Mikse se, että ihmisellä on paha olla tai on vihainen katsotaan huonoksi käytökseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee siitä miten niitä purkaa. On eri asia vain olla pahantuulinen ja eri asia haukkua puoliso / lapsi / työkaveri keksitystä asiasta vain siksi, että saa muka-purkaa pahaa tuulta. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinä olet kohde, haluat ajatella, että se toinen on paha ja ilkeä ja suuttui keksitystä asiasta? Miksi et kunnioita toisen tunnelmia ja ajattele, että hän suuttui omasta mielestään oikeasta asiasta? Ja jos se sinua ei liikutakaan, niin tätä toista se liikutti?

ap

Kuule, kyllä siitä tulee paha mieli, jos vaikka työkaveri raivoaa suodatinpusseista sulle, vaikket edes juo kahvia. Ei siinä loukattuna eka ajattele, että toi on nyt vihainen äidilleen, ei mulle, sen on ihan ok huutaa mulle nyt kun sillä on paha olo.

Ei mulle tule. Eihän se mua syytä, ja jos syyttäisi saisi kuulla.

ap

Vaikkei sulle tule, niin mulle kyllä tulisi. Tossa esimerkissä kuviteltu vihainen ihminen nimenomaan syytti teenjuojaa suodatinpussien loppumisesta, purkien tähän pahaa oloaan. Onko se muka todellakin ok?

Sä olet läpeensä ITSEKÄS, se on käynyt selväksi kaikissa näissä vastauksissasi. Sä et kykene asettumaan toisen asemaan, mutta vaadit muita asettumaan omaasi. Ei toimi niin tämä elämä. Olen pahoillami, että sulla on paska äiti, mitta mitä helvettiä me voidaan asialle tehdä, kun sä et ota mitään neuvoa vastaan, etkä suostu katsomaan asioita kuin oman loukatun tunteesi läpi?

Ai se on itsekästä, kun ei ota itseensä jonkun toisen tunnetiloja? :D

ap

Ei kun se on itsekästä, että vaatii toisilta ymmärrystä, muttei ymmärrä toisia. Sä et ymmärrä, että joku voi loukkaantua siitä, että hänelle huudetaan syyttä suotta, että häneen puretaan paha olo.

Kuvitteletko sinä, että ihmiset aina ottavat syytöksistä, jotka ovat oikeutettuja, opiksi?

ap

Useimmiten ihmiset loukkaantuvat, kun heitä syytetään, vaikka syytöksissä olisi asioita, jotka ovat tottakin.

Niin mitenköhän minä olisin sitten saanut asiani haluamaani reilaan tämmöisen ihmisen kanssa eläessä?

ap

Et pienenä lapsena äitisi kanssa mitenkään. Nyt on aika miettiä minkälainen äiti itse haluat olla ja miten saat asiat reilaan oman perheesi kanssa.

Haluaisin olla sellainen, joka ei suutu kun itsellä on paha olla ja lapset käyttäytyvät lasten tavoin. Asua kotona ja haluta laittaa heille ruokaa yms. Mitähän tää, että mä haluan noin, merkitsee minkään kannalta?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonot käytöstavat on huonoja riippumatta niiden syistä.:)

Ihminen, joka ajattelee tuollalailla on pikkusieluinen, kapeasti kasvatettu ja ahdasmielinen ja ilmeisesti henkisesti turvaton, kun toisen paha olo on heti huonoa käytöstä, tai muuten pelottaa. Ei ole hankkinut tai kasvatuksessa saanut keinoja sen käsittelemiseen, että muilla on joskus paha olla, eikä siitä kannata syyllistyä.

ap

Todellisuudessa jos itse arjessasi tapaisit sinulle tuntemattomia ihmisiä (tai miksei tuttujaja ja läheisiäkin), sinua todennäköisesti stressaisi heidän ikävä käytöksensä. Tuntemattomien käytöstä saattaisit pitää stressaavana ja arvaamattomana ja tutumpien käytöstä myös ikävänä asiana, sen lisäksi joidenkin kohdalla pohtisit, johtuuko heidän käytöksensä sinusta.

Mutta joo..jatka vaan ihmeessä tuon oman käytöksesi oikeuttamista, sillä ei toki oikeassa elämässä ole mitään tekemistä sen kanssa, että tositilanteessa jaksaisit muiden huonoa käytöstä sitten kun se omalle kohdalle sattuu.:)

Kyllä minä jaksan. Läheisten huonoa käytöstä on pakko jaksaa.

ap

Läheisten kanssa voi myös keskustella asioista ja kertoa, että mikä tahansa ei ole hyväksyttävää. Tai lähteä pois tilanteista. Asettaa rajat.

Ei kyllä pysty. Muutenhan pitäisi hylätä joka ainoa, se on ainoa raja, joka toimii.

ap

Nyt oiot mutkia.

Jos asiat eivät toimi, edellä jo lukee, että silloin voi keskustella tai poistua tilanteesta. Siinä on jo kaksi keinoa. Tilanteesta poistuminenkin on aikalisä, asiat kannattaa silti keskustella. Noin mustavalkoiseksi ei tarvitse heti alkaa, että ensimmäisenä keinona lopetetaan toiselle puhuminen kokonaan.:)

Ei voi aina toimia noin.

ap

No miten sitten voi toimia?

Miten ne asiat selvitetään?

Mitä haluat tässä asiassa?

Sitä mä kysyn sinulta.

ap

Edelläkuvatut keinot on ihan tavallisia keinoja selvittää asioita. Huomauttaisin kuitenkin, että sitten riippuu ihan sinusta, mitä itse haluat ja otatko vastuuta tilanteestasi. Ei kukaan voi tarjota sinulle joko patenttiratkaisua tai ilmeisesti odotat, että joku lähtisi puolellesi haukkumaan henkilöä, jonka kanssa olet riidoissa. Jälkimmäinen on kuitenkin lyhytnäköistä, varmasti tulee hetkeksi parempi mieli, jos joku kertoisi sinulle, että sinun toiminnassasi ei ole mitään vikaa ja toinen on läpeensä paha, mutta pitemmällä tähtäimellä se ei auta asioiden selviämistä. Eli mieti, haluatko elää riidoissa vai sovussa ja toimi itse sen mukaan. Toista ihmistä et voi muuttaa, mutta voit aina itse tehdä asioita sen eteen, että asiat olisivat paremmin.:)

Tämä henkilö ei ottanut opikseen syytöksistä, joita hänestä sanoin.

ap

Näetkö tulevaisuudessa syyttelyn hyvänä tapana edistää välejänne, että voitte olla tekemisissä ja tulla hyvin toimeen?

Eli päästäisin hänet kuin koiran veräjästä ja taputtaisin päähän pahan olon aiheuttamisesta minulle?

ap

Lopeta äitisi käytöksen miettiminen ja keskity omaan käytökseesi.

Eli et osannut vastata kysymykseeni, mutta kuvittelet silti olevasi jotain.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee siitä miten niitä purkaa. On eri asia vain olla pahantuulinen ja eri asia haukkua puoliso / lapsi / työkaveri keksitystä asiasta vain siksi, että saa muka-purkaa pahaa tuulta. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinä olet kohde, haluat ajatella, että se toinen on paha ja ilkeä ja suuttui keksitystä asiasta? Miksi et kunnioita toisen tunnelmia ja ajattele, että hän suuttui omasta mielestään oikeasta asiasta? Ja jos se sinua ei liikutakaan, niin tätä toista se liikutti?

ap

Kuule, kyllä siitä tulee paha mieli, jos vaikka työkaveri raivoaa suodatinpusseista sulle, vaikket edes juo kahvia. Ei siinä loukattuna eka ajattele, että toi on nyt vihainen äidilleen, ei mulle, sen on ihan ok huutaa mulle nyt kun sillä on paha olo.

Ei mulle tule. Eihän se mua syytä, ja jos syyttäisi saisi kuulla.

ap

Vaikkei sulle tule, niin mulle kyllä tulisi. Tossa esimerkissä kuviteltu vihainen ihminen nimenomaan syytti teenjuojaa suodatinpussien loppumisesta, purkien tähän pahaa oloaan. Onko se muka todellakin ok?

Sä olet läpeensä ITSEKÄS, se on käynyt selväksi kaikissa näissä vastauksissasi. Sä et kykene asettumaan toisen asemaan, mutta vaadit muita asettumaan omaasi. Ei toimi niin tämä elämä. Olen pahoillami, että sulla on paska äiti, mitta mitä helvettiä me voidaan asialle tehdä, kun sä et ota mitään neuvoa vastaan, etkä suostu katsomaan asioita kuin oman loukatun tunteesi läpi?

Ai se on itsekästä, kun ei ota itseensä jonkun toisen tunnetiloja? :D

ap

Ei kun se on itsekästä, että vaatii toisilta ymmärrystä, muttei ymmärrä toisia. Sä et ymmärrä, että joku voi loukkaantua siitä, että hänelle huudetaan syyttä suotta, että häneen puretaan paha olo.

Kuvitteletko sinä, että ihmiset aina ottavat syytöksistä, jotka ovat oikeutettuja, opiksi?

ap

Useimmiten ihmiset loukkaantuvat, kun heitä syytetään, vaikka syytöksissä olisi asioita, jotka ovat tottakin.

Niin mitenköhän minä olisin sitten saanut asiani haluamaani reilaan tämmöisen ihmisen kanssa eläessä?

ap

Et pienenä lapsena äitisi kanssa mitenkään. Nyt on aika miettiä minkälainen äiti itse haluat olla ja miten saat asiat reilaan oman perheesi kanssa.

Haluaisin olla sellainen, joka ei suutu kun itsellä on paha olla ja lapset käyttäytyvät lasten tavoin. Asua kotona ja haluta laittaa heille ruokaa yms. Mitähän tää, että mä haluan noin, merkitsee minkään kannalta?

ap

Paljonkin! Tiedät mitä haluat ja mikä on arvojesi mukaista elämää. Nyt voit miettiä miten arvojesi mukainen elämä on mahdollista tänään? Mitä tekoja voit tehdä tänään, ollaksesi sellainen kuin haluat? Soittaa lapselle yhden ystävällisen puhelun? Huolehtia itsestäsi vaikka käymällä lenkillä?

Itse käytän tätä paljon. Joskus tuntuu ettei huvita mikään ja kaikki suututtaa. Silloin en jää tunteeseen vaan palaan arvoihin: minkälainen ihminen haluan olla tässä tilanteessa. Teen arvojen mukaisia tekoja, ja olo paranee niiden myötä.

Esimerkiksi: nyt v*tuttaa ja laiskottaa ja tekisi mieli velloa pahassa mielessä koko päivä, roikkua netissä ja tilata pitsa. En tee niin, vaan lähden ulkoilemaan ja laitan hyvän sunnuntaipäivällisen, ja tiedän että illalla olen tyytyväinen ja olo parempi. Mutta jos jään vellomaan pahaan mieleen, se vaan jatkuu ja jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee siitä miten niitä purkaa. On eri asia vain olla pahantuulinen ja eri asia haukkua puoliso / lapsi / työkaveri keksitystä asiasta vain siksi, että saa muka-purkaa pahaa tuulta. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinä olet kohde, haluat ajatella, että se toinen on paha ja ilkeä ja suuttui keksitystä asiasta? Miksi et kunnioita toisen tunnelmia ja ajattele, että hän suuttui omasta mielestään oikeasta asiasta? Ja jos se sinua ei liikutakaan, niin tätä toista se liikutti?

ap

Kuule, kyllä siitä tulee paha mieli, jos vaikka työkaveri raivoaa suodatinpusseista sulle, vaikket edes juo kahvia. Ei siinä loukattuna eka ajattele, että toi on nyt vihainen äidilleen, ei mulle, sen on ihan ok huutaa mulle nyt kun sillä on paha olo.

Ei mulle tule. Eihän se mua syytä, ja jos syyttäisi saisi kuulla.

ap

Vaikkei sulle tule, niin mulle kyllä tulisi. Tossa esimerkissä kuviteltu vihainen ihminen nimenomaan syytti teenjuojaa suodatinpussien loppumisesta, purkien tähän pahaa oloaan. Onko se muka todellakin ok?

Sä olet läpeensä ITSEKÄS, se on käynyt selväksi kaikissa näissä vastauksissasi. Sä et kykene asettumaan toisen asemaan, mutta vaadit muita asettumaan omaasi. Ei toimi niin tämä elämä. Olen pahoillami, että sulla on paska äiti, mitta mitä helvettiä me voidaan asialle tehdä, kun sä et ota mitään neuvoa vastaan, etkä suostu katsomaan asioita kuin oman loukatun tunteesi läpi?

Ai se on itsekästä, kun ei ota itseensä jonkun toisen tunnetiloja? :D

ap

Ei kun se on itsekästä, että vaatii toisilta ymmärrystä, muttei ymmärrä toisia. Sä et ymmärrä, että joku voi loukkaantua siitä, että hänelle huudetaan syyttä suotta, että häneen puretaan paha olo.

Kuvitteletko sinä, että ihmiset aina ottavat syytöksistä, jotka ovat oikeutettuja, opiksi?

ap

Useimmiten ihmiset loukkaantuvat, kun heitä syytetään, vaikka syytöksissä olisi asioita, jotka ovat tottakin.

Niin mitenköhän minä olisin sitten saanut asiani haluamaani reilaan tämmöisen ihmisen kanssa eläessä?

ap

Et pienenä lapsena äitisi kanssa mitenkään. Nyt on aika miettiä minkälainen äiti itse haluat olla ja miten saat asiat reilaan oman perheesi kanssa.

Haluaisin olla sellainen, joka ei suutu kun itsellä on paha olla ja lapset käyttäytyvät lasten tavoin. Asua kotona ja haluta laittaa heille ruokaa yms. Mitähän tää, että mä haluan noin, merkitsee minkään kannalta?

ap

Paljonkin! Tiedät mitä haluat ja mikä on arvojesi mukaista elämää. Nyt voit miettiä miten arvojesi mukainen elämä on mahdollista tänään? Mitä tekoja voit tehdä tänään, ollaksesi sellainen kuin haluat? Soittaa lapselle yhden ystävällisen puhelun? Huolehtia itsestäsi vaikka käymällä lenkillä?

Itse käytän tätä paljon. Joskus tuntuu ettei huvita mikään ja kaikki suututtaa. Silloin en jää tunteeseen vaan palaan arvoihin: minkälainen ihminen haluan olla tässä tilanteessa. Teen arvojen mukaisia tekoja, ja olo paranee niiden myötä.

Esimerkiksi: nyt v*tuttaa ja laiskottaa ja tekisi mieli velloa pahassa mielessä koko päivä, roikkua netissä ja tilata pitsa. En tee niin, vaan lähden ulkoilemaan ja laitan hyvän sunnuntaipäivällisen, ja tiedän että illalla olen tyytyväinen ja olo parempi. Mutta jos jään vellomaan pahaan mieleen, se vaan jatkuu ja jatkuu.

Kuvitteletko, että keksin sen, millainen haluan olla, eilen? Olen kaksikymmentäviisi vuotta hakenut nyt sitä ollakseni sellainen. Ja mitä toi ulkoilu mihinkään pahaan oloon mitään auttaa? Kuvitteletko, etten ole 25 vuodessa käynyt lenkillä?

ap

Huonoa oloa ei ole tarkoitus purkaa räksyttämällä muille vaan opiskella psykologiaa ja oppia käsittelemään huono olo pois niin, että voi vietää laatuaikaa muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee siitä miten niitä purkaa. On eri asia vain olla pahantuulinen ja eri asia haukkua puoliso / lapsi / työkaveri keksitystä asiasta vain siksi, että saa muka-purkaa pahaa tuulta. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinä olet kohde, haluat ajatella, että se toinen on paha ja ilkeä ja suuttui keksitystä asiasta? Miksi et kunnioita toisen tunnelmia ja ajattele, että hän suuttui omasta mielestään oikeasta asiasta? Ja jos se sinua ei liikutakaan, niin tätä toista se liikutti?

ap

Kuule, kyllä siitä tulee paha mieli, jos vaikka työkaveri raivoaa suodatinpusseista sulle, vaikket edes juo kahvia. Ei siinä loukattuna eka ajattele, että toi on nyt vihainen äidilleen, ei mulle, sen on ihan ok huutaa mulle nyt kun sillä on paha olo.

Ei mulle tule. Eihän se mua syytä, ja jos syyttäisi saisi kuulla.

ap

Vaikkei sulle tule, niin mulle kyllä tulisi. Tossa esimerkissä kuviteltu vihainen ihminen nimenomaan syytti teenjuojaa suodatinpussien loppumisesta, purkien tähän pahaa oloaan. Onko se muka todellakin ok?

Sä olet läpeensä ITSEKÄS, se on käynyt selväksi kaikissa näissä vastauksissasi. Sä et kykene asettumaan toisen asemaan, mutta vaadit muita asettumaan omaasi. Ei toimi niin tämä elämä. Olen pahoillami, että sulla on paska äiti, mitta mitä helvettiä me voidaan asialle tehdä, kun sä et ota mitään neuvoa vastaan, etkä suostu katsomaan asioita kuin oman loukatun tunteesi läpi?

Ai se on itsekästä, kun ei ota itseensä jonkun toisen tunnetiloja? :D

ap

Ei kun se on itsekästä, että vaatii toisilta ymmärrystä, muttei ymmärrä toisia. Sä et ymmärrä, että joku voi loukkaantua siitä, että hänelle huudetaan syyttä suotta, että häneen puretaan paha olo.

Kuvitteletko sinä, että ihmiset aina ottavat syytöksistä, jotka ovat oikeutettuja, opiksi?

ap

Useimmiten ihmiset loukkaantuvat, kun heitä syytetään, vaikka syytöksissä olisi asioita, jotka ovat tottakin.

Niin mitenköhän minä olisin sitten saanut asiani haluamaani reilaan tämmöisen ihmisen kanssa eläessä?

ap

Et pienenä lapsena äitisi kanssa mitenkään. Nyt on aika miettiä minkälainen äiti itse haluat olla ja miten saat asiat reilaan oman perheesi kanssa.

Haluaisin olla sellainen, joka ei suutu kun itsellä on paha olla ja lapset käyttäytyvät lasten tavoin. Asua kotona ja haluta laittaa heille ruokaa yms. Mitähän tää, että mä haluan noin, merkitsee minkään kannalta?

ap

Paljonkin! Tiedät mitä haluat ja mikä on arvojesi mukaista elämää. Nyt voit miettiä miten arvojesi mukainen elämä on mahdollista tänään? Mitä tekoja voit tehdä tänään, ollaksesi sellainen kuin haluat? Soittaa lapselle yhden ystävällisen puhelun? Huolehtia itsestäsi vaikka käymällä lenkillä?

Itse käytän tätä paljon. Joskus tuntuu ettei huvita mikään ja kaikki suututtaa. Silloin en jää tunteeseen vaan palaan arvoihin: minkälainen ihminen haluan olla tässä tilanteessa. Teen arvojen mukaisia tekoja, ja olo paranee niiden myötä.

Esimerkiksi: nyt v*tuttaa ja laiskottaa ja tekisi mieli velloa pahassa mielessä koko päivä, roikkua netissä ja tilata pitsa. En tee niin, vaan lähden ulkoilemaan ja laitan hyvän sunnuntaipäivällisen, ja tiedän että illalla olen tyytyväinen ja olo parempi. Mutta jos jään vellomaan pahaan mieleen, se vaan jatkuu ja jatkuu.

Tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten muut kohtelevat sinua. He voivat pitää vaikka ihan paskanaa vaikka laittelet heille ruokaa, onko kiva mieli siinä laitella sellaisille ruokaa, joiden toiminnasta olet pahoittanut mielesi?

ap

Se voi olla alistamistakin joissakin tilanteissa. Olen huomannut, että joskus jopa kipakka omien rajojen puolustaminen aiheesta voidaan tulkita huonoksi käytökseksi. Silloin pohjalla on ajatus, jonka mukaan puolustautuja on alempiarvoinen, eikä hänelle olisi sopivaa käyttäytyä niin tätä ylempiarvoista kohtaan. Tämä on itse asiassa hyvin yleistä perheissä, hyvin hierarkisissa organisaatioissa, mutta valitettavan yleistä myös informaaleissa yhteisöissä kuten harrastus-tai kaveriporukoissa.

Vierailija kirjoitti:

Se voi olla alistamistakin joissakin tilanteissa. Olen huomannut, että joskus jopa kipakka omien rajojen puolustaminen aiheesta voidaan tulkita huonoksi käytökseksi. Silloin pohjalla on ajatus, jonka mukaan puolustautuja on alempiarvoinen, eikä hänelle olisi sopivaa käyttäytyä niin tätä ylempiarvoista kohtaan. Tämä on itse asiassa hyvin yleistä perheissä, hyvin hierarkisissa organisaatioissa, mutta valitettavan yleistä myös informaaleissa yhteisöissä kuten harrastus-tai kaveriporukoissa.

Niinpä....

ap

Nimenomaan se on vahvemman tapa alistaa heikompaa.

ap

Kun syyttää heikomman kaikkia puolustusyrityksiä huonoksi käytökseksi, saa itse käytännössä sikailla rajattomasti.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee siitä miten niitä purkaa. On eri asia vain olla pahantuulinen ja eri asia haukkua puoliso / lapsi / työkaveri keksitystä asiasta vain siksi, että saa muka-purkaa pahaa tuulta. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinä olet kohde, haluat ajatella, että se toinen on paha ja ilkeä ja suuttui keksitystä asiasta? Miksi et kunnioita toisen tunnelmia ja ajattele, että hän suuttui omasta mielestään oikeasta asiasta? Ja jos se sinua ei liikutakaan, niin tätä toista se liikutti?

ap

Kuule, kyllä siitä tulee paha mieli, jos vaikka työkaveri raivoaa suodatinpusseista sulle, vaikket edes juo kahvia. Ei siinä loukattuna eka ajattele, että toi on nyt vihainen äidilleen, ei mulle, sen on ihan ok huutaa mulle nyt kun sillä on paha olo.

Ei mulle tule. Eihän se mua syytä, ja jos syyttäisi saisi kuulla.

ap

Vaikkei sulle tule, niin mulle kyllä tulisi. Tossa esimerkissä kuviteltu vihainen ihminen nimenomaan syytti teenjuojaa suodatinpussien loppumisesta, purkien tähän pahaa oloaan. Onko se muka todellakin ok?

Sä olet läpeensä ITSEKÄS, se on käynyt selväksi kaikissa näissä vastauksissasi. Sä et kykene asettumaan toisen asemaan, mutta vaadit muita asettumaan omaasi. Ei toimi niin tämä elämä. Olen pahoillami, että sulla on paska äiti, mitta mitä helvettiä me voidaan asialle tehdä, kun sä et ota mitään neuvoa vastaan, etkä suostu katsomaan asioita kuin oman loukatun tunteesi läpi?

Ai se on itsekästä, kun ei ota itseensä jonkun toisen tunnetiloja? :D

ap

Ei kun se on itsekästä, että vaatii toisilta ymmärrystä, muttei ymmärrä toisia. Sä et ymmärrä, että joku voi loukkaantua siitä, että hänelle huudetaan syyttä suotta, että häneen puretaan paha olo.

Kuvitteletko sinä, että ihmiset aina ottavat syytöksistä, jotka ovat oikeutettuja, opiksi?

ap

Useimmiten ihmiset loukkaantuvat, kun heitä syytetään, vaikka syytöksissä olisi asioita, jotka ovat tottakin.

Niin mitenköhän minä olisin sitten saanut asiani haluamaani reilaan tämmöisen ihmisen kanssa eläessä?

ap

Et pienenä lapsena äitisi kanssa mitenkään. Nyt on aika miettiä minkälainen äiti itse haluat olla ja miten saat asiat reilaan oman perheesi kanssa.

Haluaisin olla sellainen, joka ei suutu kun itsellä on paha olla ja lapset käyttäytyvät lasten tavoin. Asua kotona ja haluta laittaa heille ruokaa yms. Mitähän tää, että mä haluan noin, merkitsee minkään kannalta?

ap

Paljonkin! Tiedät mitä haluat ja mikä on arvojesi mukaista elämää. Nyt voit miettiä miten arvojesi mukainen elämä on mahdollista tänään? Mitä tekoja voit tehdä tänään, ollaksesi sellainen kuin haluat? Soittaa lapselle yhden ystävällisen puhelun? Huolehtia itsestäsi vaikka käymällä lenkillä?

Itse käytän tätä paljon. Joskus tuntuu ettei huvita mikään ja kaikki suututtaa. Silloin en jää tunteeseen vaan palaan arvoihin: minkälainen ihminen haluan olla tässä tilanteessa. Teen arvojen mukaisia tekoja, ja olo paranee niiden myötä.

Esimerkiksi: nyt v*tuttaa ja laiskottaa ja tekisi mieli velloa pahassa mielessä koko päivä, roikkua netissä ja tilata pitsa. En tee niin, vaan lähden ulkoilemaan ja laitan hyvän sunnuntaipäivällisen, ja tiedän että illalla olen tyytyväinen ja olo parempi. Mutta jos jään vellomaan pahaan mieleen, se vaan jatkuu ja jatkuu.

Kuvitteletko, että keksin sen, millainen haluan olla, eilen? Olen kaksikymmentäviisi vuotta hakenut nyt sitä ollakseni sellainen. Ja mitä toi ulkoilu mihinkään pahaan oloon mitään auttaa? Kuvitteletko, etten ole 25 vuodessa käynyt lenkillä?

ap

Keksiminen ei vielä riitä, tarkoitin että pidät kirkkaana mielessä omana tärkeimpänä asianasi sen minkälainen äiti haluat olla, ja teet sen mukaisia TEKOJA. Et mieti onko tunnetila oikea vaan teet silti arvojen mukaisia tekoja.

Kun asiat on mahdotonta saada reilaan, valitaan toisiksiparas eikä jäädä tuleen makaamaan loppuelämäksi. Poistutaan areenalta.

Jos äitisi kuolisi tänään, inttäisitkö loppuelämäsi sitä, miten hän kuoli pyytämättä anteeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee siitä miten niitä purkaa. On eri asia vain olla pahantuulinen ja eri asia haukkua puoliso / lapsi / työkaveri keksitystä asiasta vain siksi, että saa muka-purkaa pahaa tuulta. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinä olet kohde, haluat ajatella, että se toinen on paha ja ilkeä ja suuttui keksitystä asiasta? Miksi et kunnioita toisen tunnelmia ja ajattele, että hän suuttui omasta mielestään oikeasta asiasta? Ja jos se sinua ei liikutakaan, niin tätä toista se liikutti?

ap

Kuule, kyllä siitä tulee paha mieli, jos vaikka työkaveri raivoaa suodatinpusseista sulle, vaikket edes juo kahvia. Ei siinä loukattuna eka ajattele, että toi on nyt vihainen äidilleen, ei mulle, sen on ihan ok huutaa mulle nyt kun sillä on paha olo.

Ei mulle tule. Eihän se mua syytä, ja jos syyttäisi saisi kuulla.

ap

Vaikkei sulle tule, niin mulle kyllä tulisi. Tossa esimerkissä kuviteltu vihainen ihminen nimenomaan syytti teenjuojaa suodatinpussien loppumisesta, purkien tähän pahaa oloaan. Onko se muka todellakin ok?

Sä olet läpeensä ITSEKÄS, se on käynyt selväksi kaikissa näissä vastauksissasi. Sä et kykene asettumaan toisen asemaan, mutta vaadit muita asettumaan omaasi. Ei toimi niin tämä elämä. Olen pahoillami, että sulla on paska äiti, mitta mitä helvettiä me voidaan asialle tehdä, kun sä et ota mitään neuvoa vastaan, etkä suostu katsomaan asioita kuin oman loukatun tunteesi läpi?

Ai se on itsekästä, kun ei ota itseensä jonkun toisen tunnetiloja? :D

ap

Ei kun se on itsekästä, että vaatii toisilta ymmärrystä, muttei ymmärrä toisia. Sä et ymmärrä, että joku voi loukkaantua siitä, että hänelle huudetaan syyttä suotta, että häneen puretaan paha olo.

Kuvitteletko sinä, että ihmiset aina ottavat syytöksistä, jotka ovat oikeutettuja, opiksi?

ap

Useimmiten ihmiset loukkaantuvat, kun heitä syytetään, vaikka syytöksissä olisi asioita, jotka ovat tottakin.

Niin mitenköhän minä olisin sitten saanut asiani haluamaani reilaan tämmöisen ihmisen kanssa eläessä?

ap

Et pienenä lapsena äitisi kanssa mitenkään. Nyt on aika miettiä minkälainen äiti itse haluat olla ja miten saat asiat reilaan oman perheesi kanssa.

Haluaisin olla sellainen, joka ei suutu kun itsellä on paha olla ja lapset käyttäytyvät lasten tavoin. Asua kotona ja haluta laittaa heille ruokaa yms. Mitähän tää, että mä haluan noin, merkitsee minkään kannalta?

ap

Paljonkin! Tiedät mitä haluat ja mikä on arvojesi mukaista elämää. Nyt voit miettiä miten arvojesi mukainen elämä on mahdollista tänään? Mitä tekoja voit tehdä tänään, ollaksesi sellainen kuin haluat? Soittaa lapselle yhden ystävällisen puhelun? Huolehtia itsestäsi vaikka käymällä lenkillä?

Itse käytän tätä paljon. Joskus tuntuu ettei huvita mikään ja kaikki suututtaa. Silloin en jää tunteeseen vaan palaan arvoihin: minkälainen ihminen haluan olla tässä tilanteessa. Teen arvojen mukaisia tekoja, ja olo paranee niiden myötä.

Esimerkiksi: nyt v*tuttaa ja laiskottaa ja tekisi mieli velloa pahassa mielessä koko päivä, roikkua netissä ja tilata pitsa. En tee niin, vaan lähden ulkoilemaan ja laitan hyvän sunnuntaipäivällisen, ja tiedän että illalla olen tyytyväinen ja olo parempi. Mutta jos jään vellomaan pahaan mieleen, se vaan jatkuu ja jatkuu.

Kuvitteletko, että keksin sen, millainen haluan olla, eilen? Olen kaksikymmentäviisi vuotta hakenut nyt sitä ollakseni sellainen. Ja mitä toi ulkoilu mihinkään pahaan oloon mitään auttaa? Kuvitteletko, etten ole 25 vuodessa käynyt lenkillä?

ap

Keksiminen ei vielä riitä, tarkoitin että pidät kirkkaana mielessä omana tärkeimpänä asianasi sen minkälainen äiti haluat olla, ja teet sen mukaisia TEKOJA. Et mieti onko tunnetila oikea vaan teet silti arvojen mukaisia tekoja.

Olen tehnyt, silti minua vihattiin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Kun asiat on mahdotonta saada reilaan, valitaan toisiksiparas eikä jäädä tuleen makaamaan loppuelämäksi. Poistutaan areenalta.

Jos äitisi kuolisi tänään, inttäisitkö loppuelämäsi sitä, miten hän kuoli pyytämättä anteeksi?

Ei ole mahdotonta. Minähän en elämääni sellaisen ihmisen takia huononna. Siis potentiaaliani. Se on edelleen voimissaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Se voi olla alistamistakin joissakin tilanteissa. Olen huomannut, että joskus jopa kipakka omien rajojen puolustaminen aiheesta voidaan tulkita huonoksi käytökseksi. Silloin pohjalla on ajatus, jonka mukaan puolustautuja on alempiarvoinen, eikä hänelle olisi sopivaa käyttäytyä niin tätä ylempiarvoista kohtaan. Tämä on itse asiassa hyvin yleistä perheissä, hyvin hierarkisissa organisaatioissa, mutta valitettavan yleistä myös informaaleissa yhteisöissä kuten harrastus-tai kaveriporukoissa.

Siinä ihmissuhteessa vain minun vihani oli huonoa käytöstä. Omaansa vahvempi ei koskaan pitänyt sellaisena.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se voi olla alistamistakin joissakin tilanteissa. Olen huomannut, että joskus jopa kipakka omien rajojen puolustaminen aiheesta voidaan tulkita huonoksi käytökseksi. Silloin pohjalla on ajatus, jonka mukaan puolustautuja on alempiarvoinen, eikä hänelle olisi sopivaa käyttäytyä niin tätä ylempiarvoista kohtaan. Tämä on itse asiassa hyvin yleistä perheissä, hyvin hierarkisissa organisaatioissa, mutta valitettavan yleistä myös informaaleissa yhteisöissä kuten harrastus-tai kaveriporukoissa.

Siinä ihmissuhteessa vain minun vihani oli huonoa käytöstä. Omaansa vahvempi ei koskaan pitänyt sellaisena.

ap

Minä en olisi halunnut, että hän satuttaa minua.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee siitä miten niitä purkaa. On eri asia vain olla pahantuulinen ja eri asia haukkua puoliso / lapsi / työkaveri keksitystä asiasta vain siksi, että saa muka-purkaa pahaa tuulta. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinä olet kohde, haluat ajatella, että se toinen on paha ja ilkeä ja suuttui keksitystä asiasta? Miksi et kunnioita toisen tunnelmia ja ajattele, että hän suuttui omasta mielestään oikeasta asiasta? Ja jos se sinua ei liikutakaan, niin tätä toista se liikutti?

ap

Kuule, kyllä siitä tulee paha mieli, jos vaikka työkaveri raivoaa suodatinpusseista sulle, vaikket edes juo kahvia. Ei siinä loukattuna eka ajattele, että toi on nyt vihainen äidilleen, ei mulle, sen on ihan ok huutaa mulle nyt kun sillä on paha olo.

Ei mulle tule. Eihän se mua syytä, ja jos syyttäisi saisi kuulla.

ap

Vaikkei sulle tule, niin mulle kyllä tulisi. Tossa esimerkissä kuviteltu vihainen ihminen nimenomaan syytti teenjuojaa suodatinpussien loppumisesta, purkien tähän pahaa oloaan. Onko se muka todellakin ok?

Sä olet läpeensä ITSEKÄS, se on käynyt selväksi kaikissa näissä vastauksissasi. Sä et kykene asettumaan toisen asemaan, mutta vaadit muita asettumaan omaasi. Ei toimi niin tämä elämä. Olen pahoillami, että sulla on paska äiti, mitta mitä helvettiä me voidaan asialle tehdä, kun sä et ota mitään neuvoa vastaan, etkä suostu katsomaan asioita kuin oman loukatun tunteesi läpi?

Ai se on itsekästä, kun ei ota itseensä jonkun toisen tunnetiloja? :D

ap

Ei kun se on itsekästä, että vaatii toisilta ymmärrystä, muttei ymmärrä toisia. Sä et ymmärrä, että joku voi loukkaantua siitä, että hänelle huudetaan syyttä suotta, että häneen puretaan paha olo.

Kuvitteletko sinä, että ihmiset aina ottavat syytöksistä, jotka ovat oikeutettuja, opiksi?

ap

Useimmiten ihmiset loukkaantuvat, kun heitä syytetään, vaikka syytöksissä olisi asioita, jotka ovat tottakin.

Niin mitenköhän minä olisin sitten saanut asiani haluamaani reilaan tämmöisen ihmisen kanssa eläessä?

ap

Et pienenä lapsena äitisi kanssa mitenkään. Nyt on aika miettiä minkälainen äiti itse haluat olla ja miten saat asiat reilaan oman perheesi kanssa.

Haluaisin olla sellainen, joka ei suutu kun itsellä on paha olla ja lapset käyttäytyvät lasten tavoin. Asua kotona ja haluta laittaa heille ruokaa yms. Mitähän tää, että mä haluan noin, merkitsee minkään kannalta?

ap

Paljonkin! Tiedät mitä haluat ja mikä on arvojesi mukaista elämää. Nyt voit miettiä miten arvojesi mukainen elämä on mahdollista tänään? Mitä tekoja voit tehdä tänään, ollaksesi sellainen kuin haluat? Soittaa lapselle yhden ystävällisen puhelun? Huolehtia itsestäsi vaikka käymällä lenkillä?

Itse käytän tätä paljon. Joskus tuntuu ettei huvita mikään ja kaikki suututtaa. Silloin en jää tunteeseen vaan palaan arvoihin: minkälainen ihminen haluan olla tässä tilanteessa. Teen arvojen mukaisia tekoja, ja olo paranee niiden myötä.

Esimerkiksi: nyt v*tuttaa ja laiskottaa ja tekisi mieli velloa pahassa mielessä koko päivä, roikkua netissä ja tilata pitsa. En tee niin, vaan lähden ulkoilemaan ja laitan hyvän sunnuntaipäivällisen, ja tiedän että illalla olen tyytyväinen ja olo parempi. Mutta jos jään vellomaan pahaan mieleen, se vaan jatkuu ja jatkuu.

Kuvitteletko, että keksin sen, millainen haluan olla, eilen? Olen kaksikymmentäviisi vuotta hakenut nyt sitä ollakseni sellainen. Ja mitä toi ulkoilu mihinkään pahaan oloon mitään auttaa? Kuvitteletko, etten ole 25 vuodessa käynyt lenkillä?

ap

Keksiminen ei vielä riitä, tarkoitin että pidät kirkkaana mielessä omana tärkeimpänä asianasi sen minkälainen äiti haluat olla, ja teet sen mukaisia TEKOJA. Et mieti onko tunnetila oikea vaan teet silti arvojen mukaisia tekoja.

Olen tehnyt, silti minua vihattiin.

ap

Sinä teet päivittäin pahoja tekoja miehelle ja lapsille. Et tapaa. Olet arvaamaton. Et vastaa puheluihin ym

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee siitä miten niitä purkaa. On eri asia vain olla pahantuulinen ja eri asia haukkua puoliso / lapsi / työkaveri keksitystä asiasta vain siksi, että saa muka-purkaa pahaa tuulta. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinä olet kohde, haluat ajatella, että se toinen on paha ja ilkeä ja suuttui keksitystä asiasta? Miksi et kunnioita toisen tunnelmia ja ajattele, että hän suuttui omasta mielestään oikeasta asiasta? Ja jos se sinua ei liikutakaan, niin tätä toista se liikutti?

ap

Kuule, kyllä siitä tulee paha mieli, jos vaikka työkaveri raivoaa suodatinpusseista sulle, vaikket edes juo kahvia. Ei siinä loukattuna eka ajattele, että toi on nyt vihainen äidilleen, ei mulle, sen on ihan ok huutaa mulle nyt kun sillä on paha olo.

Ei mulle tule. Eihän se mua syytä, ja jos syyttäisi saisi kuulla.

ap

Vaikkei sulle tule, niin mulle kyllä tulisi. Tossa esimerkissä kuviteltu vihainen ihminen nimenomaan syytti teenjuojaa suodatinpussien loppumisesta, purkien tähän pahaa oloaan. Onko se muka todellakin ok?

Sä olet läpeensä ITSEKÄS, se on käynyt selväksi kaikissa näissä vastauksissasi. Sä et kykene asettumaan toisen asemaan, mutta vaadit muita asettumaan omaasi. Ei toimi niin tämä elämä. Olen pahoillami, että sulla on paska äiti, mitta mitä helvettiä me voidaan asialle tehdä, kun sä et ota mitään neuvoa vastaan, etkä suostu katsomaan asioita kuin oman loukatun tunteesi läpi?

Ai se on itsekästä, kun ei ota itseensä jonkun toisen tunnetiloja? :D

ap

Ei kun se on itsekästä, että vaatii toisilta ymmärrystä, muttei ymmärrä toisia. Sä et ymmärrä, että joku voi loukkaantua siitä, että hänelle huudetaan syyttä suotta, että häneen puretaan paha olo.

Kuvitteletko sinä, että ihmiset aina ottavat syytöksistä, jotka ovat oikeutettuja, opiksi?

ap

Useimmiten ihmiset loukkaantuvat, kun heitä syytetään, vaikka syytöksissä olisi asioita, jotka ovat tottakin.

Niin mitenköhän minä olisin sitten saanut asiani haluamaani reilaan tämmöisen ihmisen kanssa eläessä?

ap

Et pienenä lapsena äitisi kanssa mitenkään. Nyt on aika miettiä minkälainen äiti itse haluat olla ja miten saat asiat reilaan oman perheesi kanssa.

Haluaisin olla sellainen, joka ei suutu kun itsellä on paha olla ja lapset käyttäytyvät lasten tavoin. Asua kotona ja haluta laittaa heille ruokaa yms. Mitähän tää, että mä haluan noin, merkitsee minkään kannalta?

ap

Paljonkin! Tiedät mitä haluat ja mikä on arvojesi mukaista elämää. Nyt voit miettiä miten arvojesi mukainen elämä on mahdollista tänään? Mitä tekoja voit tehdä tänään, ollaksesi sellainen kuin haluat? Soittaa lapselle yhden ystävällisen puhelun? Huolehtia itsestäsi vaikka käymällä lenkillä?

Itse käytän tätä paljon. Joskus tuntuu ettei huvita mikään ja kaikki suututtaa. Silloin en jää tunteeseen vaan palaan arvoihin: minkälainen ihminen haluan olla tässä tilanteessa. Teen arvojen mukaisia tekoja, ja olo paranee niiden myötä.

Esimerkiksi: nyt v*tuttaa ja laiskottaa ja tekisi mieli velloa pahassa mielessä koko päivä, roikkua netissä ja tilata pitsa. En tee niin, vaan lähden ulkoilemaan ja laitan hyvän sunnuntaipäivällisen, ja tiedän että illalla olen tyytyväinen ja olo parempi. Mutta jos jään vellomaan pahaan mieleen, se vaan jatkuu ja jatkuu.

Kuvitteletko, että keksin sen, millainen haluan olla, eilen? Olen kaksikymmentäviisi vuotta hakenut nyt sitä ollakseni sellainen. Ja mitä toi ulkoilu mihinkään pahaan oloon mitään auttaa? Kuvitteletko, etten ole 25 vuodessa käynyt lenkillä?

ap

Keksiminen ei vielä riitä, tarkoitin että pidät kirkkaana mielessä omana tärkeimpänä asianasi sen minkälainen äiti haluat olla, ja teet sen mukaisia TEKOJA. Et mieti onko tunnetila oikea vaan teet silti arvojen mukaisia tekoja.

Olen tehnyt, silti minua vihattiin.

ap

Sinä teet päivittäin pahoja tekoja miehelle ja lapsille. Et tapaa. Olet arvaamaton. Et vastaa puheluihin ym

En puhu nyt heistä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee siitä miten niitä purkaa. On eri asia vain olla pahantuulinen ja eri asia haukkua puoliso / lapsi / työkaveri keksitystä asiasta vain siksi, että saa muka-purkaa pahaa tuulta. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinä olet kohde, haluat ajatella, että se toinen on paha ja ilkeä ja suuttui keksitystä asiasta? Miksi et kunnioita toisen tunnelmia ja ajattele, että hän suuttui omasta mielestään oikeasta asiasta? Ja jos se sinua ei liikutakaan, niin tätä toista se liikutti?

ap

Kuule, kyllä siitä tulee paha mieli, jos vaikka työkaveri raivoaa suodatinpusseista sulle, vaikket edes juo kahvia. Ei siinä loukattuna eka ajattele, että toi on nyt vihainen äidilleen, ei mulle, sen on ihan ok huutaa mulle nyt kun sillä on paha olo.

Ei mulle tule. Eihän se mua syytä, ja jos syyttäisi saisi kuulla.

ap

Vaikkei sulle tule, niin mulle kyllä tulisi. Tossa esimerkissä kuviteltu vihainen ihminen nimenomaan syytti teenjuojaa suodatinpussien loppumisesta, purkien tähän pahaa oloaan. Onko se muka todellakin ok?

Sä olet läpeensä ITSEKÄS, se on käynyt selväksi kaikissa näissä vastauksissasi. Sä et kykene asettumaan toisen asemaan, mutta vaadit muita asettumaan omaasi. Ei toimi niin tämä elämä. Olen pahoillami, että sulla on paska äiti, mitta mitä helvettiä me voidaan asialle tehdä, kun sä et ota mitään neuvoa vastaan, etkä suostu katsomaan asioita kuin oman loukatun tunteesi läpi?

Ai se on itsekästä, kun ei ota itseensä jonkun toisen tunnetiloja? :D

ap

Ei kun se on itsekästä, että vaatii toisilta ymmärrystä, muttei ymmärrä toisia. Sä et ymmärrä, että joku voi loukkaantua siitä, että hänelle huudetaan syyttä suotta, että häneen puretaan paha olo.

Kuvitteletko sinä, että ihmiset aina ottavat syytöksistä, jotka ovat oikeutettuja, opiksi?

ap

Useimmiten ihmiset loukkaantuvat, kun heitä syytetään, vaikka syytöksissä olisi asioita, jotka ovat tottakin.

Niin mitenköhän minä olisin sitten saanut asiani haluamaani reilaan tämmöisen ihmisen kanssa eläessä?

ap

Et pienenä lapsena äitisi kanssa mitenkään. Nyt on aika miettiä minkälainen äiti itse haluat olla ja miten saat asiat reilaan oman perheesi kanssa.

Haluaisin olla sellainen, joka ei suutu kun itsellä on paha olla ja lapset käyttäytyvät lasten tavoin. Asua kotona ja haluta laittaa heille ruokaa yms. Mitähän tää, että mä haluan noin, merkitsee minkään kannalta?

ap

Paljonkin! Tiedät mitä haluat ja mikä on arvojesi mukaista elämää. Nyt voit miettiä miten arvojesi mukainen elämä on mahdollista tänään? Mitä tekoja voit tehdä tänään, ollaksesi sellainen kuin haluat? Soittaa lapselle yhden ystävällisen puhelun? Huolehtia itsestäsi vaikka käymällä lenkillä?

Itse käytän tätä paljon. Joskus tuntuu ettei huvita mikään ja kaikki suututtaa. Silloin en jää tunteeseen vaan palaan arvoihin: minkälainen ihminen haluan olla tässä tilanteessa. Teen arvojen mukaisia tekoja, ja olo paranee niiden myötä.

Esimerkiksi: nyt v*tuttaa ja laiskottaa ja tekisi mieli velloa pahassa mielessä koko päivä, roikkua netissä ja tilata pitsa. En tee niin, vaan lähden ulkoilemaan ja laitan hyvän sunnuntaipäivällisen, ja tiedän että illalla olen tyytyväinen ja olo parempi. Mutta jos jään vellomaan pahaan mieleen, se vaan jatkuu ja jatkuu.

Kuvitteletko, että keksin sen, millainen haluan olla, eilen? Olen kaksikymmentäviisi vuotta hakenut nyt sitä ollakseni sellainen. Ja mitä toi ulkoilu mihinkään pahaan oloon mitään auttaa? Kuvitteletko, etten ole 25 vuodessa käynyt lenkillä?

ap

Keksiminen ei vielä riitä, tarkoitin että pidät kirkkaana mielessä omana tärkeimpänä asianasi sen minkälainen äiti haluat olla, ja teet sen mukaisia TEKOJA. Et mieti onko tunnetila oikea vaan teet silti arvojen mukaisia tekoja.

Olen tehnyt, silti minua vihattiin.

ap

Sinä teet päivittäin pahoja tekoja miehelle ja lapsille. Et tapaa. Olet arvaamaton. Et vastaa puheluihin ym

Enkä siis tee, toi nyt on naurettavaa.

ap

Siis tapaamattomuus jos ei ole sovittu ja vastaamattomuus ei ole "pahojen tekojen tekemistä".

ap