Miten ihmeessä saan noi penskat syömään kasviksia?

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset on aina nälkäisiä, kun tulevat ruokapöytään ja laitan kasvikset lautaselle alkupalaksi. Siitä ne menevät nälkäisiin suihin huomaamatta ja ilman mitään numeroa. Pienestä pitäen on tarjottu kasviksia myös välipalana.

Meillä on ollut aina kasviksia, soseena kun alkoi kiinteät mutta silti esikoisen suussa kieli pulpautti perunat pois ja yhä liki aikuisiässä inhoaa muusia.

Uusia makuja meillä on ollut pakko maistaa ja niitä on tarjottu useita kertoja, jonka jälkeen ne eivät ole enää uusia. Jos kasvikset ei muuten maistu, niin lautaselta on syötävä joko "viisi haarukallista" tai "puolet". Lapset saavat sanoa mielipiteensä ja 9 kertaa kymmenestä tarjolla on lapsille mieluisia kasviksia. Toisaalta taas perinteistä vihersalaattia meillä on harvoin, mutta sitäkin useammin erilaisia kasviksia pilkottuina, mistä saa napsia. Ja napostelua varten on porkkana/kurkku/lanttutikkuja. Ja kasvisdipit on lapsista kivoja. Kasviksia menee myös pihveissä, keitoissa jne.

Itse olen allerginen tosi monille kasviksille raakoina ja allergia tekee kurjan olon, eli jos tomaatti polttelee niin huomioisin tämänkin vaihtoehdon ja sulkisin ne pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö syö siis todella mitään kasviksia? Perunaa, porkkanaa, hedelmiä, kurkkua, tomaattia, salaattia eikä marjojakaan?

Mitä jos tekee hedelmäsalaatin tai marjarahkaa, jälkiruoaksi vesimelonia tai päärynää, eikö sittenkään kelpaa? Smoothie marjoista ja hedelmistä voisi olla helppo aloitus kasviksiin.

Viinirypäleet on kiva välipala.

Tortillohin saisi helposti sopimaan salaattia ja kurkkua, ehkä jopa tomaattia.

Puhe oli kasviksista, ei hedelmistä. Viinirypäleet on kyllä viimeisiä, mitä lapsille tarjoan.

Hedelmä on kasvis. Olikohan tarkoitus sitten puhua vihanneksista?

Hedelmiä voi verrata karkkiin, ovat niin sokerisia.

Raakoja kasviksia paloina tarjolle. Lapsi tietää, mitä syö.

Vanhempien kannattaa syödä runsaasti kasviksia, niin lapsi huomaa niiden olevan hyviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö syö siis todella mitään kasviksia? Perunaa, porkkanaa, hedelmiä, kurkkua, tomaattia, salaattia eikä marjojakaan?

Mitä jos tekee hedelmäsalaatin tai marjarahkaa, jälkiruoaksi vesimelonia tai päärynää, eikö sittenkään kelpaa? Smoothie marjoista ja hedelmistä voisi olla helppo aloitus kasviksiin.

Viinirypäleet on kiva välipala.

Tortillohin saisi helposti sopimaan salaattia ja kurkkua, ehkä jopa tomaattia.

Puhe oli kasviksista, ei hedelmistä. Viinirypäleet on kyllä viimeisiä, mitä lapsille tarjoan.

Hedelmä on kasvis. Olikohan tarkoitus sitten puhua vihanneksista?

Hedelmiä voi verrata karkkiin, ovat niin sokerisia.

Niin, mitä sitten?

Lampaankääpää voi verrata lihaan koska siitä voi tehdä lihaisan oloisen ruoan, se ei kuitenkaan muuta sitä, että kyseessä on sieni.

Ap ei spesifioinut mitenkään mitä kasviksia lapset ei syö, jos ei syö mitään niin sitten ei myöskään niitä sokerisia.

Vierailija kirjoitti:

Ei meidänkään omat syö. Ikää on 11v ja 14v. Enkä pakota syömään.

Se mikä on kummallista, että parsakaali on ainoa kasvis mitä syövät mielellään. Sitä onkin aika usein tarjolla :)

Olen töissä kouluruokalassa (yläaste) ja parsakaali uppoaa asiakkaisiin kuin häkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö syö siis todella mitään kasviksia? Perunaa, porkkanaa, hedelmiä, kurkkua, tomaattia, salaattia eikä marjojakaan?

Mitä jos tekee hedelmäsalaatin tai marjarahkaa, jälkiruoaksi vesimelonia tai päärynää, eikö sittenkään kelpaa? Smoothie marjoista ja hedelmistä voisi olla helppo aloitus kasviksiin.

Viinirypäleet on kiva välipala.

Tortillohin saisi helposti sopimaan salaattia ja kurkkua, ehkä jopa tomaattia.

Puhe oli kasviksista, ei hedelmistä. Viinirypäleet on kyllä viimeisiä, mitä lapsille tarjoan.

Hedelmä on kasvis. Olikohan tarkoitus sitten puhua vihanneksista?

Hedelmiä voi verrata karkkiin, ovat niin sokerisia.

Niin, mitä sitten?

Lampaankääpää voi verrata lihaan koska siitä voi tehdä lihaisan oloisen ruoan, se ei kuitenkaan muuta sitä, että kyseessä on sieni.

Ap ei spesifioinut mitenkään mitä kasviksia lapset ei syö, jos ei syö mitään niin sitten ei myöskään niitä sokerisia.

Jos lapset ei syö kasviksia, se ei poista sitä, että ne ei syö hedelmiä.

Ranttuus on pelkoa uudesta. Jossei ole ajoissa totuteltu eri suu tuntumin voi jokin tuntua oksettavalle. Soseethan on kaikki saman tuntuisia, Eli se ongelma on se miltä se tuntuu.

Eri salaatit maistuvat ihan erille. Kokeile mietoja esim jäävuori salaatti.

Pilko tarpeeksi pieneksi.

En oo paras vastaamaan kun mun lapset on syöneet kohtuullisen hyvin kasviksia aina, mutta mä tarjoan esim. Voissa paistettuja porkkanaviipaleita tai parsakaalia, uunissa paahdettua kukkakaalia tai bataattia, vähän suolaa päälle. Tarjoan nämä.ennen muuta ruokaa tai joskus myös ainoana lisukkeena (ts. Perunan tai riisin sijasta).

Hyvin maistuu kun on oikeasti hyvää. Toisaalta kumpikin lakkasi jossain vaiheessa kategorisesti syömästä avokadoa ja kirsikkatomaatteja, vaikka aiemmin tykkäsivät, eli kaikki ei vaan aina onnistu.

Lapsia ei tarvitse erikseen houkutella syömään kasviksia, jos koko ruoka koostuu aina pääasiassa kasviksista ja aikuinen kokoaa annoksen valmiiksi ihan aina mitään kysymättä ja se on ainoa vaihtoehto mitä saa, saa jättää syömättäkin mutta siihen ei kukaan kommentoi eikä reagoi. Näin meillä on kasvatettu kaikkiruokaisia lapsia.

Meillä syötiin aamulla leipä, jonka päällä oli juusto, salaatinlehtiä, kurkkua ja tomaattia, ja kipollinen maustamatonta jugurttia ja mysliä kuivatuilla hedelmillä. Lounaaksi perunamuusia, jauhelihakastiketta, jossa oli paljon valkosipulia, kevätsipulia ja paprikaa ja lisäksi salaatti (2 eri salaattia, tomaattia, retiisiä, kevätsipulin varsia, appelsiinin paloja ja fetajuustoa). Välipalalla banaani ja näkkäriä suolakurkulla. Päivällisellä muusista tehty vuokaruoka, johon laitoin kanaa, kesäkurpitsaa, punasipulia, porkkanaa ja lanttua, ja ruoan lisäksi punakaali-omenasalaattia. Iltapalalla puuroa ja marjoja.

Vierailija kirjoitti:

Pilkon pieneksi ja piilotan ruokaan. Lapset eivät edes tiedä syövänsä kasviksia :)

Typerintä, mitä voi tehdä!

80-luvulla lautasen reunalle laitettiin tomaattia ja kurkkua. Tai salaattia. Koulussa oli melkein enemmän vihanneksia kuin kotona. Syksyllä oli tuoreita monet ainekset, silloin niitä syötiin esim. marjat, sienet, juurekset. Porkkana aiheuttaa joillekin vatsavaivoja kuorittuna raakana. Mikä on vatsalle hyvä tai huono.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pilkon pieneksi ja piilotan ruokaan. Lapset eivät edes tiedä syövänsä kasviksia :)

Typerintä, mitä voi tehdä!

Miksi?

Joskus kauan sitten tein esim. keitot niin, että soseutin kasvikset liemeen. Bolognese-kastikkeen teen vieläkin niin, että surautan monitoimikoneella porkkanaa, sipulia, selleriä, palsternakkaa silpuksi ja lisään tomaattimurskan joukkoon. Tein porkkana-perunamuusia tai kukkakaalimuusia. Jauhelihapihveihin murustin kuivattuja sieniä.

Ja vaikka näin typerästi tein, on yksi lapsista nyt kasvissyöjä ja kaksi kaikkiruokaisia.

Ihan vähän huvittaa.

Mulla on lapsi, jolle on pienestä asti tarjottu kasviksia monipuolisesti ja silloin syönytkin kaikkea. Sitten tuli stoppi. Yksi kerrallaan kelpaavia kasviksia tippui pois. Joku, joka oli ennen suunnilleen herkkua, ei yhtäkkiä kelvannut missään muodossa. Kasvisten piilottaminen ruokaan, hahhahhaa, päivän paras vitsi! Niin pieneksi et saa, ettei sitä pois sieltä voisi kaivaa! Eilen laitoin linssikeittoon vähän kesäkurpitsaa ja lapsi HAISTOI sen, oikeasti!!!

Ja meillä kasvatetaankin itse ruokaa. Lapsi on ollut kylvämässä, koulimassa, istuttamassa, kastelemassa. On seurannut miten herneet turpoaa, kurpitsat paisuu ja tomaatit muuttuu punaisiksi. Miten yhdestä maahan laitetusta perunasta saa puoli ämpärillistä. On itse ollut keräämässä mustikat ja vadelmat. On otettu mukaan keittiöön, on saanut valkata hedelmiä kaupassa jne jne jne. Mutta suuhunsa ei pistä kuin ne jotkut tietyt, jossain tietyssä muodossa: herneet vain tuoreina tietyn kokoisina, porkkana raakana, mieluiten raasteena, peruna muussina, mansikat kelpaa miten vaan, mustikat vain suoraan mättäästä, omenasosetta. Siinäpä ne. Iloitsen toki näistäkin, mutta aika rajoittunutta on.

Toivoa toki, että tämä vaihe vielä ohitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Paista voissa ja hauduta kermassa, varmasti maistuu kasvis kuin kasvis.  Kasvikset pitääkin syödä rasvan kanssa, että niistä saa kaiken hyödyn.

Piilotteleminen on aivan älyvapaa keino!

Pataruokien ja muhennosten osana ne kasvikset menevät luonnollisena lisänä lihan tai kalan ja riisin tai  makaronien kanssa. Peruna on myös kasvis.

Vierailija kirjoitti:

Ranttuus on pelkoa uudesta. Jossei ole ajoissa totuteltu eri suu tuntumin voi jokin tuntua oksettavalle. Soseethan on kaikki saman tuntuisia, Eli se ongelma on se miltä se tuntuu.

Eri salaatit maistuvat ihan erille. Kokeile mietoja esim jäävuori salaatti.

Pilko tarpeeksi pieneksi.

Samaa mieltä soseista. Mitään pakkoa syöttää soseita ei ole, vaan lapsi voi siirtyä suoraan imetykseltä/vastikkeelta sormiruokaan kun edellytykset täyttyvät siinä 5-6 kk iässä.

Näin kasvisten oma koostumus tulee tutuksi heti, eikä synny ns sihtikurkkua joka vierastaa tekstuureita tai isompia paloja, tai kirpeyttä. Välipalaksi antaisin myös erilaisia pilkottuja kasviksia järsittäväksi, niillä täysin mauttomilla maissinaksuilla tehdään vain karhunpalvelus.

Kaveripaine vie pojilta kyllä kasvisten syönnin jos jo aiemmin maistunut?