Nyt kun esikoista on tuloksetta yritetty 10 kuukautta, alkaa pelottaa :( Vain asiallisia kommentteja

Muista että melkein kaikki tulehduskipulääkkeet (Burana, ketorin, miranax, voltaren jne.) vaikuttavat hedelmöittymiseen heikentävästi. Mulla tårppäs heti vuoden yrityksen jälkeen ku jätin kaikki särkylääkkeet pois.

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan siinähän se otsikossa tulikin. Pelottaa. Ei ärsytä, ei jännitä, ei muuta kuin vain pelottaa, että mitä jos meille ei suoda perhettä, jota on toivottu. Ikää meillä 36 vuotta. Ensimmäinen lapsi toiveissa ja taas alkoi menkat.

Olen kahdessa viimeisessä kierrossa tuntenut kovan vatsakivun ja pahan olon kiertopäivinä 19 ja 20 eli viikko ovulaatiosta. Viime la juoksin oksentamaan pöntölle. Eli tämä paha olo ja mahakipu ei ollut siis raskaus, vaan että kiinnittyminen ei ole taaskaan onnistunut.

Pitääkö liikuntaa (tunteja ja sali, juoksu) välttää ovulaatioviikkoa seuraavana viikkona, vai miten? Tunnen vain pahaa ja surullista oloa, kaikki asialliset neuvot saa antaa. Meille on siis tehty perus tutkimukset, ja kumpikin on ns terve.

Kaikkia ei vaan ole tarkoitettu vanhemmiksi. Niin se vaan on ja ihan hyväkin.

Vierailija kirjoitti:

Täällä 38 -vuotias viimeisillään esikoista kantava. Me yritettiin enemmän ja vähemmän kolmisen vuotta. Paineita ei otettu, päätettiin että tulee joko luomuna tai ei ollenkaan, ja olin kyllä todella varma että lapsettomaksi jäädään.

En tiedä oliko sattumaa, mutta juuri ennen hedelmöittymistä olin ulkomailla... kehon d-vitamiinivarastot tuli kunnolla täyteen.

Toinen vinkki minkä voin antaa on että nauti seksistä, opettele puhumaan toiveistasi jos et vielä osaa ja vaadi mieheltäsi muutakin kuin rutiininomaista kalenterin kanssa säheltämistä. Oon ihan kokemuspohjaisesti vakuuttunut, että naisen keho on vastaanottavaisempi kunnon orgasmin jälkeen... sehän myös rentouttaa ja laskee stressitasoja.

Tän kirjoittajalla myös siis lyhyt kierto, max. 26 päivää. Lisänä pcos.

Meillä meni vuosi yrittäessä. Muistan vielä surun, stressin ja epätoivon jotka varmaan vielä ennestään vaikeuttavat raskautumista. Itsellä pyöräily aiheutti molemmissa alkuraskauksissa aina mahakipua, verenvuotoa ja yhden keskenmenon (vaikka kaikki sanoo että asioilla ei ole yhteyttä)

34 v.

Myynnissä liukuvoidetta joka tekee olot otolliseksi siittiöille. Itsellä oli myös sellaista jota käytettiin pari päivää ovulaation jälkeen. Mulle toimi. Tai sitten oli placebovaikutus.

Aikoinaan kun meillä ei tärpännyt, niin hakeuduimme pikku paikkakunnallamme tutkimuksiin. Ensin testattiin miehen siemenneste yksityisellä lääkäriasemalla ja sen perusteella lääkäri totesi, että kyllä niillä siittiöillä pitäisi raskaaksi tulla. Sitten tehtiin useita inseminaatioita tuloksetta keskussairaalassa. Sitten saatiin keskussairaalastamme lähete Naistenklinikalle lapsettomuustutkimuksiin- ja hoitoihin. 

Yllätys oli aikamoinen, kun Naikkarin siemennestetutkimuksen tuloksena olikin ettei siemennesteessä ole yhtään liikkuvaa siittiötä. Sen jälkeen aloitettiin ICSI-hoidot, jonka tuloksena meillä on nyt kaksi lasta :)

Eli harmittaa, että miehen siemenneste tutkittiin aluksi pikkupaikkakunnan pienessä yksityisessä labrassa. Ei niillä ollut riittävä kokemusta- ja taitoa tulkita tuloksia. Sen perusteella tehtiin turhia inseminaatioita ja aikaa kului ja ennen kaikkea ne itkut ja kyyneleet epäonnistumisien seurauksena. 

Vierailija kirjoitti:

Myynnissä liukuvoidetta joka tekee olot otolliseksi siittiöille. Itsellä oli myös sellaista jota käytettiin pari päivää ovulaation jälkeen. Mulle toimi. Tai sitten oli placebovaikutus.

Mikä tämän liukkarin nimi on??

Pakko hankkia 😛

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan siinähän se otsikossa tulikin. Pelottaa. Ei ärsytä, ei jännitä, ei muuta kuin vain pelottaa, että mitä jos meille ei suoda perhettä, jota on toivottu. Ikää meillä 36 vuotta. Ensimmäinen lapsi toiveissa ja taas alkoi menkat.

Olen kahdessa viimeisessä kierrossa tuntenut kovan vatsakivun ja pahan olon kiertopäivinä 19 ja 20 eli viikko ovulaatiosta. Viime la juoksin oksentamaan pöntölle. Eli tämä paha olo ja mahakipu ei ollut siis raskaus, vaan että kiinnittyminen ei ole taaskaan onnistunut.

Pitääkö liikuntaa (tunteja ja sali, juoksu) välttää ovulaatioviikkoa seuraavana viikkona, vai miten? Tunnen vain pahaa ja surullista oloa, kaikki asialliset neuvot saa antaa. Meille on siis tehty perus tutkimukset, ja kumpikin on ns terve.

Adoptoi kehityshäiriöinen kiinasta.

Miksi lapsen pitäisi olla oma?

Miksi lapsen pitäisi olla terve?

aivan

No huh huh! Kuka näitä Afrikan sperma ja kehitysjhäiriöinen Kiinasta -juttuja kirjoittelee????? 

Mä olin työympäristössä, jossa kemikaalialtistus vaikutti mm. niin, että mun aina säännöllinen kierto sekosi täysin. Vuosi myöhemmin alettiin miehen kanssa yrittämään lasta ja stressi oli kova, koska pelkäsin, että jotain oli käynyt, eikä siitä tulisi mitään. Pillereitä en ole syönyt yli kymmeneen vuoteen.

Vuoden yrittämisen jälkeen tulin raskaaksi, kun lakkasin stressaamasta. Olin siis 32 silloin. En osaa neuvoja antaa, mutta stressi vaikuttaa todella paljon, joten se kierre, kun ei onnistu ja paniikki kasvaa, on paha. Joku aiemmin ketjussa kun kommentoi muistaakseni tulleensa raskaaksi luomuna, kun lähtivät miehen kanssa etelän lomalle. Yksi ystäväni kävi miehensä kanssa hoidoissa, ei tullut tulosta, lopettivat viimein ja muutama kuukausi myöhemmin onnistuivat luomuna.

Hoitoja tai ei, joku vialla tai ei, niin veikkaan ettei se ainakaan haittaa, että yrittää päästä stressistä eroon. Voimia kaikille, jotka asian kanssa painii!

Yatäväni yritti vuoden ja sitten sai lääkityksen irrottamaan munasolun. Sai kaksoset ja paloi aivan loppuun kuulemma kamalinta ikinä saada kaksi lasta ja veti marttyyrit miten kukaan ei ymmärrä, että on kamalaa. Palasi töihin ja laitto lapset ajoissa hoitoon.

Joten kannattaa tosiaan miettiä sekin valmiiksi että hoidoissa mahdollisuus kaksosiin yms kasvaa, että onko oikeasti sitten siihen valmis.

Ap, käy välillä juhlimassa, ota rennosti, älä yritä elää niin terveellisesti ja ole ajattelematta asiaa. Krapulainen rentous voi olla yllättävän hyvä hetki raskauden alkamiselle :)

Vierailija kirjoitti:

Yatäväni yritti vuoden ja sitten sai lääkityksen irrottamaan munasolun. Sai kaksoset ja paloi aivan loppuun kuulemma kamalinta ikinä saada kaksi lasta ja veti marttyyrit miten kukaan ei ymmärrä, että on kamalaa. Palasi töihin ja laitto lapset ajoissa hoitoon.

Joten kannattaa tosiaan miettiä sekin valmiiksi että hoidoissa mahdollisuus kaksosiin yms kasvaa, että onko oikeasti sitten siihen valmis.

Muuten hyvä tarina, mutta kaksosriski kasvaa alkiosiirrossa.

Itse olen normaalipainoinen, mutta meillä tuli tärppi pari kuukautta karppaamisen aloituksen jälkeen. 70% energiadta rasvasta, 12% protskua ja loput hiilaria. Vähähiilarisia kasviksia 500g päivässä.

Nuo kaikli greippumehut ja jalat ylhäällä makoilut on pelkkää huuhaata. Kunnon tutkimuksiin niin selviää oikea syy, ei kannata tuhlata aika nettipalsta-huuhaa -vinkkien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yatäväni yritti vuoden ja sitten sai lääkityksen irrottamaan munasolun. Sai kaksoset ja paloi aivan loppuun kuulemma kamalinta ikinä saada kaksi lasta ja veti marttyyrit miten kukaan ei ymmärrä, että on kamalaa. Palasi töihin ja laitto lapset ajoissa hoitoon.

Joten kannattaa tosiaan miettiä sekin valmiiksi että hoidoissa mahdollisuus kaksosiin yms kasvaa, että onko oikeasti sitten siihen valmis.

Muuten hyvä tarina, mutta kaksosriski kasvaa alkiosiirrossa.

Varmasti kasvaa siinä varsinkin! Mutta myös kaikki hormonaalliset hoidot ja edesauttamiset muutenkin voivat saada tämän aikaan! Sitä ei usein ajatella kuten ei ystävänikään tehnyt joten siksi varoitin.

Voih, tiedän hyvin ton pelon! Meillä meni 2v luomuna yrittäessä, vaikka oltiin "vasta" 28v. Tottakai tilanne stressaa ja mietityttää, eihän noin isoa asiaa voi olla miettimättäkän. Meilläkin lomamatka auttoi: rentouduin pitkästä aikaa kunnolla ja silloin sit tärppäsi :) Nyt raskaus loppusuoralla menossa.

Me kävimme tutkimuksissa. Mitään muuta vikaa ei löytynyt kuin aavistuksen ohuet limakalvot, joka saattaisi vaikeuttaa kiinnittymistä, muttei kuitenkaan selkeästi niin ohuet, että raskautuminen olisi mahdotonta. Lääkäri suositteli juurikin tuota vehnänalkioöljyä meille, sattumaa tai ei, mutta 2kk päästä tärppäsi. E-vitamiini kun tosiaan tekee hyvää limakalvoille.

Otin siis joka aamu ihan lusikalla annoksen.

Herra36 kirjoitti:

Meillä ikää 33/36

Käyntejä kertyi kymmenkunta, rahaa paloi varmaan sen 5k€ ja aikaa muutama kk.

Ivfää ei kuitenkaan tarvittu, kun lähdimme lomalle etelään ja siellä onnistui luomuna.

Vauva syntyi alkuvuodesta ja kyllä, on minun näköinen.

Vaimo sanoi että lomalla hän rentoutui ekan kerran puoleentoista vuoteen. Se lienee vaikuttanut onnistumiseen.

Tää oli ihan paras :-) Onnea kovasti teille pikkuisesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myynnissä liukuvoidetta joka tekee olot otolliseksi siittiöille. Itsellä oli myös sellaista jota käytettiin pari päivää ovulaation jälkeen. Mulle toimi. Tai sitten oli placebovaikutus.

Mikä tämän liukkarin nimi on??

Pakko hankkia 😛

Olen eri, mutta meillä oli kanssa näitä käytössä (mies haluaa käyttää liukkaria) ja sellaisen kanssa kun Conceive Plus tms. tärppäsi!