Lue keskustelun säännöt.
Perheen pitäisi olla valmis muuttamaan miehen työn perässä, mutta miehen mielestä absurdi ajatus muuttaa minun työni perässä!
25.03.2018 |
Tämän päivän riidan aihe.
Miehellä on vakiintuneempi asema työelämässä, sillä hän on tehnyt uraansa jo melkein 15 vuotta. Itse uudelleenkouluttauduin pienipalkkaisista hanttihommista asiantuntijatyöhön, jossa mahdollisuus edetä ja päästä vaikkapa ulkomaankomennuksille. Nautin tästä uudesta urastani kovasti, valmistuin 36-vuotiaana ja olen tehnyt kovasti töitä päästäkseni tähän asemaan, missä nyt olen. Nyt tarjoutui myös upea mahdollisuus lähteä ainakin vuodeksi ulkomaille.
Miehellä on vakityö Suomessa ja meillä on 1-vuotias lapsi. Nykyiselle asuinpaikkakunnallemme muutimme juurikin miehen työn perässä, itse sumplin itselleni työkuviot täältä. Asuimme myös ulkomailla puoli vuotta miehen työkuvioiden vuoksi. Silloin ei ollut vielä lasta ja itse opiskelin sen ajan.
Miehen mielestä ajatus muuttaa minun työni perässä ei ole järkevä. Ymmärrän sikäli, että hänellä on työ täällä. Mutta koulutettuna ihmisenä hän todennäköisesti löytäisi itselleenkin jotain kohdemaasta. Toisaalta minua ei haittaisi yhtään, jos hän jäisi vaikka lapsen kanssa kotiin, ansioni tulisivat nousemaan komennuksella. Lisäksi työnantaja kustantaa mm. asunnon ym. Uskon, että pärjäisimme palkallamme, ja miehellä on myös säästöjä.
Näen tilanteessa monia mahdollisuuksia: koti-isyys, hoitaja lapselle ja mies töihin kohdemaassa, mies voisi kysellä etätyömahdollisuuksia nykyisestä työstä jne.
Ei käy, ei hyvä ajatus. Hän perustelee asiaa mm. paremmalla ansiotasollaan, vaikka minukaan palkkani ei ole huono. Pitääkö kaiken perustua rahaan? Tässä on kuitenkin muitakin aspekteja pelissä, kuten minun haaveeni. Ja olisi liian vaivalloista lähteä, pitäisi tehdä jotain asunnolle, you name it. Parempi vain jumittaa rutiineissa ja tutussa turvallisessa. Aivan kuin takaisin ei pääsisi tarvittaessa. Tällainen mahdollisuus!
Luonnollisesti jos hänelle tulisi mahdollisuus lähteä komennukselle, tilanne olisi todennäköisesti toinen. Tai näin aavistelen.
En tiedä mistä syistä asetelma ei ole ok näin päin, en ole saanut mitään fiksua syytä vastineeksi.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi syyksi ei muka riittäisi ihan vain se, että ei halua lähteä vuodeksi ulkomaille? Minä en haluaisi lähteä vuodeksi ulkomaille millään ehdoilla, eikä mielestäni parisuhde voi pakottaa minua tekemään jotain noin isoa, jota en vain halua.
Riittää toki syyksi. Ei sinun olisi pakko tietenkään lähteä mukaan, mutta et voi vaatia, että sinun syysi pitäisi riittää syyksi siihen, etti ap lähtisi itse sinne töihin. Tässä aika inhottavasti ja itsekkäästi ap:n mies tyrmää mahdollisuuden omilla henk.koht. syillään ap:lta itseltään. Ei toisen ihmisen syy olla tekemättä jtn voi olla yhteinen syy/toisen syy olla tekemättä haluamaansa. Varsinkin kun tässä tapauksessa sen ilmeisesti pystyisi hyvin monella tapaa järjestämään.
(Kauheasti syy-sanaa, meninkö ihan sekaisin?)
No en tietenkään pakottaisi toista jäämään Suomeen myöskään. Mielestäni parisuhde ei ole mikään pakko jäädä Suomeen jos ehdottomasti haluaa mennä asumaan ulkomaille. Jos ei ole lapsia, niin voi yrittää jotain etäsuhdetta jos haluaa. Jos taas on lapsia, niin erohan siitä luultavasti tulee, jos toinen päättää muuttaa yksin ulkomaille. Lähtökohtaisesti asuinmaa on se, johon ollaan vakituisesti asetuttu. Mutta edelleen, jos ei kertakaikkiaan halua asua juuri Suomessa tai juuri ulkomailla niin ei parisuhteeseen vedoten voi toiselta vaatia sen suhteen mitään. Mutta pitää olla valmis hyväksymään seuraus eli ero.
Ei toki voi vaatia eikä pakottaa puolisoa muuttamaan ulkomaille. Mutta hyvässä parisuhteessa tuetaan toisia ja toisen unelmia. Jos todella on menty yhteen sillä tarkoituksella että vietetään loppuelämä yhdessä, niin olisi hyvä että tällaisista asioista voisi edes keskustella ja yrittää löytää moleille sopivan ratkaisun. Toisen unelman suoraltakäsin hylkääminen ei kuulosta hyvältä parisuhteelta. Toki olisi hyvä että puolisoilla olisi tässä asiassa samantyyliset arvot ja ajatukset. Ulkomaille muutto on iso asia ja on ymmärrettävää että moni ei halua sitä tehdä. Tämän takia itse kysyn heti deittailun alussa mitä mieltä mies on asiasta. Ei kuitenkaan kuulosta että ap:n tilanteessa ongelma olisi se että mies ei missään nimessä haluaisi ulkomaille vaan mies ei halua ottaa taukoa omasta urasta ja tukea vaimonsa uraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se ei pidä ajatuksestä jäädä pienen lapsen kanssa kotiin yksin pyörittämään arkea, riippuvaisena sinun tuloistasi, ilman työelämän tuomia sosiaalisia kontakteja tai ystäviä. Ei ole kiva kinuta aina rahaa toiselta, vaikka toiselle olisikin ok antaa sitä.
Oma raha tuo itsenäisyyttä ja töissä tapaa muita ihmisiä, kotona pienen kanssa ei. Kotonaolo lapsen kanssa voi olla rankkaa ja tylsää myös. Plus että hänen oma ura jäisi tauolle.
Voisihan se vähän katkeroittaa, kun sinä tekisit rahaa, etenisit uralla ja ehkä kävisit edustusbileissä pitämässä hauskaa ja luomassa suhteita ja kontakteja. Hän jäisi paitsi tästä kaikesta.
:D
Niinpä.
Näin päin se on ikävä tragedia, miltei vapaudenriistoa. Toisin päin se olisi vain normaalia elämää.
No tämä juuri! Kun on niin kovin vaikea asettua toisen asemaan, kun oma olo ja oma menestys on tärkeämpää:D
Naiset, oikeasti ryhdistäytykää! Ei kenenkään tarvitse tyytyä tällaiseen, varsinkaan jos toinen ei edes yhtään sitä arvosta. Jos haluatte myös uran, ette voi antaa lasten viedä sitä mahdollisuutta. Yleensä kuvioissa on myös toinen vanhempi, tämän pitää yhtä lailla kantaa vastuu lapsen huolenpidosta eikä pistää omaa uraa edelle.
Entäs jos tää olis toisin päin? Ja aiheesta on myös ollut ketjuja.
Miehelle tarjoutuisi tilaisuus lähteä komennukselle, mutta naisella on oma ura.
Silloin naisen päätöstä puolustetaan: "et tietenkään lähde jos et halua! Sulla on oikeus omaan uraan, lähtisikö mies muka jos olis toisin päin. Ei varmalla lähtis. Ei kaikista ole kotirouviksi."
No en minäkään kyllä lähtisi. Varsinkaan jos olisin 15 vuotta raatanut sen uran eteen. Jos olet itse suostunut toisen perässä lähtemään sen sijaan että olisit tehnyt omaa uraasi niin se on ihan jees, se on ollut sinun päätöksesi. Mutta ei se velvoita toista mihinkään. Toki se keskustelu olisi kiva juttu mutta jos tietää että ei tule tapahtumaan...
Vaikea tilanne. Kun ryhtyy parisuhteeseen sellaisen kanssa, joka asuu suunnilleen samalla paikkakunnalla kuin itse, niin tietenkin olettaa, että lähtökohtaisesti jatketaan yhdessäkin asumista täällä samoilla kulmilla, jossa molemmilla on työt ja ystävät ja muu elämä rakennettuna.
Sitten jos toinen saa kiinnostavan työn muualta, toiselta puolelta Suomea tai ulkomailta, niin voiko odottaa, että toinen innostuu lähtemään mukaan ja luopuu ainakin vuodeksi omasta kiinnostavasta työstään, ystävien tapaamisista ym ym?? Toivoa voi, mutta ei se mielestäni ole kumppanin unelmien rikkomista, jos ei ole valmis luopumaan omasta elämästään kumppanin haaveiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea tilanne. Kun ryhtyy parisuhteeseen sellaisen kanssa, joka asuu suunnilleen samalla paikkakunnalla kuin itse, niin tietenkin olettaa, että lähtökohtaisesti jatketaan yhdessäkin asumista täällä samoilla kulmilla, jossa molemmilla on työt ja ystävät ja muu elämä rakennettuna.
Sitten jos toinen saa kiinnostavan työn muualta, toiselta puolelta Suomea tai ulkomailta, niin voiko odottaa, että toinen innostuu lähtemään mukaan ja luopuu ainakin vuodeksi omasta kiinnostavasta työstään, ystävien tapaamisista ym ym?? Toivoa voi, mutta ei se mielestäni ole kumppanin unelmien rikkomista, jos ei ole valmis luopumaan omasta elämästään kumppanin haaveiden takia.
Nykypäivänä on aika vanhanaikainen ajatus että loppuelämä asutaan samalla paikkakunnalla. En tunne juuri ketään kuka olisi näin tehnyt ja tiedän hyvin monta pariskuntaa, jotka ovat muuttaneet toisen työn tai opiskelujen takia toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minäkään en miehenä pitäisi tuota järkevänä, kyllä hyvä vakituinen työ vaan painaa enemmän kuin ihan-ok mahdollisuus joka tuskin on edes ainoasi. Ennemmin vaikka että asutaan sitten vuosi erillään jos on kova tarve päästä sinne ulkomaille.
Mutta tämä ehkä sillä ehdolla että sinä et aiemmin olisi tehnyt myönnytyksiä hänen työnsä eteen. Vaikea sanoa miten se vaikuttaisi.
Miksi et jäisi hoitovapaalle ap:n miehen tilanteessa?
Ura menee jäihin? Ansiot laskevat?
Vuoden hoitovapaan aikana?
Käytännössä kyllä. Omalla työpaikallani harva yli 40-vuotias on palannut takaisin vuoden tauon jälkeen. Vuoden poissaolo on merkki työnantajalle, ettei työnteko enää kiinnosta. Urakehitys loppuu siihen. Seuraavassa karsinnassa on erittäin suuri todennäköisyys joutua poispotkituksi.
Teidän työpaikka ei taida pärjätä Vuoden Paras Työpaikka -äänestyksissä. Sama kohtalo on vissiin myös niille, jotka joutuvat sairauden vuoksi olemaan pitkään pois? Ihme, että kukaan haluaa teille töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minäkään en miehenä pitäisi tuota järkevänä, kyllä hyvä vakituinen työ vaan painaa enemmän kuin ihan-ok mahdollisuus joka tuskin on edes ainoasi. Ennemmin vaikka että asutaan sitten vuosi erillään jos on kova tarve päästä sinne ulkomaille.
Mutta tämä ehkä sillä ehdolla että sinä et aiemmin olisi tehnyt myönnytyksiä hänen työnsä eteen. Vaikea sanoa miten se vaikuttaisi.
Miksi et jäisi hoitovapaalle ap:n miehen tilanteessa?
Ura menee jäihin? Ansiot laskevat?
Vuoden hoitovapaan aikana?
Käytännössä kyllä. Omalla työpaikallani harva yli 40-vuotias on palannut takaisin vuoden tauon jälkeen. Vuoden poissaolo on merkki työnantajalle, ettei työnteko enää kiinnosta. Urakehitys loppuu siihen. Seuraavassa karsinnassa on erittäin suuri todennäköisyys joutua poispotkituksi.
Teidän työpaikka ei taida pärjätä Vuoden Paras Työpaikka -äänestyksissä. Sama kohtalo on vissiin myös niille, jotka joutuvat sairauden vuoksi olemaan pitkään pois? Ihme, että kukaan haluaa teille töihin.
Olet oikeassa Vuoden Paras Työpaikka -äänestysten suhteen. Olen kuullut, että myös sairauden vuoksi on irtisanottu. Irtisanomiseen ei oikeastaan tarvitse kummoistakaan syytä, kunhan sen hoitaa oikean menettelyn kautta.
Tulijoita kyllä riittää siitäkin huolimatta, sillä jos et ole sattunut huomaamaan, niin työttömiä on monella alalla jonoksi asti. Jos työpaikan onnistuu saamaan, niin siitä kannattaa pitää kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän riidan aihe.
Oletko harkinnut että jäisit kotiin hoitamaan lasta? Tehkää muutama lapsi lisää ja eläkää miehesi palkalla. Kirjoitat omista haaveistasi. Entä lapsesi tarve saada paljon huomiota ja hellyyttä tutulta ja luotettavalta aikuiselta? Lapsen lämmin suhde äitiinsä on korvaamattoman arvokas.
Vierailija kirjoitti:
Miksi syyksi ei muka riittäisi ihan vain se, että ei halua lähteä vuodeksi ulkomaille? Minä en haluaisi lähteä vuodeksi ulkomaille millään ehdoilla, eikä mielestäni parisuhde voi pakottaa minua tekemään jotain noin isoa, jota en vain halua.
Minäkään en haluaisi muuttaa ulkomaille, koska ystävät ja ns. elämä on täällä, mutta ap:n tapauksessa ap on jo muuttanut miehen työn perässä kerran ja miehellä olisi just nyt hyvä mahdollisuus olla vuosi lapsen kanssa kotona ulkomailla. Mielestäni on hyvin epäreilua, että hän ei edes harkitse asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minäkään en miehenä pitäisi tuota järkevänä, kyllä hyvä vakituinen työ vaan painaa enemmän kuin ihan-ok mahdollisuus joka tuskin on edes ainoasi. Ennemmin vaikka että asutaan sitten vuosi erillään jos on kova tarve päästä sinne ulkomaille.
Mutta tämä ehkä sillä ehdolla että sinä et aiemmin olisi tehnyt myönnytyksiä hänen työnsä eteen. Vaikea sanoa miten se vaikuttaisi.
Miksi et jäisi hoitovapaalle ap:n miehen tilanteessa?
Ura menee jäihin? Ansiot laskevat?
Vuoden hoitovapaan aikana?
Käytännössä kyllä. Omalla työpaikallani harva yli 40-vuotias on palannut takaisin vuoden tauon jälkeen. Vuoden poissaolo on merkki työnantajalle, ettei työnteko enää kiinnosta. Urakehitys loppuu siihen. Seuraavassa karsinnassa on erittäin suuri todennäköisyys joutua poispotkituksi.
Ap on kuitenkin ollut ainakin vuoden lapsen kanssa kotona, ja hänelle on tarjottu hyvin palkattua ulkomaankomennusta. Miten ne miesten urat ovat aina niin paljon herkempiä...
Tervetuloa patriarkaattiin. Pahoittelen tuota kipua joka silmien avaamiseen liittyy, itsekin olen sen joutunut kokemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi syyksi ei muka riittäisi ihan vain se, että ei halua lähteä vuodeksi ulkomaille? Minä en haluaisi lähteä vuodeksi ulkomaille millään ehdoilla, eikä mielestäni parisuhde voi pakottaa minua tekemään jotain noin isoa, jota en vain halua.
Minäkään en haluaisi muuttaa ulkomaille, koska ystävät ja ns. elämä on täällä, mutta ap:n tapauksessa ap on jo muuttanut miehen työn perässä kerran ja miehellä olisi just nyt hyvä mahdollisuus olla vuosi lapsen kanssa kotona ulkomailla. Mielestäni on hyvin epäreilua, että hän ei edes harkitse asiaa.
Mun mielestä on tilanteet eivät ole verrattavissa. Jos on työpaikka esimerkiksi kaupan kassana, niin siinä tilanteessa ei ole iso menetys, jos luopuu työpaikasta kokonaan tai vuoden ajaksi. Siksi en pidä epäreiluna sitä, ettei mies ole valmis ulkomaille muuttoon, vaikka toinen on aiemmin tehnyt saman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä on hyvä ja vakituinen työ, olisi suorastaan hölmöä jättää se vaimon mahdollisesti vain vuoden kestävän projektin vuoksi.
No, voisihan sitä tiedustella vaihtoehtoja; vuorotteluvapaata tms, voisiko olla vaikka hoitovapaalla sen vuoden, voisiko tehdä etänä jne. Ja se on, että ainakin vuosi, mahdollisesti pitempäänkin. Ja mikä estäisi miestä hakemasta työtä kohdemaasta. Tai palattuamme toista työtä Suomesta.
Noinhan ne siippojensa perässä muuttavat naisetkin sumplivat. Itsekin olen tehnyt niin.
Ap
Niinhän ne sumplii joo, mutta ei yksikään nainen jätä hyväpalkkaista vakityötänsä sen takia, että keskiikää kolkutteleva siippa vasta aloittelee uutta uraansa toisessa maassa. Yleensä ovat miestänsä vähemmän tienaavia naisia. Eihän tuossa ole perheenkään kannalta mitään järkeä, että paremmin tienaava jättää työpaikkansa.
Eihän mitään työtä tarvitse jättää, halooooo, lukekaa koko ketju.
Heillä 1 v lapsi, mies voi jäädä kotihoidonvapaalle.
Selvä provo