Onko väärin pitää lasta päiväkodissa, vaikka itse olen talvilomalla?

Vierailija kirjoitti:

Ihminen tarvitsee joskus ihan omaa aikaa, olla möllöttää vaan.

Lapsi hoitoon ja nauti sinä lomastasi!

Mikäs se lapsi sitten on, jos sen voi sulkea laitokseen, että "ihmiset" saavat lomailla rauhassa..?

Vierailija kirjoitti:

Vie sinne päiväkotiin vain. Aina sanotaan, että päivähoito on lapselle raskasta ja lapsi kärsii siellä ollessaan, mutta itse olen poikkeuksetta hakenut päiväkodista virkeän, iloisen ja onnellisen lapsen, joka jaksaa kotonakin puuhata eikä vain kiukutella. Nyt on jo reipas, koulussa hyvin menestyvä kolmasluokkalainen.

Niiden perheiden, joilla on tukiverkostoa on helppo kritisoida niitä perheitä, joiden ainoa tukiverkosto on valitettavasti yhteiskunnan palvelut. Sitä pidetään vaan elämyksenä lapselle, että pääsee joka toinen viikonloppu mummulaan yökylään jotta vanhemmat saavat levätä ja viettää "lapsivapaata", mutta jos jonkun perheen lapsi on päiväkodissa jotta äiti saa nukkua väsymystään pois ja elää hetken itselleen, on se sitten jo kauhea loukkaus lasta kohtaan. 

Yksi tuttavani kritisoi aikoinaan sitä, että opiskeluaikana pidin lasta hoidossa 9-16 joka päivä ja usein kävin jumpilla tuohon aikaan. Ei kuulemma ole päiväkoti sitä varten. Tämä tuttava vei lapsensa päiväkotipäivän jälkeen kuntosalin kämäiseen lapsiparkkiin, että juu. 

Ei meilläkään kummoista tukiverkkoa ole, mutta on pärjätty hyvin.

Meillä tosin raskaaksi tulo kesti sen 2,5 -vuotta, joten siinä ehti miettimään paljon. Sen jälkeen lasta myls pitää niin arvokkaana lahjana, etten edes halua tunkea mihinkään hoitoon. Päiväkotiinkin hän menee vasta kolmevuotiaana, ja silloinkin järkätään niin lyhyet hoitopäivät kuin mahdollista.

Koen, että lapsen kanssa viettämäni aika on sitä kaikkein parasta aikaa. Tätä minä olen halunnut ja tähän myös sitoudutaan silloin kun päätetään antaa lapsen tulla.

Jos mulla olisi lapsi ja tuntemukset kuten sulla, todellakin pitäisin loman aikana siellä päiväkodissa ja tekisin just niitä asioita kun kuvailit :) Oma jaksaminen tossa tilanteessa on tärkeintä, jotta pystyt palaamaan taas arkeen ja olemaan parempi äiti. Ja kuten joku ehdottikin, mene vaikka yhdeksi yöksi hotelliin niin saat olla ihan oikeasti yksin! Jos toisella viikolla alkaa tuntumaan siltä, niin voithan hakea lapsen hoidosta pois aikaisemmin ja tehdä sen kaa jotain kivaa? Tai pitää ihan yhteisen vapaapäivän maanantaina tai perjantaina. Ei kannata ottaa stressiä, ei se lapsi traumatisoidu jos se on hoidossa kun itse olet kotona yksin. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Voi miksi niitä lapsia tehdään hetken päähänpistosta ja sitten "erehdyksen tajutessaan" laitetaan laitoskasvatukseen heti kun mahdollista?

Siellä sitten isossa ryhmässä ap:n lapsi itkee ikävää ja syliä, mutta ison ryhmäkoon takia hoitajilla ei ole aikaa edes pitää sylissä. Mutta tärkeintähän hei että ap saa vapaata.

Valehtelevatkohan lapseni hoitajat kertoessaan (hyvin harvoin onneksi), että kun lapselleni on tullut kesken päivän ikäväitku,  ovat silloin sylitelleet niin kauan, että ikävä on helpottanut... Kummallista on myös, että lapsi vaikuttaa viihtyvän vallan mainiosti tässä maailmankaikkeuden kauheimmassa kasvatuslaitoksessa, jota myös päiväkodiksi kutsutaan. 

Vierailija kirjoitti:

Voi miksi niitä lapsia tehdään hetken päähänpistosta ja sitten "erehdyksen tajutessaan" laitetaan laitoskasvatukseen heti kun mahdollista?

Minäkin olen aina ihmetellyt miten lapsiperheen arki voi tulla yllätyksenä ihmisille, miten vasta kun lapsi on siinä nenän edessä tajutaan, että tämähän on aivan valtavan raskasta, kuluttavaa ja vaativaa ja että se oma aika saattaakin jäädä olemattomaksi kunnes lapsi on tarpeeksi vanha, että kykenee pärjäämään hetken yksinkin.

Ap sanoo, ettei hänellä ole tukiverkkoja. No oliko hänellä niitä silloinkaan, kun lasta alkoi tehdä, vai ovatko ne nyt parin vuoden aikana kadonneet johonkin? Jos ei ollut silloinkaan, niin hän otti ihan tietoisen "riskin" siitä, että se lapsi saattaakin olla ensisijaisesti vanhempiensa "päänsärky".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi miksi niitä lapsia tehdään hetken päähänpistosta ja sitten "erehdyksen tajutessaan" laitetaan laitoskasvatukseen heti kun mahdollista?

Siellä sitten isossa ryhmässä ap:n lapsi itkee ikävää ja syliä, mutta ison ryhmäkoon takia hoitajilla ei ole aikaa edes pitää sylissä. Mutta tärkeintähän hei että ap saa vapaata.

Valehtelevatkohan lapseni hoitajat kertoessaan (hyvin harvoin onneksi), että kun lapselleni on tullut kesken päivän ikäväitku,  ovat silloin sylitelleet niin kauan, että ikävä on helpottanut... Kummallista on myös, että lapsi vaikuttaa viihtyvän vallan mainiosti tässä maailmankaikkeuden kauheimmassa kasvatuslaitoksessa, jota myös päiväkodiksi kutsutaan. 

Sanon nyt vain sen verran, että moni varhaiskasvatuksessa työskenteleä välttelee mahdollisimman pitkään laittamasta omaa lasta päiväkotiin.

Olet paska äiti. Lapset hoidetaan kotona eikä laiteta minkäänlaiseen päiväkotiin tai kenneliin

Ei viikko auta kuin hetkellisesti, jos arki on liian kuormittavaa. Itse tekisin mielummin muutoksia siihen. Esim. lyhennä työpäivääsi 6h ja mene joka päivä vasta kymmeneksi töihin. 

Ei ole oikein. Tuskin tätä kysyisitkään, jos olisit varma, että teet oikein. Omaan jaksamiseesi ja tuntemuksiisi lasta kohtaan kannattaa hakea ulkopuolista apua. Mutta se apu ei ole sitä, että viet pienen lapsen hoitoon, vaikka todellista hoidontarvetta ei ole (koska vanhempi on kotona). Lapsi on syytön tilanteeseesi. Sinä olet vastuussa hänestä. Toivon sinulle jaksamista arkeen ja toivon että voit hyväksyä sen, että elämäsi on nyt erilaista kuin lapsettomana.

Tuleepa paljon alapeukkuja. Mun mielestä ap on lomansa ansainnut.

Itse en ole pitänyt lapsia päiväkodissa, jos on ollut lomaa. Mutta silti ihmetyttää, miksi on ok, että lapsi on päiväkodissa pitkät päivät, vaikka äiti nuoremman lapsen kanssa kotona tai vanhemmat työttöminä, mutta jos työssäkäyvä joskus haluaa levätä tai puuhailla omiaan rauhassa, sitä paheksutaan. Joskus syytettiin jotain äitiä siitäkin, kun kävi ensin kauppareissulla ja sitten vasta haki lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi miksi niitä lapsia tehdään hetken päähänpistosta ja sitten "erehdyksen tajutessaan" laitetaan laitoskasvatukseen heti kun mahdollista?

Siellä sitten isossa ryhmässä ap:n lapsi itkee ikävää ja syliä, mutta ison ryhmäkoon takia hoitajilla ei ole aikaa edes pitää sylissä. Mutta tärkeintähän hei että ap saa vapaata.

Valehtelevatkohan lapseni hoitajat kertoessaan (hyvin harvoin onneksi), että kun lapselleni on tullut kesken päivän ikäväitku,  ovat silloin sylitelleet niin kauan, että ikävä on helpottanut... Kummallista on myös, että lapsi vaikuttaa viihtyvän vallan mainiosti tässä maailmankaikkeuden kauheimmassa kasvatuslaitoksessa, jota myös päiväkodiksi kutsutaan. 

Sanon nyt vain sen verran, että moni varhaiskasvatuksessa työskenteleä välttelee mahdollisimman pitkään laittamasta omaa lasta päiväkotiin.

Tunnen useampiakin varhaiskasvatuksessa työskenteleviä, ja kyllä heidän lapsensa ovat päiväkodeissa hoidossa.

On outoa pitää päivähoidossa. Miksi hommadit lapsen jos et siedä sen kaa oloa?!

Vierailija kirjoitti:

Ei viikko auta kuin hetkellisesti, jos arki on liian kuormittavaa. Itse tekisin mielummin muutoksia siihen. Esim. lyhennä työpäivääsi 6h ja mene joka päivä vasta kymmeneksi töihin. 

:D

Näinpä. Ja sit mä heräsin realiteetteihin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuleepa paljon alapeukkuja. Mun mielestä ap on lomansa ansainnut.

Millon lapsi lomailee, jos hänen on mentävä päiväkotiin siitä huolimatta, että äiti on kotona?

Miettikää ihan oikeasti ihmiset niitä lisääntymisasioita tarkkaan ennen toteuttamista. Kukaan ei koskaan ole väittänyt, että lapsiperhe-elämä olisi aina ihanan helppoa. On univelkaa, etkä voi tehdä asioita samaan tapaan kuin lapsettomana, näiden ei pitäisi olla mitenkään uusi juttu kenellekään.

Pahimmillaan lapsi tehdään muutaman kuukauden seurustelun jälkeen, ihan täysin päähänpistosta. Joillain voi myös olla henkinen paine, kun kaverit saa lapsia, ja itse on lopulta ainoa lapseton. Kun ekan kerran tulee puheeksi hankkia lapsi, niin olisi hyvä pitää ainakin vuosi miettimisaikaa. Sinä aikana ehtii mielessään prosessoimaan plussat ja miinukset, eri tilanteissa voisi myös käydä ajatusleikkiä, että miten tämä tilanne menisi, jos minulla olisi lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös lapset tarvitsevat lomaa. Kahdeksan tunnin päivä noin pienenä on todella raskas! Vaikutat uupuneelta ja masentuneelta. Oletko? Tunnetko syyllisyyden tunteita? 

Päiväkodissa kyllä ihmetellään, että mitäköhän ihmettä: 

– Näitä on tullut vastaan. Lapsen omista puheista on sitten paljastunut, että vanhemmat ovat lomalla. Tilanteita on sitten pyritty selvittämään, mistä hoitotarve johtuu, vaikka ei vanhemmille tietysti suoraan voi sanoa, että ei saa tuoda lasta hoitoon. 

– Härskeimmät tapaukset ovat olleet sellaisia, että vanhemmat ovat kertoneet, että he haluavat myös lomaa. Tai on kerrottu, että lapsi on pidetty päiväkodissa, koska hänen kaverinsakin on siellä. 

En ole ikinä ymmärtänyt tätä, että raskasta kokopäivätyötä tekevien pitäisi pitää lasta hoidossa tasan sen verran, mitä työpäivä vaatii. Vanhempien lomia ja kauppareissuja kytätään ja paheksutaan. Samaan aikaan esimerkiksi työttömät voivat vapaasti pitää lastaan hoidossa, vaikka ovat itse koko päivän kotona. Mikähän logiikka tässä on? Ap kertoo, ettei heillä ole tukiverkkoja. Ei siis ole isovanhempia tai ystäviä, jotka helpottaisivat arkea. Onko todella kerta kaikkiaan kohtuutonta, että ap toivoo muutamaa päivää, jolloin saa nukkua ja kerätä voimia? Minusta kuulostaa siltä, että ap on avun tarpeessa eikä syyllistäminen auta mitään.

Pahimmat on niitä, joiden mielestä on ehdottoman väärin viedä lapsi päiväkotiin hoitoon, kun käy itse tekemässä joulun ruokaostokset. Jos lapsikin saa pitää kohtuullisesti lomaa päiväkodista, voi väsyneen vanhemman viikon hermoloma olla lapsenkin etu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi miksi niitä lapsia tehdään hetken päähänpistosta ja sitten "erehdyksen tajutessaan" laitetaan laitoskasvatukseen heti kun mahdollista?

Siellä sitten isossa ryhmässä ap:n lapsi itkee ikävää ja syliä, mutta ison ryhmäkoon takia hoitajilla ei ole aikaa edes pitää sylissä. Mutta tärkeintähän hei että ap saa vapaata.

Valehtelevatkohan lapseni hoitajat kertoessaan (hyvin harvoin onneksi), että kun lapselleni on tullut kesken päivän ikäväitku,  ovat silloin sylitelleet niin kauan, että ikävä on helpottanut... Kummallista on myös, että lapsi vaikuttaa viihtyvän vallan mainiosti tässä maailmankaikkeuden kauheimmassa kasvatuslaitoksessa, jota myös päiväkodiksi kutsutaan. 

Sanon nyt vain sen verran, että moni varhaiskasvatuksessa työskenteleä välttelee mahdollisimman pitkään laittamasta omaa lasta päiväkotiin.

Tunnen useampiakin varhaiskasvatuksessa työskenteleviä, ja kyllä heidän lapsensa ovat päiväkodeissa hoidossa.

Niin, varmaankin siksi kun sinne ne lopulta on usein valitettavasti vietävä, ellei puoliso tienaa niin hyvin, että on mahdollista kotihoitaa kouluikään asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vie sinne päiväkotiin vain. Aina sanotaan, että päivähoito on lapselle raskasta ja lapsi kärsii siellä ollessaan, mutta itse olen poikkeuksetta hakenut päiväkodista virkeän, iloisen ja onnellisen lapsen, joka jaksaa kotonakin puuhata eikä vain kiukutella. Nyt on jo reipas, koulussa hyvin menestyvä kolmasluokkalainen.

Niiden perheiden, joilla on tukiverkostoa on helppo kritisoida niitä perheitä, joiden ainoa tukiverkosto on valitettavasti yhteiskunnan palvelut. Sitä pidetään vaan elämyksenä lapselle, että pääsee joka toinen viikonloppu mummulaan yökylään jotta vanhemmat saavat levätä ja viettää "lapsivapaata", mutta jos jonkun perheen lapsi on päiväkodissa jotta äiti saa nukkua väsymystään pois ja elää hetken itselleen, on se sitten jo kauhea loukkaus lasta kohtaan. 

Yksi tuttavani kritisoi aikoinaan sitä, että opiskeluaikana pidin lasta hoidossa 9-16 joka päivä ja usein kävin jumpilla tuohon aikaan. Ei kuulemma ole päiväkoti sitä varten. Tämä tuttava vei lapsensa päiväkotipäivän jälkeen kuntosalin kämäiseen lapsiparkkiin, että juu. 

Ei meilläkään kummoista tukiverkkoa ole, mutta on pärjätty hyvin.

Meillä tosin raskaaksi tulo kesti sen 2,5 -vuotta, joten siinä ehti miettimään paljon. Sen jälkeen lasta myls pitää niin arvokkaana lahjana, etten edes halua tunkea mihinkään hoitoon. Päiväkotiinkin hän menee vasta kolmevuotiaana, ja silloinkin järkätään niin lyhyet hoitopäivät kuin mahdollista.

Koen, että lapsen kanssa viettämäni aika on sitä kaikkein parasta aikaa. Tätä minä olen halunnut ja tähän myös sitoudutaan silloin kun päätetään antaa lapsen tulla.

Noniin, kunnon syyllistäminen siitä, että AP ei ole halunnut lasta tarpeeksi eikä osaa arvostaa lasta kun ei ole kärsinyt lapsettomuudesta. 

On vanhemmalta vastuullista tunnistaa omat voimavarat ja toimia niiden mukaan. Toisen arjesta et voi koskaan tietää riittävästi tuomitaksesi. Koen myös, että nämä ovat vähän "turha itkeä kun maito on jo lattialla"-tilanteita, eli tekemättömäksi et AP:n lasta arvostelemalla ja itseäsi ylentämällä saa. Nyt on AP:n vastuulla pelata niin, että lapsi kärsii mahdollisimman vähän - koen, että normaalia lyhyemmät päiväkotipäivät jotka mahdollistavat äidille palautumisen eivät ole mikään suurin rikos minkä lasta kohtaan voi tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleepa paljon alapeukkuja. Mun mielestä ap on lomansa ansainnut.

Millon lapsi lomailee, jos hänen on mentävä päiväkotiin siitä huolimatta, että äiti on kotona?

No silloin toisella lomaviikolla, kun ap sanoi pitävänsä hoidossa toisen viikon?

Ja mahdollisesti myös sitten, kun isä on lomalla?

On väärin