Lue keskustelun säännöt.
Hyväksytkö joitain fyysisen kurituksen muotoja lastenkasvatuksessa?
Kommentit (29)
Minä sain luunappia ja tukistusta, muistan ne yhä nöyryyttävinä ja vihattavina kokemuksina. Lapsi on lapsi, enkä pahuuttani tekojani tehnyt, lapsen ymmärrys ei vain riittänyt. Ehkä jokainen fyysistä kuritusta käyttävä äiti arvostaa, kun hän on vanha ja dementtinen ja heikko, hänkin saa vähän tukkapöllyä, kun ei ymmärrä enää käyttäytyä.
Missä muut keinot loppuvat, fyysinen rangaistus alkaa. Jos ei parempaan pysty, turha hankkia lapsiakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on erikoinen juttu, että moni on olevinaan niin lainkuuliainen ettei koskaan edes punaisia päin kävele, mutta yksiselitteisesti lainvastaiset luunapit ja tukistamiset on ihan ok.
Sivistynyt kirjoitti:
Äh, vain juntit käyttää fyysistä kuritusta. He ovat ne jotka ei pysty kunnolliseen vuorovaikutukseen lapsensa kanssa, hallitsemaan tunteitaan ja pysyä tiukkana ilman että menettää hermonsa.
Nykyajan ihminen tulisi osata ratkoa ristiriitoja (..."jopa" lastensa kanssa...) ilman että joutuu käymään toisen kimppuun.
Jotkut kun vain on vielä luolamiestasolla.
Ne ovat ne jotka marisevat että nykyajan lapset ovat vapaakasvatettuja kun vanhemmat osaavat kommunikoida muulla tavalla kuin nyrkkien kautta ;)Fyysisen kuristuksen puolestaanpuhujat jaksaa aina vetoa siihen että ennenkin sitä käytettiin. Noh kyllä ennen vaimotkin hakattiin kun ei ne piru vie totelleet! Ja ihan kun ne aikuiset joita kasvatettiin lapsina "koivuniemen herralla" olisivat niin kovin onnellisia ja tasapainoisia aikuisia ja senioreita tänäpäivänä..
Kyllä vaan ovat, pääsääntöisesti. Ja huomattavasti suoraselkäisempiä.
En todellakaan hyväksy minkäänlaista fyysistä kuritusta. Se on väkivaltaa. Ihan niinkuin on olemassa henkistäkin väkivaltaa. Kaikenlainen väkivalta on kaikkea sitä vastaan, mitä lapsi turvalliselta ja rakastavalta vanhemmalta tarvitsee. Voitte uskoa mitä vaan, mutta minkäänlaisesta väkivallasta ei seuraa lapselle minkäänlaista hyvää.
Olen kuullut väitteen, että edes Raamatussa ei käskettäisi tekemään niin alkukielen mukaan, vaan siellä puhutaan opettamisesta/ojentamisesta/ohjaamisesta. Ei lyömisestä. Silloin se olisi joko vahingossa tehty käännösvirhe tai sitten kirkon oma tarkoituksellinen päätös, jonka avulla ihmisiä voitaisiin helpommin hallita. Tuota ajatusta puoltaa myös uudessa testamentissa oleva kohta jossa sanotaan näin "meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme? Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
Tässä käy ilmi, ettei sellaista kasvatusta pidetä tehokkaana Raamatussakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En hyväksy, mutta olen itse varmasti ylittänyt sopivan voimankäytön rajat, mm. pidellessäni lasta kiinni sylissä, laittaessani kiukkuista lasta turvaistuimeen, siirtäessäni lasta sadatta kertaa makuulleen nukkumaanmenoaikana, estäessäni lapsen potkut/läpsyt jne. Tosin nämähän eivät ole kuritusta, vaan itse tilanteem tuomia juttuja, mutta en todellakaan rehellisesti sanottuna usko että homma on mennyt kolmen lapseni kanssa aina niin kuin pitäisi mennä. Pahinta on ollut aika 2-3-vuotiaan kanssa. Ja mitä aina välillä toisia vanhempia tulee seurattua, niin en usko että suurimmalla osalla vanhemmista hoituu sen kiukkuvan lapsen taltuttaminen aina kovin hellästi.
Eli en hyväksy lapseen kohdistettua väkivaltaa, mutta tiedostan kyllä, että olen joissain tilanteissa käyttänyt liikaa voimaa suhteessa lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En hyväksy lievääkään fyysistä kurittamista. En missään olosuhteissa. Päinvastoin haluan että lapsellani on kristallin kirkkaana selkärangassa saakka oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.
En myöskään hyväksy vain vähäistä varastamista jne.
Sepä se.
Kaikkein mielenkiintoisinta on, että ajatus esim. koiran fyysisestä kurittamisesta kasvatuskeinona tuntuu saavan jyrkempää vastustusta kuin lapsen fyysinen kuritus. Vai onko syy siinä, että sen koiran voi pelätä käyvän aikaisemmin pahoinpitelijänsä kimppuun, kun taas lapsi pysyy avuttomana todella monta vuotta.
Tärkeintä olisi jokatapauksessa saada väkivallan kierre katlaistua. Se onnistuu vain sillä, että nämä jotka perustelevat käyttämänsä väkivaltaa sillä, että itsekin saivat remmistä/tukkapöllyä lapsena, tulisi käsittää noiden ajatuksien olevan seurausta kokemastaan kaltoinkohtelusta.
Voi olla vaikea hyväksyä sitä, että vanhempi on kohdellut kaltoin, mutta se ajatus pitää kohdata, jotta voi katkaista kierteen omien lapsiensa kohdalla.