Voisin ostaa koiran kun muutan omilleni
Etten ihan kokonaan syrjäytyisi masennusyksiööni. Koiran avulla kohtaisin ihmisiä, vaikken sitä haluaisikaan, ja täyttäisin päivän pakolliset kontaktit teihin muihin. Saisin myös seuraa (sekin pakollista), ettei itsemurha tulisi mieleeni niin todentuntuiselta ja ettei itsenäinen matkani päätyisi suljetulle. Kaikenlisäksi olen aika säikky ja pelkään välillä roskien viemistäkin pimeällä, koska eihän sitä tiedä minkälainen hirviö voi kävellä vastaan. Tuskin edes huomaisin sitä, jos piilarit eivät olisi silmissäni. Mutta pelottava ajatus se silti on. Minulle riittää pieni ja ujo koira.
Kommentit (9)
Mitäpä jos ottaisit hoitokoiria ensiksi?
Näin tutustuisit koiralliseen eloon.
Se on välillä haastavaa. Koira tulee ulkoiluttaa 3-4 kertaa päivässä, jos ei ole isoa pihaa.
Ja koira tarvitsee paljon hoitoa.
Kannattaisiko aloitella vaikka marsusta/kanista että tiedät millaista on kantaa vastuuta elävästä olennosta? Tuskin ajattelisit itsemurhaa samalla tavalla kun olet vastuussa eläimen hoidosta ja hengestä.
Ihan kokemuksesta puhun, aloitin vaikeasti masentuneena ja itsemurha-alttiina terraarioeläimestä ja hommasin koiran vasta 5v kuluttua tästä. Olisi voinut olla turhan raju muutos jos sängynpohjalta olisi pitänyt hypätä heti pennun koulutukseen.
Ei ole koiran kannalta oikeita syitä ottaa koira.
Käy ensin ilman koiraa tutustumassa oman alueesi harrastusmahdollisuuksiin. Missä lähin tokokoulu, agilityrata, pelastustoiminta jne. Mitä aktiviteetteja voit tarjota koirallesi ja miten saat säästöön rahaa koiran kuluja varten.
Opettele ensin huolehtimaan itse itsestäsi. Vasta sen jälkeen voit edes harkita lemmikkiä, jonka hyvinvointi on täysin sinun huolenpidostasi riippuvaista.
En ole pahasti masentunut ja pystyn tekemään asioita ihan hyvin. Pelkään kuitenkin että masennun vakavasti, kun minut potkitaan viimeistään 18-vuotiaana ulos laitoksesta. On minulla ennestään kissa, jota osaan hoitaa. On ollut myös hoitokoira. Ajatuksena sen koiran hankinnassa on se, etten "ehtisi" masentua tästä pahemmin, jos minulla olisi jotain mistä pitää huolta. Ja se olisi ystäväni, jota ei haittaa hiljaisuuteni ja tylsyyteni. En ottaisi kuitenkaan mitään hirveän aktiivista koiraa, vaan sellaisen jolle riittää 15-30min lenkki 3-4 kertaa päivässä.
Vetis kohta 16v kirjoitti:
En ole pahasti masentunut ja pystyn tekemään asioita ihan hyvin. Pelkään kuitenkin että masennun vakavasti, kun minut potkitaan viimeistään 18-vuotiaana ulos laitoksesta. On minulla ennestään kissa, jota osaan hoitaa. On ollut myös hoitokoira. Ajatuksena sen koiran hankinnassa on se, etten "ehtisi" masentua tästä pahemmin, jos minulla olisi jotain mistä pitää huolta. Ja se olisi ystäväni, jota ei haittaa hiljaisuuteni ja tylsyyteni. En ottaisi kuitenkaan mitään hirveän aktiivista koiraa, vaan sellaisen jolle riittää 15-30min lenkki 3-4 kertaa päivässä.
Ajattele sitä, että kotikoira ilman koiraharrastuksia sitoo sinut entistä vahvemmin kotiin ja yksinäisyyteen. Yleensä koiraihmisiä tapaa harrastuksissa. Jos et halua harrastaa koiran kanssa niin ihmiskavereita saat varmemmin kun et ota koiraa vaan menet tanssitunnille tms. mikä sinua kiinnostaa, valokuvauskurssille tms. Silloin pääset kahville kun he pyytävät. Koira rajoittaa oikeasti, mieti sitä. Kun sinulla on koira niin joudut sanomaan ei, koska sinun on palattava kotiin hoitamaan ruoat, leikit ja pisuttamiset.
Okei