Lue keskustelun säännöt.
Keski-Euroopan lintukanta on romahtamassa – ensin lähtivät hyönteiset, sitten loppui linnuilta ruoka
21.03.2018 |
Ranska puhuu katastrofista, Saksa hämmästelee muutoksen nopeutta ja myös pohjoinen Suomi on havainnut ilmiön: lintuja on vähemmän kuin ennen.
Ranskalaisten tekemä tutkimus maan lintukannasta hätkähdyttää asiantuntijoita. 15 vuoden aikana lintujen määrä maaseudulla on vähentynyt kolmanneksella, joissakin lajeissa lähes 70 prosentilla.
Tutkija esittää huolensa brittiläisen
– Tilanne on katastrofaalinen, luonnonsuojelubiologi Benoit Fontaine Ranskan kansallismuseosta sanoo.
Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että linnuilta yksinkertaisesti on loppumassa ruoka – eli hyönteiset.
Tuholaismyrkyt tappavat hyönteiset
Tutkijat uskovat, että suurin syy hyönteisten vähenevälle määrälle ovat tuholaismyrkyt. Ongelma korostuu silloin, kun laajalla alueella viljellään yhtä ja samaa viljelyskasvia, esimerkiksi vehnää tai maissia.
viittaavat samaan ilmiöön Euroopassa. 30 vuodessa lentävien hyönteisten määrä on pienentynyt 80 prosentilla.
– Meidän maaseutumme on muuttumassa todelliseksi autiomaaksi, tutkija Fontaine kirjoittaa julkilausumassa.
Saksa samassa veneessä Ranskan kanssa
Myös saksalaiset ovat huolissaan lintukadosta ja korostavat muutoksen nopeutta.
, vuodet 1998–2009 kattava tutkimus osoittaa, että 12 vuodessa maan lintukanta pieneni noin 15 prosenttia.
Myös tämä tutkimus antaa vahvan viitteen siitä, että hyönteiskato aiheuttaa lintujen joukkokuolemia. Toinen syy on maaseudun eli lintujen perinteisten elinalueiden muuttuminen.
Rakennustyylillä on silläkin iso merkitys. Saksalaisarvioiden mukaan vähintään 18 miljoonaa lintua kuolee joka vuosi lentäessään ikkunalasia tai vaikkapa lasitettua parveketta päin.
Paljon puhutut tuulimyllyt tutkijat sen sijaan vapauttavat vastuusta. Niiden siipien ruhjomaksi joutuu vuosittain "vain" 100 000–200 000 lintua.
Tehomaatalous koettelee lintuja Suomessakin
Suomessa pesivät linnut ovat päässeet jonkin verran helpommalla kuin etelämmäksi jääneet lajitoverinsa, mutta muutokset näkyvät meilläkin selvästi.
Kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi seuraa tarkkaan lintukannan kehitystä. Runsaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon.
– Räystäspääsky on vähentynyt kolmannekseen ja haarapääskykin yli kolmanneksen. Pensastaskuja on 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi korostaa, että kyse on harvoin vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, jonka syyksi muutoksen voi vierittää. Se kuitenkin tiedetään, että hyönteiset ovat kadonneet monilta perinteisiltä paikoiltaan.
– Kun maatalous tehostuu, esimerkiksi avo-ojien ja niiden pientareilla olevien kukkakasvien määrä pienee. Sitä kautta myös kotimaiset lintulajimme ovat kärsineet, Lehtiniemi sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-10126428
Kommentit (178)
Keväällä mökin lattialla kömpivää kimalaista ei saa missään nimessä tappaa – ”Silloin koko yhdyskunta jää syntymättä”
Kimalaiskuningatar tekee yksin koko kevään työt, kunnes se saa kasvatettua ensimmäisen työläissukupolven.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005199787.html
Eli purkkiin ja ulos vapauteen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keväällä mökin lattialla kömpivää kimalaista ei saa missään nimessä tappaa – ”Silloin koko yhdyskunta jää syntymättä”
Kimalaiskuningatar tekee yksin koko kevään työt, kunnes se saa kasvatettua ensimmäisen työläissukupolven.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005199787.html
Eli purkkiin ja ulos vapauteen :)
Keväällä ei kimalaista saa tappaa, mutta muulloin saa. On siinä kans neuvo:(
Vierailija kirjoitti:
Lintujen määrän vähenemisellä ja vegaaniruokavaliolla on nähty olevan yhteyttä. Laitumet ja niityt ovat hyönteisille tärkeä kasvupaikka ja mitä vähemmän on karjaa, sitä vähemmän on hyönteisiä.
Suomessa kasvatatetaan karjaa yhä enemmän, kuin esim 60-70-luvulla, jolloin tilalla saattoi olla vain muutama lehmä, nyt niitä saattaa olla 50-100 eläintä.
Samoin kotimaisen lihan kulutus on kolminkertaistunut, jos sitä vertaa 60-70-lukuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Asun maalla. Tienpientareet ovat soraa, koska se ei roudi. Jos tie rakennetaan mullan päälle, niin siitä ei talven jälkeen aja kukaan ennen kuin se on pohjia myöten kunnostettu.
Oletko ikinä paneutunut siihen, miten tiet rakennetaan? Tienreunassa kasvaa esim. lupiinia juuri siksi, että se kykenee ottamaan ilmasta typpeä, jota ei maasta saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa. Miksi kaupungeissa ylläpidetään kliinisiä puistoja, kun ne voisivat olla niittyjä?
Sinä voit vaikuttaa siihen, millaisia kaupungin puistoalueet ovat. Tee kunnallisaloite ja kirjoita juttu paikallislehteen.
Isoja puistoja voitaisiin hoitaa myös niin, että reuna-alueet ovat nykyisten puistojen kaltaisia. Keskellä maasto muuttuisi luonnontilaisempaan suuntaan vaiheittain. Puisto olisi näin siistin näköinen (mitä ihmiset vaativat), mutta tarjoaisi nykyistä paremmat elämisen edellytykset muille eliöille.
Siksi on nurmikkoalueita koska on tehokkain jos halutaan hyvän näköisenä pitää. Jos nurmikkoalueet rehottaa valtoimenaan niin ihmiset katsoo että on epäsiistiä eivätkä muuta alueelle vaan muuttavat alueelta pois.
Eletään katsos markkinataloudessa missä mennään tehokkuuden mukaan verotuotot optimoiden.
Elikkä meinaat että nurmikkoalueista leikattaisiin vain reunat ja keskusta rehottaa. Pirauta kuntasi pääpuutarhurille joka ottaa asiaan kantaa.
Jos käytit aivojasi, huomasit ettei ohjeistukseni toimi nurmikkoläikillä vaan isommissa puistoissa. Keskelle metsää, ei pelkkiä nurmella kasvavia puita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lintujen määrän vähenemisellä ja vegaaniruokavaliolla on nähty olevan yhteyttä. Laitumet ja niityt ovat hyönteisille tärkeä kasvupaikka ja mitä vähemmän on karjaa, sitä vähemmän on hyönteisiä.
Suomessa kasvatatetaan karjaa yhä enemmän, kuin esim 60-70-luvulla, jolloin tilalla saattoi olla vain muutama lehmä, nyt niitä saattaa olla 50-100 eläintä.
Samoin kotimaisen lihan kulutus on kolminkertaistunut, jos sitä vertaa 60-70-lukuun.
Olet aika lailla väärässä. Nautojen määrä on vähentynyt, esim. 1960-luvulla niitä oli non 1.1 milj., 2017 enää noin 875 000. Samaan aikaan laidunala on pienentynyt, koska karjaa ei enää lypsetä ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Asun maalla. Tienpientareet ovat soraa, koska se ei roudi. Jos tie rakennetaan mullan päälle, niin siitä ei talven jälkeen aja kukaan ennen kuin se on pohjia myöten kunnostettu.
Oletko ikinä paneutunut siihen, miten tiet rakennetaan? Tienreunassa kasvaa esim. lupiinia juuri siksi, että se kykenee ottamaan ilmasta typpeä, jota ei maasta saa.
Kyllä siinä sorassa on ravinteita. Muuten mikään ei siinä kasvaisi.
Täällä missä asun, ovat vain uudet tiet rakennettu sorapenkkojen päälle. Vanhat tiet on tehty paikkoihin, joissa routiminen on luontaisesti vähäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä maalla noita puupeltoja näkee. Ne tarjoavat elinympäristön hyvin rajatulle eliöjoukolle. Ihan toinen tilanne on monimuotoisemmassa luonnonmetsässä, jossa lajikirjo on paljon suurempi.
Miettikääpä tätä: Jos nyt ei tehdä mitään, tulevat lapsenne elämään maailmassa joka on niin myrkyllinen/haitallinen, ettei ihmisen lisääntyminenkään välttämättä onnistu. Miesten siittiömäärät ovat pudonneet monessa maassa niin paljon, että kohta lisääntymiseen tarvitaan väistämättä lääkärin apua. Pelkkä koeputkihedelmöitys ei riitä, kun siittiöitä ei ole tarpeeksi. Joudutaan kalliimpiin hoitoihin, joissa lääkäri ruiskuttaa yhden siittiön munasolun sisään. Samalla siittiöiden välinen luonnonvalinta loppuu ja jälkeläisten geneettinen laatu hieman heikkenee.
Vaikuttakaa päättäjiin ja tehkää myös oma osuutenne!
Asun maalla, teen työtäni metsässä enkä ole 25 vuoden työuran aikana nähnyt puupeltoja kuin viljelykäytöstä poistetuilla pelloilla. Metsämaalla niitä ei ole, vaikka niistä aina uhotaan. Monimuotoisessa metsässä lajikirjo ei ole yhtään sen laajempi, lajit vain ovat fuktioltaan erilaisia. Nuori metsä ei lahottajia kaipaa, ns. luonnonmetsässä ne ovat pääosassa.
Pöh ja pah, mun isoisän metsä oli vanhaa metsää, sitten jälkipolvet rahanahneudessaan hakkasi sen kokonaan (avohakkuu), puupelto siellä tilalla on, pelkkää mäntyä riveissä. Eikä ole tällä seudulla mikään harvinainen näky.
Mutta et ole sitten autosta viitsinyt nousta ja mennä katsomaan että millainen kasvusto siellä "puupellolla" on? Siellä on kukkivaa kanervaa, puolukkaa mustikkaa jne. Jossain hoitamattomassa ryteikössä ei ole mitään kasvillisuutta metsän pohjalla ei ainuttakaan kukkaa koko kesän aikana.
Autosta? Ei sinne edes pääse autolla. Metsä ei tarvitse mitään "hoitoa", ne ryteiköt ovat hyvinkin tärkeitä esim. lintujen pesinnälle. Ja kyllä tuon puupellon lajimäärä on surkea vanhaan verrattuna, ennen siellä on monia eri puulajeja ja mosaiikkimaisesti eri kasvillisuuslaikkuja, nyt pelkkää surkeaa mäntypeltoa.
Puulajien määrä suhteessa maaperän rehevyyteen on vakio, oli se sitten hoidettu metsä tai ryteikkö. Ei siellä luonnonvaraisessa metsässä palmuja kasva!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Asun maalla. Tienpientareet ovat soraa, koska se ei roudi. Jos tie rakennetaan mullan päälle, niin siitä ei talven jälkeen aja kukaan ennen kuin se on pohjia myöten kunnostettu.
Oletko ikinä paneutunut siihen, miten tiet rakennetaan? Tienreunassa kasvaa esim. lupiinia juuri siksi, että se kykenee ottamaan ilmasta typpeä, jota ei maasta saa.
Kyllä siinä sorassa on ravinteita. Muuten mikään ei siinä kasvaisi.
Täällä missä asun, ovat vain uudet tiet rakennettu sorapenkkojen päälle. Vanhat tiet on tehty paikkoihin, joissa routiminen on luontaisesti vähäistä.
Suomessa ei ole (jos Trafin tilastoja uskomme) yhtäkään käytössä olevaa yhteiskunnan ylläpitämää tietä, joka ei olisi rakennettu sorapenkan päälle. Kyllä ne vanhat tienpohjat on kaivettu ylös ja tuotu soraa tilalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa. Miksi kaupungeissa ylläpidetään kliinisiä puistoja, kun ne voisivat olla niittyjä?
Sinä voit vaikuttaa siihen, millaisia kaupungin puistoalueet ovat. Tee kunnallisaloite ja kirjoita juttu paikallislehteen.
Isoja puistoja voitaisiin hoitaa myös niin, että reuna-alueet ovat nykyisten puistojen kaltaisia. Keskellä maasto muuttuisi luonnontilaisempaan suuntaan vaiheittain. Puisto olisi näin siistin näköinen (mitä ihmiset vaativat), mutta tarjoaisi nykyistä paremmat elämisen edellytykset muille eliöille.
Siksi on nurmikkoalueita koska on tehokkain jos halutaan hyvän näköisenä pitää. Jos nurmikkoalueet rehottaa valtoimenaan niin ihmiset katsoo että on epäsiistiä eivätkä muuta alueelle vaan muuttavat alueelta pois.
Eletään katsos markkinataloudessa missä mennään tehokkuuden mukaan verotuotot optimoiden.
Elikkä meinaat että nurmikkoalueista leikattaisiin vain reunat ja keskusta rehottaa. Pirauta kuntasi pääpuutarhurille joka ottaa asiaan kantaa.
Jos käytit aivojasi, huomasit ettei ohjeistukseni toimi nurmikkoläikillä vaan isommissa puistoissa. Keskelle metsää, ei pelkkiä nurmella kasvavia puita.
Puistoissa ei saa olla peittävää kasvullisuutta enempää. En salli. En halua että päällekarkaajat lymyää puskissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Asun maalla. Tienpientareet ovat soraa, koska se ei roudi. Jos tie rakennetaan mullan päälle, niin siitä ei talven jälkeen aja kukaan ennen kuin se on pohjia myöten kunnostettu.
Oletko ikinä paneutunut siihen, miten tiet rakennetaan? Tienreunassa kasvaa esim. lupiinia juuri siksi, että se kykenee ottamaan ilmasta typpeä, jota ei maasta saa.
Kyllä siinä sorassa on ravinteita. Muuten mikään ei siinä kasvaisi.
Täällä missä asun, ovat vain uudet tiet rakennettu sorapenkkojen päälle. Vanhat tiet on tehty paikkoihin, joissa routiminen on luontaisesti vähäistä.
Suomessa ei ole (jos Trafin tilastoja uskomme) yhtäkään käytössä olevaa yhteiskunnan ylläpitämää tietä, joka ei olisi rakennettu sorapenkan päälle. Kyllä ne vanhat tienpohjat on kaivettu ylös ja tuotu soraa tilalle!
Kaikki tiet eivät ole yhteiskunnan ylläpitämiä...
Tämä keskustelu on nyt mennyt joidenkin jankkaajien takia ihan epäolennaiseen suuntaan.
Eurooppalainen ekosysteemi on tuhoutumassa. Meidän pitäisi nyt puhua siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lintujen määrän vähenemisellä ja vegaaniruokavaliolla on nähty olevan yhteyttä. Laitumet ja niityt ovat hyönteisille tärkeä kasvupaikka ja mitä vähemmän on karjaa, sitä vähemmän on hyönteisiä.
Suomessa kasvatatetaan karjaa yhä enemmän, kuin esim 60-70-luvulla, jolloin tilalla saattoi olla vain muutama lehmä, nyt niitä saattaa olla 50-100 eläintä.
Samoin kotimaisen lihan kulutus on kolminkertaistunut, jos sitä vertaa 60-70-lukuun.
60-ja 70 luvulla kottarainen tönki lehmän jätöksestä ravintoa poikasilleen, ei töngi enää kun ei näitä jätöksiä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa. Miksi kaupungeissa ylläpidetään kliinisiä puistoja, kun ne voisivat olla niittyjä?
Sinä voit vaikuttaa siihen, millaisia kaupungin puistoalueet ovat. Tee kunnallisaloite ja kirjoita juttu paikallislehteen.
Isoja puistoja voitaisiin hoitaa myös niin, että reuna-alueet ovat nykyisten puistojen kaltaisia. Keskellä maasto muuttuisi luonnontilaisempaan suuntaan vaiheittain. Puisto olisi näin siistin näköinen (mitä ihmiset vaativat), mutta tarjoaisi nykyistä paremmat elämisen edellytykset muille eliöille.
Siksi on nurmikkoalueita koska on tehokkain jos halutaan hyvän näköisenä pitää. Jos nurmikkoalueet rehottaa valtoimenaan niin ihmiset katsoo että on epäsiistiä eivätkä muuta alueelle vaan muuttavat alueelta pois.
Eletään katsos markkinataloudessa missä mennään tehokkuuden mukaan verotuotot optimoiden.
Elikkä meinaat että nurmikkoalueista leikattaisiin vain reunat ja keskusta rehottaa. Pirauta kuntasi pääpuutarhurille joka ottaa asiaan kantaa.
Jos käytit aivojasi, huomasit ettei ohjeistukseni toimi nurmikkoläikillä vaan isommissa puistoissa. Keskelle metsää, ei pelkkiä nurmella kasvavia puita.
Puistoissa ei saa olla peittävää kasvullisuutta enempää. En salli. En halua että päällekarkaajat lymyää puskissa.
Peittävää kasvillisuutta ei siis saa olla vaikkapa 70m päässä puistoa kiertävästä polusta? Älkää ajatelko mitään pikkuruisia puistoläikkiä, vaan vähän isompia aloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Asun maalla. Tienpientareet ovat soraa, koska se ei roudi. Jos tie rakennetaan mullan päälle, niin siitä ei talven jälkeen aja kukaan ennen kuin se on pohjia myöten kunnostettu.
Oletko ikinä paneutunut siihen, miten tiet rakennetaan? Tienreunassa kasvaa esim. lupiinia juuri siksi, että se kykenee ottamaan ilmasta typpeä, jota ei maasta saa.
Kyllä siinä sorassa on ravinteita. Muuten mikään ei siinä kasvaisi.
Täällä missä asun, ovat vain uudet tiet rakennettu sorapenkkojen päälle. Vanhat tiet on tehty paikkoihin, joissa routiminen on luontaisesti vähäistä.
Suomessa ei ole (jos Trafin tilastoja uskomme) yhtäkään käytössä olevaa yhteiskunnan ylläpitämää tietä, joka ei olisi rakennettu sorapenkan päälle. Kyllä ne vanhat tienpohjat on kaivettu ylös ja tuotu soraa tilalle!
Kaikki tiet eivät ole yhteiskunnan ylläpitämiä...
Tämä keskustelu on nyt mennyt joidenkin jankkaajien takia ihan epäolennaiseen suuntaan.
Eurooppalainen ekosysteemi on tuhoutumassa. Meidän pitäisi nyt puhua siitä.
Ensimmäinen ja tehokkain keino olisi laittaa ra*at ki*nni. Kaikki muu on yhtä tyhjän kanssa.
Itse teen kasvikartoituksia työkseni ja eipä siihen montaa kartoitusta tarvitse ymmärtämään, että talousmetsä on äärimmäisen köyhää lajistoltaan. Samat lajit toistuu metsästä toiseen. Vaikka kukkaa on runsaasti, niin ongelmaksi muodostuu se, että se on samojen lajien kukintoja halki isojen alueiden samanaikaisesti.
Luontaisemmissa metsissä kukintaa on kasvukauden alusta loppuun hyvin erilaisten lajien toimesta. Kaikki pölyttäjät eivät lennä mustikkojen ja puolukkojen kukinta-aikaan. Silloin niitä ei näissä metsissä ole. Tarvitaan vesielementtejä, paahdeympäristöjä, kosteita pimeitä ryteikköjä, lahopuuta ja kaikkea ympäristön moninaisuutta.
On hieman hassua lukea tätä keskustelua, kun ihmiset käy sitä sillä mielialalla, että syyt biodiversiteetin hupenemiseen olisivat mysteerejä. Ne ovat päivänselviä ja ekologisilla tutkimuksilla (matematiikka, miljoonia ja miljoonia otoksia) selvitettyjä.
Tiivistettynä voidaan puhua elinympäristöjen homogenisoitumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Asun maalla. Tienpientareet ovat soraa, koska se ei roudi. Jos tie rakennetaan mullan päälle, niin siitä ei talven jälkeen aja kukaan ennen kuin se on pohjia myöten kunnostettu.
Oletko ikinä paneutunut siihen, miten tiet rakennetaan? Tienreunassa kasvaa esim. lupiinia juuri siksi, että se kykenee ottamaan ilmasta typpeä, jota ei maasta saa.
Kyllä siinä sorassa on ravinteita. Muuten mikään ei siinä kasvaisi.
Täällä missä asun, ovat vain uudet tiet rakennettu sorapenkkojen päälle. Vanhat tiet on tehty paikkoihin, joissa routiminen on luontaisesti vähäistä.
Suomessa ei ole (jos Trafin tilastoja uskomme) yhtäkään käytössä olevaa yhteiskunnan ylläpitämää tietä, joka ei olisi rakennettu sorapenkan päälle. Kyllä ne vanhat tienpohjat on kaivettu ylös ja tuotu soraa tilalle!
Kaikki tiet eivät ole yhteiskunnan ylläpitämiä...
Tämä keskustelu on nyt mennyt joidenkin jankkaajien takia ihan epäolennaiseen suuntaan.
Eurooppalainen ekosysteemi on tuhoutumassa. Meidän pitäisi nyt puhua siitä.
Aika harva meistä asuu alueella, jossa suurin osa teistä ei ole yhteiskunnan ylläpitämiä.
Eurooppalainen ekosysteemi ei ole tuhoutumassa. Suomesta yritetään tehdä Euroopan luontovarasto, jotta emme tuottaisi puuraaka-aineeseen perustuvia tuotteita. Samaa yritettiin 1860-luvulla ja 1910-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuathan, että elimistösi ei ole arseenille immuuni?
Mitä hiton merkitystä tällä on minkään kanssa? Ihmiset syövät riisiä päivittäin. Joo, siitä voi aiheutua myös haittoja. Mitä sitten? Se ei edelleenkään estä riisin käyttämistä ruokana. Enemmän olisin huolissani riisin surkeasta ravintosisällöstä.
Ja että maailmassa on muitakin kuin sinä?
Ja edelleenkin myös ne muut kuin minä kykenevät elämään niillä luettelemillani ruokatuotteilla. Vaikkei jokainen voisi jokaista syödäkään, niin jotain sille aina löytyy. Pölyttäjiä tai ei.
Itse asiassa moni kasvi tarvitsee hyönteisten apua esim. siementen tuotantovaiheessa, yksi tällainen on sipuli. Ilman hyönteisiä (ym.) ei ole edes maata, jossa kasveja kasvattaa. Unohditko myös, että lihaa ei tule jos lihaelukalle ei ole ravintoa, joka pohjautuu ketjuun, jossa kasveille elintärkeät hyönteiset tulevat vastaan?
Sanotko mikä on se kasvi, mitä sun mielestäsi lehmä tarvitsee elääkseen, jota ei voi kasvattaa ilman pölyttäjiä.
Esim. naudantuotannossa apila
Nauta ei tarvitse apilaa elääkseen.
ja kanat syövät hyönteisiä.
Kanakaan ei tarvitse hyönteisiä elääkseen.
Että ehkä sulle on jäänyt epäselväksi se, että ilman hyönteisiä homma ei toimi.
On todellakin jäänyt epäselväksi. Eikä asiaa auta se, että sä et osaa perustella väitteitäsi, jotta nähtäisiin, missä homma kusee. Lässytät jotain apiloista, vaikkei lehmän tarvitse sellaista koskaan nähdäkään, jotta se voisi elää ja voida hyvin.
Sinun mielestäsi luonto ja sen eliöstö ei tarvitse hyvää elämää? Kaikki on hyödynnettävissä vain ihmistä varten? Jumakauta, mikä maailmankuva... Onko sun äiti heittänyt sut seinään pari kertaa liikaa, tai ehkä liian vähän.
MISSÄ mä olen mitään noin typerää mennyt väittämään, kuin että luonto ja eliöstö ei tarvitsisi hyvää elämää tai että kaikki olisi ihmistä varten? En ole, joten lopeta sanojen työntäminen toisten suuhun.
Kaiketi sun äitisi on heittänyt sua seinään, kun lukutaito on tuolla mallilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Asun maalla. Tienpientareet ovat soraa, koska se ei roudi. Jos tie rakennetaan mullan päälle, niin siitä ei talven jälkeen aja kukaan ennen kuin se on pohjia myöten kunnostettu.
Oletko ikinä paneutunut siihen, miten tiet rakennetaan? Tienreunassa kasvaa esim. lupiinia juuri siksi, että se kykenee ottamaan ilmasta typpeä, jota ei maasta saa.
Kyllä siinä sorassa on ravinteita. Muuten mikään ei siinä kasvaisi.
Täällä missä asun, ovat vain uudet tiet rakennettu sorapenkkojen päälle. Vanhat tiet on tehty paikkoihin, joissa routiminen on luontaisesti vähäistä.
Suomessa ei ole (jos Trafin tilastoja uskomme) yhtäkään käytössä olevaa yhteiskunnan ylläpitämää tietä, joka ei olisi rakennettu sorapenkan päälle. Kyllä ne vanhat tienpohjat on kaivettu ylös ja tuotu soraa tilalle!
Kaikki tiet eivät ole yhteiskunnan ylläpitämiä...
Tämä keskustelu on nyt mennyt joidenkin jankkaajien takia ihan epäolennaiseen suuntaan.
Eurooppalainen ekosysteemi on tuhoutumassa. Meidän pitäisi nyt puhua siitä.
Aika harva meistä asuu alueella, jossa suurin osa teistä ei ole yhteiskunnan ylläpitämiä.
Eurooppalainen ekosysteemi ei ole tuhoutumassa. Suomesta yritetään tehdä Euroopan luontovarasto, jotta emme tuottaisi puuraaka-aineeseen perustuvia tuotteita. Samaa yritettiin 1860-luvulla ja 1910-luvulla.
Voidaan sitten syödä rahaa kun viimeinen kala ja lintu on kuollut. Hyvä me, kyllä me ollaan sitten periksiantamattomia :)
Vierailija kirjoitti:
Itse teen kasvikartoituksia työkseni ja eipä siihen montaa kartoitusta tarvitse ymmärtämään, että talousmetsä on äärimmäisen köyhää lajistoltaan. Samat lajit toistuu metsästä toiseen. Vaikka kukkaa on runsaasti, niin ongelmaksi muodostuu se, että se on samojen lajien kukintoja halki isojen alueiden samanaikaisesti.
Luontaisemmissa metsissä kukintaa on kasvukauden alusta loppuun hyvin erilaisten lajien toimesta. Kaikki pölyttäjät eivät lennä mustikkojen ja puolukkojen kukinta-aikaan. Silloin niitä ei näissä metsissä ole. Tarvitaan vesielementtejä, paahdeympäristöjä, kosteita pimeitä ryteikköjä, lahopuuta ja kaikkea ympäristön moninaisuutta.
On hieman hassua lukea tätä keskustelua, kun ihmiset käy sitä sillä mielialalla, että syyt biodiversiteetin hupenemiseen olisivat mysteerejä. Ne ovat päivänselviä ja ekologisilla tutkimuksilla (matematiikka, miljoonia ja miljoonia otoksia) selvitettyjä.
Tiivistettynä voidaan puhua elinympäristöjen homogenisoitumisesta.
Kasvikartoittajana tiedät, että nuo kertomasi argumentit esitettiin syvästi huolestuneina jo 1900-luvun alussa ja niitä on hoettu kuin mantraa yli 100 vuoden ajan. Kyllä siellä metsän kenttäkerroksessa on edelleen erilaisia kasveja hakkuista huolimatta. Vesielementtejä ei ole ennenkään ollut tasaisesti ympäriinsä eikä hakkuut järveä poista. Paahdeympäristö on synonyymi avohakkuualalle, miksi et kirjoita siitä niin että maallikkokin sen ymmärtää?
Suurin syy homogenisoitumiselle on kaupungistuminen, jolloin elinympäristöt tuhotaan pysyvästi. Metsänhoidolla tehdään tilaa erilaiselle eliökannalle kuin mitä metsässä hoitohetkellä on eli lisätään luonnon monimuotoisuutta.
Joo no hätiköin vähän. Luulin että meni helsingin mallin mukaan. Turun malli vaikuttaa hyvältä.