Miten raskaus muutti kehoasi?

Sektioarpi mikä kutisee näin useita vuosia myöhemminkin vielä sillon tällöin, muutoin en edes huomaa sitä. Kengänkoko putosi raskausaikana 38 --> 37 mikä oli aika hassua. Rinnat jäi pysyvästi isommiksi imetyksen jälkeen.

Siinäpä ne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laihduin lähes lähes luurangoksi synnytyksen jälkeen. 

Olen kuullut, että tätä tapahtuu joillekin. Palautuiko vatsanseudun iho normaaliksi ja kiinteäksi?

Kyllä, vatsa vetäytyi litteäksi ja jokainen raskauskilo katosi jo sairaalassa (huonekavereiden mielestä ihme). 

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän ulkoisia muutoksia. Vatsassa on selvästi sellainen alue, joka ennen kaikkea tuntuu siltä, että se on venynyt, mutta ei niinkään näy. Mulla on paljon kollageenia ihon alla, mikä tarkoittaa, että se ei kauheasti kärsi venymisestä. Pahin raskauden aiheuttama muutos kehoon tuli alaselkään. Tosi vaikeaa saada sitä kuosiin. Ai niin, ja refluksi jäi! Se on onneksi tällä hetkellä aika vähäoireinen, pärjään jo ilman lääkitystä.

Tämä voisi olla minun kirjoittamani. Alaselkä ja refluksi alkoivat vaivaamaan synnytyksen jälkeen. Lääkitys ja urheileminen auttoivat molempiin vaivoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vatsaan jäi sektiosta arpi, nykyään sekin on jo hyvin haalea. Ei muuta näkyvää. Nyt kun odotan toista lastamme niin toivon että pääsen yhtä vähällä. Hyvältä vaikuttaa, rv35 eikä mitään ulkoisia muutoksia paitsi painoa kertynyt tietysti, tällä hetkellä +16kg..samaa tahtia tulee painoa kuin esikoisestakin. Raskauskilot lähti ekasta alle neljässä kuukaudessa (takaisin mittoihin 173cm/58kg) ja samoin lähtee nämä nykyisetkin, kunhan saadaan ensin vauvan maailmaan.

Ihmettelen kyllä miten niin moni ei muka pysty palautumaan synnytyksestä vielä vuodenkaan kuluttua, raskauskiloja kannetaan tyyliin kunnes aletaan odottamaan seuraavaa lasta koska "raskauskilot on niin tiukassa" ja vauva-arki on rankkaa. Se on ihan vaan itsestä ja motivaatiosta kiinni sanon minä...Jos ei jaksa harrastaa liikuntaa niin katsoo vaan mitä suuhunsa laittaa. Ruokavaliohan se on kaiken a ja o.

Kyse ei välttämättä ole aina raskauskiloista vaan siitä, että vatsalihakset ovat erkaantuneet. Olen urheilullinen ja hoikka, sain raskauskilot pudotettua pois, mutta silti vartalo näyttää erilaiselta kuin ennen synnytystä. Minulle jäi ns. pömppö vatsa, enkä saa sitä urheilemalla ja ruokavaliolla pois.

Vierailija kirjoitti:

Minulla murtui lantio synnytyksessä, aiheuttaa vieläkin toisinaan kipuja erityisesti juostessa/ juoksun jälkeen. Tästä syystä en enää juokse lujaa vaan pelkästään hölkkäilen. Lisäksi tietysti pienempiä juttuja, vatsaan jäi pysyvä makkara/ löysää nahkaa, kylkiluut jäivät törröttämään, pigmenttiläiskiä kasvoissa ym. en nyt kaikkea ala luettelemaan:)

Voi että jos olisit vielä vastaamassa. Miten kylkiluut jäi törröttämään ja mistä kohtaa? Itsellä rintarangassa mielenkiintoinen jännä luu kyhmy ja miettinyt voisiko olla kylkiluunpää joka alkanut törröttää... Miten liittyisi raskauteen?

(Lääkärihän ei sanonut mitään, ei kerrassaan mitään koko asiaan tai mikä se voisi olla tm.)

Eka raskaus ei jättänyt mitään huonoa jälkeensä. Tokasta tullut vähän löysää alamahaan ja tissit ei läpäisisi lyijäritestiä. Paino sama kuin ennen raskautta. Perse kuihtunut ja maha tasapaksu. Imetyshormonit kai tekee mut vähitellen vanhan spurgun näköiseksi... Raskausajan suonikohjut onneks katosi reidestä.

Niin ja noin puolet hiuksista lähti, etenkin ohimoilta ja hiusrajasta. Nyt sänkeä pukkaa.

Reilu vuosi synnytyksen jälkeen voin sanoa, että ei mitään muutoksia. Liikuin ja söin terveellisesti koko raskausajan ja lähes kaikki raskauden aikana tullut paino oli hävinnyt pari viikkoa synnytyksen jälkeen. Vatsa oli löysempi usean kuukauden, mutta treenin avulla sekin lopulta palautui. Jossain vaiheessa myös rinnan tuntuivat erilaisita, jotenkin tyhjemmiltä. Nekin kuitenkin palautui ja mielestäni rintani ovat ihan tarpeeksi kiinteä. En ole kovin isorintainen koskaan ollut, joten ehkä pysyvät helpommin terhakoina kuin suuret ja raskaat rinnat.

Ensimmäiset kuukaudet synnytyksen jälkeen emätin tuntui väljemmältä, mutta nyt sekin tuntuu jo palautuneen. Lantiopohjalihakset ovat jopa paremmat kuin ennen raskautta, koska ennen raskautta en niitä koskaan treenannut. Synnytyksen jälkeen hankin geishakuulat, joita lämpimästi suosittelen kaikille synnyttäneille naisille.

Tällä hetkellä odotan toista lasta ja totta kai vähän mietityttää, että pääsenkö tällä kertaa yhtä helpolla. Olen kuitenkin huomannut, että eivät lapsettomienkaan kehot aina muuttumattomina säily. Minulla on myös lapsettomia ystäviä, joiden keho on iän ja painonnousun vuoksi muuttunut ja ei kukaan meistä läpi elämää muuttumattomana pysy.

Olen kuitenkin lähipiiristä huomannut, että he jotka ovat omanneet terveelliset elämäntavat jo ennen raskautta, niin ovat palautuneet nopeasti ja taas jo valmiiksi vähän liikkuvat ja epäterveellisesti syövät eivät saa raskauskilo millään pudotettua.

Laihduin takaisin entisiin mittoihini ja pystyin synnytyksen jälkeen käyttämään vaatteita, jotka eivät olleet vuosiin mahtuneet päälleni ennen raskautta. en saanut viiruakaan ja ihoni ja hiusteni kunto parani. Tämä johtui taatusti myös siitä, että halusin jo luonnostaan elää terveellisemmin ja söin paljon ravintolisiä ja monipuolisempaa ruokaa. Lantioni luut loksahtelivat takaisin paikalleen ja senttejä häipyi lonkkien kohdalta. 

Vierailija kirjoitti:

Kolme raskautta ja alatiesynnytystä takana.

Mulla on jäänyt sellainen kengurupussi mahan kohdalle. En tiedä onko jotkut vatsalihaksetkin erkaantuneet, mutta minkään sortin jumpat ja kahvakuulatreenit (käyn ihan kuntosalilla ohjatussa hikitreenissä) ei tuota kengurupussimahaa saa pois. En voi enää käyttää bikineitä tämän vuoksi. Mies haukkuu mahaa, kuulemma jos ahkerammin jumppaisin niin se lähtisi pois, itkettää. Olen muuten ihan hoikka. 

Tissit ei kärsineet yhtään vaikka imetin jokaista lasta 1 vuoden ikään asti. 

Ekassa synnytyksessä leikattiin eppari, eppariarpi kiristelee edelleen välillä ja on sellaista arpikudosta vaikka esikoinen on jo 16 v.

Haistata pitkät miehellesi. Toinen vaihtoehto on leikkaushoito, mutta en lähtisi miehen asennevammoja sillä korjailemaan. Haleja <3 Olet saattanut maailmaan ihanat lapset, joten tuon pitäisi olla miehellekin päivänselvää että se vie veronsa. 

Refluksi / lievä palleatyrä lähti raskauksien myötä. Ilmeisesti mahaan järjestyi lisää tilaa :D