Lue keskustelun säännöt.
Kauhea yksinäisyys. Katkaisin välit minua huonosti kohteleviin ihmisiin.
24.03.2018 |
Ja lopulta he ovat olleet isoin osa elämää. Itkettää.
Kommentit (33)
Hakeudu uusiin kuvioihin. Esim. kirjoitusryhmissä tai muissa taiteellisissa harrastuksissa voit tavata sielukkaita, kivoja ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että harmittaa, kun olet päässyt eroon ihmisistä ,jotka siis kohtelivat sinua vain huonosti ?
Outo asenne minusta... kirjoitti:
Että harmittaa, kun olet päässyt eroon ihmisistä ,jotka siis kohtelivat sinua vain huonosti ?
No itse olin ainakin aika tottunut siihen. Kyseessä siis sukulaiset. Nyt odottelen parempia sukulaisia tilalle. Mistähän saan uudet?
Vierailija kirjoitti:
Outo asenne minusta... kirjoitti:
Että harmittaa, kun olet päässyt eroon ihmisistä ,jotka siis kohtelivat sinua vain huonosti ?
No itse olin ainakin aika tottunut siihen. Kyseessä siis sukulaiset. Nyt odottelen parempia sukulaisia tilalle. Mistähän saan uudet?
No ehkä saat (toivotaan nyt ainakin niin) jälleensyntymän kautta sitten joskus, jos sinua ja sieluasi sitten onnistaisi paremmin, kuin tässä elämässäsi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiselämä on farssi, näytelmä, jossa opetellaan ensin rooli ulkopuolisten ohjaajien paineesta. Sitten - elämän tragedioiden runtelemana - herätään huomaamaan, että luotu rooli ei olekaan se itselle sopiva. Kun elämäntapahtumat ja -paljastukset vievät maton alta tarpeeksi monta kertaa on vain todettava, että jokainen on oman elämänsa sankari ja muut näyttelevät vain osaansa siinä, jotta löytäisin oman voimani ja ymmärtäisin kirjoittaa itse paremman käsikirjoituksen. Kaikilta se ei onnistu, edes se herääminen, saati ymmärtäminen. Eikä se ole helppoa. Sitten kun oma elämä on itselle riittävän arvokas sellaisenaan, on mahdollista saada ihmissuhteita, jotka kestävät ja ovat tasapainoisia eikä tule tunnetta hyväksikäytöstä tai alemmuudesta. Olen vielä matkalla... Ehkä omat tuntemukset suhteessa muihin ihmisiin peilaavat itsearvostuksen/-tuntemuksen aukkoja. Kaikki ihmissuhteet eivät ole tasapainoisia, koska kaikki me olemme keskeneräisiä, mutta onneksi meillä on aina mahdollisuus valita jatkammeko ”taistelua” vai luotammeko omaan tunteeseen suhteiden tarpeellisuudesta. Ehkä olen pohjimmiltani erakkoluonne, kun ihmisdraama tuntuu niin raskaalta ja turhalta. Voimia ap:lle omiin haasteisiin. Toivottavasti löydät ympärillesi aitoja omissa voimissaan viihtyviä ihmisiä.
N47
Tein itse saman noin vuosi sitten ja katkaisin välit ihmiseen, joka loppussa kohteli mua kuin ilmaa. Meillä oli paljon yhteisiä ystäviä ja tämä ihminen käänsi myös heidät mua vastaan. Nyt mulla on vain pari ystävää, mutta voin silti paremmin kun tiedän, etten joudu enää kärsimään kyseisen ihmisen seurasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä osittain sama tilanne. On vaikeaa kun tietyt ihmiset ovat kuuluneet niin suurelta osin menneisyyteesi, mutta heitä ei enää kiinnosta, tai sitten on tullut liian isoja kuormia väliin toisten kanssa.
Onnekseni minulla on jo todella hyviä uusia ystäviä, jopa sellainen kuin paras ystävä. Se on siis mahdollista tälleen ”vanhemmallakin” iällä. Sinäkin varmaan löydät ystäviä. Siinä uusien ystävienkin valitsemisessa elämääsi kannattaa olla tarkkana, itse ainakin olen joutunut muutaman jättämään, kun en lisää vaikeuksia etsi vaan vaan hyviä tyyppejä tai niitä itselleni sopivia.
Onnekseni en ole kohdannut hyväksikäyttäjiä ystävissäni. Useamman ystävän kanssa kliseisesti olemme kasvaneet erilleen. Mutta uusia on tullut aina tilalle, joten minulle ei ole jäänyt katkeruutta tai yksinoloa.
Tsemppiä ap, kun yksi ovi sulkeutuu, toinen edessä avautuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen itseasiassa uskova ja se on tuonut paljon hyvää elämään. Suurelta osin sen vuoksi olen uskaltanut sanoa heipat huonolle kohtelulle. Te jotka puhutte alistamisesta, sekoitatte varmaan johonkin lahkoon. Sanonpa nyt kun joku otti tämän esille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin sama ja tekisi mieli liittyä johonkin seurakuntaan. En vaan rohkene.
Ojasta allikkoon.
Hanki ennemmin joku harrastus.
Sekä kissa tai koira, eläimet on ihmisen parasta seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esako siellä vollottaa?
Kuule, vika voi olla itsessäsi, jos koko muu maailma mukaanlukien omat lapsesi tuntuu potkivan sinua päähän.
Todennäköisesti näin onkin, koska me muut pärjäämme paremmin ilman sinua. Minäkin nukun nykyisin ja nautin elämästäni.
Ja kohta Nataliakin häipyy seuraavaa ukkomiestä kikkelistä kiskomaan. Sinulle jää lempiharrastuksesi: juominen.
Mulla on sama takana. En ole kaivannut huonoja ystäviäni, mutta enpä ole saanut uusiakaan tilalle. Näin käy uskoakseni aika monelle. Olen usein miettinyt, olisko pitänyt tehdä toisin, jotta en olisi nyt yksinäinen. Sitten kun muistelen sitä entisten kavereiden törkeää käytöstä minua kohtaan, outoja piikitteleviä kommentteja, julkista nolaamista, alaspäin katsomista ja vertailua, jatkuvia ohareita, niin ymmärrän, että minulle parempi on olla vaikka yksin.