Lue keskustelun säännöt.
Miten raskaus muutti kehoasi?
23.03.2018 |
Kertokaahan, mitä negatiivisia (tai miksei positiivisiakin) muutoksia tapahtui kehossanne raskauden ja synnytyksen vuoksi?
Kommentit (51)
Minä laihduin lähes lähes luurangoksi synnytyksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä laihduin lähes lähes luurangoksi synnytyksen jälkeen.
Olen kuullut, että tätä tapahtuu joillekin. Palautuiko vatsanseudun iho normaaliksi ja kiinteäksi?
Aika vähän ulkoisia muutoksia. Vatsassa on selvästi sellainen alue, joka ennen kaikkea tuntuu siltä, että se on venynyt, mutta ei niinkään näy. Mulla on paljon kollageenia ihon alla, mikä tarkoittaa, että se ei kauheasti kärsi venymisestä. Pahin raskauden aiheuttama muutos kehoon tuli alaselkään. Tosi vaikeaa saada sitä kuosiin. Ai niin, ja refluksi jäi! Se on onneksi tällä hetkellä aika vähäoireinen, pärjään jo ilman lääkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän ulkoisia muutoksia. Vatsassa on selvästi sellainen alue, joka ennen kaikkea tuntuu siltä, että se on venynyt, mutta ei niinkään näy. Mulla on paljon kollageenia ihon alla, mikä tarkoittaa, että se ei kauheasti kärsi venymisestä. Pahin raskauden aiheuttama muutos kehoon tuli alaselkään. Tosi vaikeaa saada sitä kuosiin. Ai niin, ja refluksi jäi! Se on onneksi tällä hetkellä aika vähäoireinen, pärjään jo ilman lääkitystä.
Mulla taas on iho jo ihan venymisarvilla. Pieninkin muutos painossa aiheuttaa uusia tulipunaisia arpia.
Alaselkä ja nivelet on jo huonossa kunnossa. Pelkään, että synnytyksessä rikkoisin selkäni.
En uskalla hankkia lapsia mm. näitten seikkojen vuoksi :(
Tissit jäi tyhjiks rukkasiks koska venähti raaskauden ja imetyksen myötä A kupista D kuppiin, mahakin oli ryppynen löllerö pari vuotta ennenkuin palautui.
Arvet haittaa vähiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ainoa häiritsevä asia ulkonäössäni nyt jo synnytyksen jälkeen on se, että nännini kasvoivat paljon isoimmiksi raskauden myötä. Ei mun nännit oo koskaan ollu mitkään pienet, mut nyt ne on todella isot ja en tykkää yhtään. En tiedä palautuuko nännini ennalleen. Synnytyksestä alle 2 kuukautta. Miestäni ei onneksi nännieni koko pahemmin liikuta.
Raskauden aikana inhottavin muutos ulkonäössäni oli kainaloiden tummuminen, mutta kainaloni palautuivat ennalleen muutama viikko synnytyksen jälkeen. Raskausarpia tuli todella vähän, mutta ylimääräistä nahkaa jäi alavatsalle. 1-2 viikkoa synnytyksestä painoin saman verran kuin ennen raskautta.
4 lapsen jäljiltä päärynänmuotoinen alue vatsassa mistä näkee miten se on aikanaan venynyt. Vaikka muuten on lihaksikas niin tuo alue on aina vaan (kuopus 16v) pehmeä mutta onneksi litteä. Mulla on hyvin kollageenipitoinen iho joka ei kärsi juurikaan venymisestä. Suvun naiset samanlaisia
Kummassakin reidessä 2 raskausarpea.
Alapää nyt tietty vähän raadellun näköinen mutta ei tunnu tahtia haitanneen;)
Rintoihinkaan ei tullut muutoksia raskausaikana yhtään, oli tosi pienet. Vasta kun lihoin laihasta normaalipainoiseksi lasten jälkeen rinnatkin kasvoi A>B
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nää on monimutkaisia juttuja ja jokainen äiti on yksilö.
Itsellä kaksi lasta ja molemmat sai alkunsa eka yrityksellä. Ennen lapsia olin hoikka 170/62. Nyt lapset on 8v ja 4v. Muutoksia on tullut sekä positiivisia että negatiivisia.
Raskausarpia en saanut onneksi kuin kaksi ihan pientä parin sentin viirua alavatsaan toisessa raskaudessa. Nekin kaksi viirua nyttemmin aivan haalistuneet - silti ensimmäisestä kun ei tullut ainoatakaan raskausarpea, niin olihan se kamalaa odottaa miten niitäs sitten oli tulossa, kun nuo kaksi viirua havaitsi.
Vatsanahka ja vatsalihakset ovat palautuneet täysin siihen, mitä olivatkin ennen. Ei ole jäänyt erkaumaa.
Painoa on nyt pari kiloa enemmän kuin ennen lapsia; mutta vyötärö on kapeampi, käsivarret lihaksikkaammat ja peppu pyöreämpi. Liikun säännöllisesti ja paljon enemmän kuin ennen lapsia. Eli uskoisin, että lisäkilot on mennyt oikeaan paikkaan ja lihastakin enemmän.
Tuntoherkkyys alapäässä parani aivan tajuttomasti toisen lapsen jälkeen. Ennen lapsia ei suoraan sanottuna sänkypuuhat tuntuneet niin kivalta kuin nykyään. Ekan lapsen jälkeen ei ollut juuri muutosta tämän kanssa. Tämä on todella positiivinen muutos. Äitien kesken on keskusteltu tästä ja joillain on valitettavasti käynyt päinvastoin. Eräs äiti sanoi, että kolmen lapsen jälkeen oli vielä tunnot herkillä, mutta neljännen synnyttyä herkkyys katosi.
Selkä meni minulla raskauden jälkeen; kun painopiste muuttui raskauden jälkeen hetkessä, niin selkäranka ei tykännyt. Ensimmäisen lapsen jälkeen alkoi vuosien hermokipukierre, joka päätyi nuoremman ollessa vajaa 2v massiiviseen välilevyn pullistumaan, jalan halvaukseen ja kiire leikkaukseen. Ilman raskauksia en usko, että selkäni olisi noin huonoksi koskaan mennyt.
Rinnoissa ei muutoksia. Toisaalta ne on leikattu vuosia ennen lapsia (pienennys), enkä imettänyt. Oikein kivat edelleen.
Suurin muutos on ollut kuitenkin henkinen. Siihen ei yksi netti riitä raportoimiseen :)
Enempää lapsia minulle ei tule. En halua ja piuhat on laitettu poikki. Pitää tajuta lopettaa kun on voiton puolella.
Kahdesta ekasta ei juuri muutosta, kolmas on nyt vuoden ja rupean totuttelemaan ajatukseen, että vatsanseutu jää ryppyiseksi pussiksi, joka menee inhottaville makkaroille istuessa. Olen hoikka, mutta nahkaa on vaan niin paljon. Tissit oli pilalla jo ennen raskauksia, joten en ole kiinnittänyt huomiota. Ulkoiset peräpukamat ei oo lähtenyt, siis ne tyhjät pussit :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nää on monimutkaisia juttuja ja jokainen äiti on yksilö.
Itsellä kaksi lasta ja molemmat sai alkunsa eka yrityksellä. Ennen lapsia olin hoikka 170/62. Nyt lapset on 8v ja 4v. Muutoksia on tullut sekä positiivisia että negatiivisia.
Raskausarpia en saanut onneksi kuin kaksi ihan pientä parin sentin viirua alavatsaan toisessa raskaudessa. Nekin kaksi viirua nyttemmin aivan haalistuneet - silti ensimmäisestä kun ei tullut ainoatakaan raskausarpea, niin olihan se kamalaa odottaa miten niitäs sitten oli tulossa, kun nuo kaksi viirua havaitsi.
Vatsanahka ja vatsalihakset ovat palautuneet täysin siihen, mitä olivatkin ennen. Ei ole jäänyt erkaumaa.
Painoa on nyt pari kiloa enemmän kuin ennen lapsia; mutta vyötärö on kapeampi, käsivarret lihaksikkaammat ja peppu pyöreämpi. Liikun säännöllisesti ja paljon enemmän kuin ennen lapsia. Eli uskoisin, että lisäkilot on mennyt oikeaan paikkaan ja lihastakin enemmän.
Tuntoherkkyys alapäässä parani aivan tajuttomasti toisen lapsen jälkeen. Ennen lapsia ei suoraan sanottuna sänkypuuhat tuntuneet niin kivalta kuin nykyään. Ekan lapsen jälkeen ei ollut juuri muutosta tämän kanssa. Tämä on todella positiivinen muutos. Äitien kesken on keskusteltu tästä ja joillain on valitettavasti käynyt päinvastoin. Eräs äiti sanoi, että kolmen lapsen jälkeen oli vielä tunnot herkillä, mutta neljännen synnyttyä herkkyys katosi.
Selkä meni minulla raskauden jälkeen; kun painopiste muuttui raskauden jälkeen hetkessä, niin selkäranka ei tykännyt. Ensimmäisen lapsen jälkeen alkoi vuosien hermokipukierre, joka päätyi nuoremman ollessa vajaa 2v massiiviseen välilevyn pullistumaan, jalan halvaukseen ja kiire leikkaukseen. Ilman raskauksia en usko, että selkäni olisi noin huonoksi koskaan mennyt.
Rinnoissa ei muutoksia. Toisaalta ne on leikattu vuosia ennen lapsia (pienennys), enkä imettänyt. Oikein kivat edelleen.
Suurin muutos on ollut kuitenkin henkinen. Siihen ei yksi netti riitä raportoimiseen :)
Enempää lapsia minulle ei tule. En halua ja piuhat on laitettu poikki. Pitää tajuta lopettaa kun on voiton puolella.
Kiitti vastauksesta.
Minulla on pahoja nivelongelmia kehossa. Esim. puristan yhden appelsiinin perus-sitruspuristimella, ja sen jälkeen ranteen nivel ja jänne on n.viikon tulehtunut, enkä voi nojata sihen.
Lonkat paukkuu ja huutaa hoosiannaa jo nyt, samoin polvet ja nilkat. Jotain verisuoniongelmaa on myös.
Selkä on myös pahassa kunnossa. Kivulias iskias vaivaa. Kuntoilen tarpeeksi, mutta varon sitä myös, sillä saan pahoja kipuja. Autossa istuessa vasen jalkani puutuu lonkkakivun vuoksi.
Lapsesta asti olen jotenkin tiennyt, ettei musta tule äitiä. Onko mahdollista, että kehoni ei vain kestäisi sitä? Joskus hirvitttää, kun ajattelen mitä nainen käy läpi synnytyksessä. Tuntuu, että kaikki niveleni ja kudokseni antaisivat täysin periksi siinä hommassa. Nytkin sattuu iskiaksen takia oikeaan jalkaan ja alaselkään :(
-Ap
Mistä aloittaisin :D
Ekasta raskaudesta ei jäänyt kuin muutama ylikilo. haalean vaalea sektio arpialamahalle.
Tokasta raskaudesta tissit hieman pehmenivät (oli ennen kiinteät B kupit). Näkö heikkeni. Vatsa nahkaa jäi hyvin vähäisesti roikkumaan. Kengän numero kasvoi 38:sta 40, koska liian löysät ja yliliikkuvat nivelet kera raskauden aikaisen ylipainon madallutti jalkapohjan siltaa. haalean vaalea sektioarpi alamahalle.
Kolmannesta raskaudesta jäi pienet tyhjät tissit jotka eivät enää toimi erogeenisenä juttuna, eivät vain oo niin herkät kuin ennen kolmannen syntymää. Liekö rintojen tyhjyys sitten vaikuttamassa?
Vatsanahka jäi roikkumaan rumasti toki vielä on ylipainoakin reippaasti jäljellä.
Näkö huononi entisestään. Jalkapohjan silta madaltui myöskin mutta jalan koko ei enää merkittävästi kasvanut, tai ainakin samat kengät menee edellee. Tuli suonikohjuja jalkoihin ja alapäähän. Alapäästä kipu hellitti sektion jälkeen. Lantionpohja löystyi niin että yskiessä lirahtaa. Mitäs mukavaa vielä.. Eiköhän tää kolmas kerta ajanut aika loppuun mun kroppani :D Olo on hirvee mutta yritän elää tuhojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä aloittaisin :D
Ekasta raskaudesta ei jäänyt kuin muutama ylikilo. haalean vaalea sektio arpialamahalle.
Tokasta raskaudesta tissit hieman pehmenivät (oli ennen kiinteät B kupit). Näkö heikkeni. Vatsa nahkaa jäi hyvin vähäisesti roikkumaan. Kengän numero kasvoi 38:sta 40, koska liian löysät ja yliliikkuvat nivelet kera raskauden aikaisen ylipainon madallutti jalkapohjan siltaa. haalean vaalea sektioarpi alamahalle.
Kolmannesta raskaudesta jäi pienet tyhjät tissit jotka eivät enää toimi erogeenisenä juttuna, eivät vain oo niin herkät kuin ennen kolmannen syntymää. Liekö rintojen tyhjyys sitten vaikuttamassa?
Vatsanahka jäi roikkumaan rumasti toki vielä on ylipainoakin reippaasti jäljellä.
Näkö huononi entisestään. Jalkapohjan silta madaltui myöskin mutta jalan koko ei enää merkittävästi kasvanut, tai ainakin samat kengät menee edellee. Tuli suonikohjuja jalkoihin ja alapäähän. Alapäästä kipu hellitti sektion jälkeen. Lantionpohja löystyi niin että yskiessä lirahtaa. Mitäs mukavaa vielä.. Eiköhän tää kolmas kerta ajanut aika loppuun mun kroppani :D Olo on hirvee mutta yritän elää tuhojen kanssa.
Voi ei voimia sinulle :(
Mutta juuri tämä kävi mielessä.. Olet kai perusterve? niin oletan. Pelottaa mitä tällaiselle mummon nivelillä ja jänteillä varustetulle kävisi.
-Ap
Pienet pigmenttiläiskät jäi hiusrajaan ja kylkeen ja yksi pieni pyöreä raskausarpi, jää häpykarvojen alle. Tissit pieneni yhdellä kuppikoolla, mutta eivät roiku.
No mulle lääkäri sanoi kahden jälkeen, kun lopulta jalkakin halvaantui ja oli vaarassa mennä alta molemmat, että minun lapseni on nyt tehty. Selkä ei kuulemma kestäisi.
Muuten kai tuo olisi voinut olla tiukkakin paikka, mutta tokaisin lääkärille, että ennemmin minulla ei pää kestä enää vauvoja kuin selkä. Olin jo hyvin pian toisen lapsen jälkeen tullut siihen tulokseen, että kaksi lasta on minulle se sopivin määrä. Ei enempää.
Omat selkäongelmani alkoivat tosiaan vasta ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Ja en osannut tarpeeksi hanakasti vaatia tutkimuksia ja apua. Ajattelin, että aina sanotaan miten yleisiä selkäkivut on jne. No jälkeenpäin ajateltuna vuosien aaltoilevat hermokivut ei varmaan menneet tähän "perus selkäjumeihin".
Leikkauksen jälkeen viimeiset kaksi vuotta on olleet ihan loistavat; mahtavaa nukkua niin että ei satu, mahtava saada sukat jalkaan ettei satu jne.
Paino ei noussut paljon ja keho palautui hyvin. Minulle sanotaan monesti että kyllä se kroppa sinullakin muuttuu kun saat lapsia. On jo kaksi.
Sulkijalihas vaurioitunut sen verran että ilmavaivoja on välillä tosi vaikea pidätellä.
Mulla on kolme lasta. Ensinnäkin saan syyttää itseäni, sillä joka raskaudessa paino on noussut noin 25 kg ja sitten imetysaikana laskenut alle lähtöpainon. Nyt vauva 4 kk, ja matkaa lähtöpainoon vielä vajaat 10 kg.
Tästä järkyttävästä jojoilusta seurauksena raskausarpia on joka paikassa ja tissit aivan mennyttä. Jalkaholvi on laskeutunut ja toinen jalka on nykyään lyhempi kuin toinen. Mutta mihinkään ei satu, mikään ei karkaile ja tukipohjallisen kanssa kävelen vaikka koko päivän. Olen ylpeä kehostani. Se on aivan karmean venynyt, mutta uskollinen sotaratsu. Ja takaapäin katsottuna se on edelleen sama kaunis X:n muotoinen vartalo.
N41.
Kroppa palautui hyvin ensimmäisen raskauden jälkeen, mutta toisella kerralla tissit muuttui roikkuviksi ja tyhjiksi. Mahaan tuli arpia ja se jäi kengurupussiksi kilojen lähdettyä. Arvet ei sinänsä hirveästi haittaa, mutta tuo roikkuvuus syö itseluottamusta.
Mahanahka ja tissit roikkuu. Kiloista on vaikea päästä eroon.