovat jatkuvasti sairaana, muutaman päivän olin yksin ryhmästä töissä. Aika stressaava tilanne, kun en jaksaisi, mutta ei ole muutakaan. Pakko muutenkin saada nyt rahaa, kun opiskelut vei säästöjä. En tiedä yritänkö vielä jotain muuta ryhmää, mutta en vain jaksaisi tätä enää.

Jos olisin sinä, vaihtaisin välittömästi työpaikkaa! Olen itsekin lähihoitaja ja töissä hoivakodissa. Ihana työyhteisö, ihanat asukkaat ja rauhallinen työtahti. Todella mukavaa työtä ja rauhallista on. En kestäisi melua hetkeäkään enkä sietäisi väkivaltaa!

Haitko opiskelemaan alaa itsesi vai muiden takia? Onko joku muu ala mikä sinua kiinnostaisi enemmän? Voisitko vaihtaa pääainetta? Tiedätkö millaisia eri töitä koulutuksellasi voi tehdä? Onhan muutakin töitä kuin lastensuojelun sos.tt. Käy juttelemassa opintoneuvojan kanssa!

Tällä hetkellä työtilanne on hyvä päteville. Eli jos et muuta keksi niin ota ainakin pätevyys. Yleensäkin mikä tahansa homma missä vaaditaan muodollinen pätevyys parantaa työmahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Haitko opiskelemaan alaa itsesi vai muiden takia? Onko joku muu ala mikä sinua kiinnostaisi enemmän? Voisitko vaihtaa pääainetta? Tiedätkö millaisia eri töitä koulutuksellasi voi tehdä? Onhan muutakin töitä kuin lastensuojelun sos.tt. Käy juttelemassa opintoneuvojan kanssa!

Hain opiskelemaan, koska olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, eriarvoisuudesta yms. Sosiaalityössä houkutteli sen käytännönläheisyys ja hyvä työllisyystilanne. Opinnoissa ahdistaa se, että meille puhutaan todella paljon lastensuojelusta eikä muita vaihtoehtoja käydä juurikaan läpi.

ap

Mukavat ihmiset eivät pärjää sosiaalityössä. Lähes jokainen sossu on pahansuopa ja ilkeä ihminen.

Mä olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä, mutta ihan muualla kuin kunnan sos.toimessa hommissa. Ylempi korkeakoulututkinto antaa pätevyyden moniin hommiin.

Sosionomiksi valmistumassa ja ala vaihtuu kesällä. En halua enkä pysty tähän. Vaihtaisin mielelläni opintoja vaikka th-opiskelijan kanssa. Sosiaaliala on kuraa ja tällä tutkinnolla voi pyyhkiä takapuolta.

Minä olen sosiaalityöntekijä, joka en halua olla kunnassa virassa, esim lastensuojelussa, vammaispalvelussa tai aikuissosiaalityössä. Pelkään työtaakkaa, hullua kiirettä ja uhkaavia asiakkaita, jos tekisin jonkun heitä ärsyttävän päätöksen.

Minulla on sen sijaan ollut erittäin mielenkiintoinen ja hyvä työura terveydenhuollon sosiaalityössä. Olen työskennellyt lastenklinikalla, aikuispsykiatriassa, tavallisessa sairaalassa. Lisäksi olen ollut järjestöpuolella suunnittelijana.

Aion jatkaa tällä linjalla työikäni loppuun. Potilastyö on todella palkitsevaa, haastavaa ja antoisaa. Jotkut potilassuhteet on kestäneet vuosia. Olen saanut aitoa kiitosta työstäni, joskin myös haukkuja, koska aina ei voi kaikkia miellyttää.

Nyt työskentelen nuorisopsykiatrialla, jossa perhetyön merkitys korostuu. Työ on todella mieluista ja haastavaa.

Älä heitä hanskoja tiskiin. Muitakin työpaikkoja on kuin kunnan sosiaalitoimisto.

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä työtilanne on hyvä päteville. Eli jos et muuta keksi niin ota ainakin pätevyys. Yleensäkin mikä tahansa homma missä vaaditaan muodollinen pätevyys parantaa työmahdollisuuksia.

Pohdin aluksi myös yhteiskuntapolitiikkaa pääaineena, mutta työllistymismahdollisuudet vaikuttivat heikoilta. Toisaalta sosiaalityö antaa samalla tavalla muodollisen pätevyyden, mutta en tiedä miten tarkkaan työnantajat katsovat pääainetta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Minä olen sosiaalityöntekijä, joka en halua olla kunnassa virassa, esim lastensuojelussa, vammaispalvelussa tai aikuissosiaalityössä. Pelkään työtaakkaa, hullua kiirettä ja uhkaavia asiakkaita, jos tekisin jonkun heitä ärsyttävän päätöksen.

Minulla on sen sijaan ollut erittäin mielenkiintoinen ja hyvä työura terveydenhuollon sosiaalityössä. Olen työskennellyt lastenklinikalla, aikuispsykiatriassa, tavallisessa sairaalassa. Lisäksi olen ollut järjestöpuolella suunnittelijana.

Aion jatkaa tällä linjalla työikäni loppuun. Potilastyö on todella palkitsevaa, haastavaa ja antoisaa. Jotkut potilassuhteet on kestäneet vuosia. Olen saanut aitoa kiitosta työstäni, joskin myös haukkuja, koska aina ei voi kaikkia miellyttää.

Nyt työskentelen nuorisopsykiatrialla, jossa perhetyön merkitys korostuu. Työ on todella mieluista ja haastavaa.

Älä heitä hanskoja tiskiin. Muitakin työpaikkoja on kuin kunnan sosiaalitoimisto.

Kiitos tästä viestistä! Työsi kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja voisin kuvitella itseni tuontyyppiseen työhön, mutta en tosiaan sinne kunnan sosiaalitoimistoon tai kriisipäivystykseen.

ap

Mä opiskelen myös sossuksi, mutta en aio mennä kunnalle sosiaalityöntekijäksi... sairaalatyö on kiinnostavaa ja järjestötoiminta.

Sossut hei! Onko lisää ajatuksia?

Vierailija kirjoitti:

Mukavat ihmiset eivät pärjää sosiaalityössä. Lähes jokainen sossu on pahansuopa ja ilkeä ihminen.

Miks ei pärjäis? Olen pärjännyt hyvin ja periksi antamattomalla ystävällisyydellä sulattaa ne tiukimmatkin ankeuttajat :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen sosiaalityöntekijä, joka en halua olla kunnassa virassa, esim lastensuojelussa, vammaispalvelussa tai aikuissosiaalityössä. Pelkään työtaakkaa, hullua kiirettä ja uhkaavia asiakkaita, jos tekisin jonkun heitä ärsyttävän päätöksen.

Minulla on sen sijaan ollut erittäin mielenkiintoinen ja hyvä työura terveydenhuollon sosiaalityössä. Olen työskennellyt lastenklinikalla, aikuispsykiatriassa, tavallisessa sairaalassa. Lisäksi olen ollut järjestöpuolella suunnittelijana.

Aion jatkaa tällä linjalla työikäni loppuun. Potilastyö on todella palkitsevaa, haastavaa ja antoisaa. Jotkut potilassuhteet on kestäneet vuosia. Olen saanut aitoa kiitosta työstäni, joskin myös haukkuja, koska aina ei voi kaikkia miellyttää.

Nyt työskentelen nuorisopsykiatrialla, jossa perhetyön merkitys korostuu. Työ on todella mieluista ja haastavaa.

Älä heitä hanskoja tiskiin. Muitakin työpaikkoja on kuin kunnan sosiaalitoimisto.

Kiitos tästä viestistä! Työsi kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja voisin kuvitella itseni tuontyyppiseen työhön, mutta en tosiaan sinne kunnan sosiaalitoimistoon tai kriisipäivystykseen.

ap

Onko sinulla jo ollut harjoitteluja? Nämä ovat oiva tilaisuus päästä näkemään eri työympäristöjä. Itse aloin opintojen aikana epäilemään koko uravalintaani, mutta päästyäni harjoittelujen ja myöhemmin työn kautta kosketuksiin työn arjen kanssa, kipinä palasi. Opinnot antavat aika suppean ja todellisuudesta vieraantuneen kuvan alasta, asiakkaiden todellisuuden näkeminen ja kohtaaminen on toinen, mielenkiintoinen maailma.