Lue keskustelun säännöt.
Keski-Euroopan lintukanta on romahtamassa – ensin lähtivät hyönteiset, sitten loppui linnuilta ruoka
21.03.2018 |
Ranska puhuu katastrofista, Saksa hämmästelee muutoksen nopeutta ja myös pohjoinen Suomi on havainnut ilmiön: lintuja on vähemmän kuin ennen.
Ranskalaisten tekemä tutkimus maan lintukannasta hätkähdyttää asiantuntijoita. 15 vuoden aikana lintujen määrä maaseudulla on vähentynyt kolmanneksella, joissakin lajeissa lähes 70 prosentilla.
Tutkija esittää huolensa brittiläisen
– Tilanne on katastrofaalinen, luonnonsuojelubiologi Benoit Fontaine Ranskan kansallismuseosta sanoo.
Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että linnuilta yksinkertaisesti on loppumassa ruoka – eli hyönteiset.
Tuholaismyrkyt tappavat hyönteiset
Tutkijat uskovat, että suurin syy hyönteisten vähenevälle määrälle ovat tuholaismyrkyt. Ongelma korostuu silloin, kun laajalla alueella viljellään yhtä ja samaa viljelyskasvia, esimerkiksi vehnää tai maissia.
viittaavat samaan ilmiöön Euroopassa. 30 vuodessa lentävien hyönteisten määrä on pienentynyt 80 prosentilla.
– Meidän maaseutumme on muuttumassa todelliseksi autiomaaksi, tutkija Fontaine kirjoittaa julkilausumassa.
Saksa samassa veneessä Ranskan kanssa
Myös saksalaiset ovat huolissaan lintukadosta ja korostavat muutoksen nopeutta.
, vuodet 1998–2009 kattava tutkimus osoittaa, että 12 vuodessa maan lintukanta pieneni noin 15 prosenttia.
Myös tämä tutkimus antaa vahvan viitteen siitä, että hyönteiskato aiheuttaa lintujen joukkokuolemia. Toinen syy on maaseudun eli lintujen perinteisten elinalueiden muuttuminen.
Rakennustyylillä on silläkin iso merkitys. Saksalaisarvioiden mukaan vähintään 18 miljoonaa lintua kuolee joka vuosi lentäessään ikkunalasia tai vaikkapa lasitettua parveketta päin.
Paljon puhutut tuulimyllyt tutkijat sen sijaan vapauttavat vastuusta. Niiden siipien ruhjomaksi joutuu vuosittain "vain" 100 000–200 000 lintua.
Tehomaatalous koettelee lintuja Suomessakin
Suomessa pesivät linnut ovat päässeet jonkin verran helpommalla kuin etelämmäksi jääneet lajitoverinsa, mutta muutokset näkyvät meilläkin selvästi.
Kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi seuraa tarkkaan lintukannan kehitystä. Runsaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon.
– Räystäspääsky on vähentynyt kolmannekseen ja haarapääskykin yli kolmanneksen. Pensastaskuja on 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi korostaa, että kyse on harvoin vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, jonka syyksi muutoksen voi vierittää. Se kuitenkin tiedetään, että hyönteiset ovat kadonneet monilta perinteisiltä paikoiltaan.
– Kun maatalous tehostuu, esimerkiksi avo-ojien ja niiden pientareilla olevien kukkakasvien määrä pienee. Sitä kautta myös kotimaiset lintulajimme ovat kärsineet, Lehtiniemi sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-10126428
Kommentit (178)
Selitys maataloudesta ilmiön syyksi hieman ontuu koska etenkään Keski-Euroopassa ei maataloudessa ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta viimeiseen 15 vuoteen. Ne pellot mitä siellä viljellään on otettu viljelykäyttöön kymmeniä, ellei satoja vuosia aikaisemmin, ja salaojitettu. Aikaisemmin 60-80 luvuilla käytettiin nykyistä paljon järeämpiä kasvinsuojeluaineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karmea uutinen. Täällä puolestaan kuolevat talvella kun ei ole mitään ruokaa, vaan ovat lähes täysin ihmisten talviruokinnan armoilla. Olen vienyt linnuille rasvatankoja läheiseen metsään, ripustanut ne korkealle niin täälläkin aina joku rottakammoinen käy hakemassa ne pois. Naurettavaa fobiaa paikassa, missä ei ole asutustakaan vieressä ja lintujen ruokinta sallittua.
Istuttakaa ihmiset hyönteisille suotuisia kasveja ja hyönteishotelleja!!! Muistakaa, että monet muuttolinnut pesivät juuri Suomessa!
Älkää käyttäkö round-uppia jne. puutarhamyrkkyjä vaan siirtäkää pihanne luomuun!
Pelastetaan hyönteiset ja linnut!!!
Vierailija kirjoitti:
Istuttakaa ihmiset hyönteisille suotuisia kasveja ja hyönteishotelleja!!! Muistakaa, että monet muuttolinnut pesivät juuri Suomessa!
Älkää käyttäkö round-uppia jne. puutarhamyrkkyjä vaan siirtäkää pihanne luomuun!
Pelastetaan hyönteiset ja linnut!!!
Rounduppi ei ole hyönteismyrkky.
Stadilainen vihreä voi auttaa lintuja siten, että jättää ainakin sen toisen etelänmatkan tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyrakentamisessa suositaan juuri tuollaista laajaa lasipintaa joka on tappava linnuille. Moni on huolissaan jostain irtokissoista vaikka paljon enemmän lintujaa kuolee ikkunoihin lentäessään. Tuo olisi helposti estettävissä esim. haukan kuvilla.
Kasvinsuojelumyrkyt tappavat kukat ja hyönteiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyönteiset häviävät, onko se paha?
Sain vuonna 1991 vaariltani 18-vuotislahjaksi auton, vaarin vuonna 1966 uutena ostaman kuplavolkkarin. Auton lisävarusteisiin kuuluivat muun muassa ajohanskat sekä riepu ja vesipullo. Jälkimmäisillä oli määrä pyyhkiä tuulilasi puhtaaksi siihen läsähtäneistä hyönteisistä, ellei tätä tehnyt säännöllisesti huoltoasemalla.
Läsähtelyä piisasi eli rätille oli käyttöä, kun takatuupparilla väännettiin sataa ja ylikin. Itse asiassa lähinnä kärpäset läsähtivät pehmeästi, paarmat ampiaisista puhumattakaan paukahtivat, hyttysistä tai perhosista ei ääntä irronnut ja sudenkorennot muistaakseni rusahtivat. Satunnaisesti lasiin osui jotain vaikeammin määriteltävää ja liiskaantuneenakin (tai etenkin silloin) oudompaa siipielukkaa.
Nykyään? Ei juuri mitään. Voin esimerkiksi ajaa elämässäni sananmukaisesti tuhatkertaisesti kaasuttelemani matkan Pietarsaaresta Evijärvelle puhtaalla tuulilasilla.
Kaikki tämä olisi nostalgisoivaa roskaa ja näennäistieteilyä pahimmasta päästä, ellei ilmiö olisi yleisesti tunnustettu windscreen phenomenon, jonka taustalla on etenkin lentävien hyönteisten väheneminen ainakin kehittyneissä maissa. Poimitaan aasinsilta Englantiin ja Wiltshiren maakuntaan, jossa asuin kahdeksan vuotta ja jossa hyönteisten – rakastettujen mehiläisten ja perhosten etenkin – radikaali väheneminen oli yleinen puheenaihe. Michael Groom -niminen herrasmies Teffont Eviasin sadunomaisesta kylästä kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen (“Where have all the insects gone? My windscreen remains clear whatever the speed”) Telegraphiin ja laatulehti tarttui aiheeseen.
Telegraph viittaa jutussaan aivan järkyttäviin tutkimustietoihin. Onko hyönteisten määrä (sata eurooppalaista luonnonpuistoa eri maissa käsittävässä, 1980-luvulla käynnistyneessä tutkimuksessa) todella pudonnut 80 prosentilla?
Tuon tutkimuksen takana ovat “vain” luonnonsuojelijat vapaaehtoistoimintoineen, mutta The Royal Society for Protection of Birds eli erittäin vakavasti otettava taho arvioi, että hyönteisten määrä Iso-Britanniassa on pudonnut 59 prosentilla sitten 1970-luvun. Hyönteiselämää suosiva kukkiva niitty- ja nurmimaa on Iso-Britanniasta hävinnyt vajaassa vuosisadassa melkein kokonaan, jäljellä on enää kolme prosenttia. Ei ole syytä epäillä, ettei kehitys Suomessa olisi ollut samansuuntaista. Vielä vähemmän asiaa epäilen, kun Corollan tuulilasi pysyy kantatiellä 68 puhtaana reissun toisensa jälkeen.
Tuulivoimalat tappavat myös lintuja koko ajan. Täysin turhia kuolemia vain ideologisista syistä rakennettujen hyödyttömien voimaloiden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkiksi mehiläisten ja kimalaisten väheneminen uutisissa on kuin Darfurin kriisin kauhut tai nykyään Ukrainan sota tai jopa Afrikan väestöräjähdys. Suuri yleisö jotenkin hämärästi tiedostaa, että nuo ovat olemassa ja ikäviä sekä pelottavia asioita, mutta ne eivät vetoa tunteisiin eikä niillä kerätä klikkauksia tai myydä lehtiä. Tässä tyypillinen kimalais-/mehiläisuutinen, nopeasti uutisvirtaan käännetty ja nopeasti unohtuva. Meihin lukijoihin millään tasolla vetoamattomat otukset, kuten paarmat, saavat rauhassa taantua ylittämättä minkäänlaista uutiskynnystä.
Niin sanotun valtamedian kannalta eläinmaailmaa ja ekologiaa ylipäätään lähestytään kahdesta pääsunnasta. Ensimmäinen on tietysti ilmastonmuutos, jota ei voi välttää ellei rajaa lukemistaan ja sähköisen median käyttöään esimerkiksi Eevaan, Mv-lehteen, Aku Ankkaan, Jimiin ja Liviin. Ilmastonmuutos ympäröi meitä pysyvänä megauutisena ja median megatrendinä ja ehkä näin kuuluukin olla. Toinen lähestymiskulma ovat Näsinneulan hellyttävien delfiinien kaltaiset vaihtuvat panda-aiheet, jotka antavat yleisölle mahdollisuuden kohdistaa inhimillisiä tunteitaan eläimiin.
En tällä kertaa osaa syyllistää mediaa, koska paarmajournalismi ei kuten viitattua pitäisi ketään leivässä. Lisäksi Suomessa ainakin Yleltä tulee säännöllisti vastaan muutakin kuin ilmastonmuutosta tai pandasettiä. Eräänlaisena paarmajournalistisena kokeena voimme pitää tätä artikkelia, en usko sen yltävän Asialinjan vielä lyhyen historian luetuimpien joukkoon. Toki voit omasta puolestasi todistaa toisin jakamalla tätä artikkeliamme (meidän yhteistä artikkeliamme, koska Asialinja on tekijöiden ja lukijoiden projekti) somessa. [Alla kuvassa koko Suomessa esiintyvä hohtosinisiipi, juttu jatkuu kuvan jälkeen]
Palataan tuulilaseihin ja tilastoihin. Kuten hyönteistutkija Chris Shortall Telegraphin artikkelissa toteaa on windscreen phenomenonia itsessään hyvin vaikea todistaa. Olisi pitänyt vuosikymmenten ajan tutkia asiaa samoilla paikoilla ja jokseenkin vakioiduissa olosuhteissa. Eikä tarvitse olla tiedemies tajutakseen, että Kuplan jyrkkäkulmaisempaan tuulilasiin rikkoutui suhteessa enemmän hyönteisiä Corollaan nähden.
Tuulilasi-ilmiön tekee merkittäväksi se, että me tavalliset tallaajat panemme (jos ylipäätään panemme) tieteellisesti rekisteröitävät ja tiedeyhteisössä tunnustetut massiiviset kehityskulut lopulta merkille tuollaisten arkisten havaintojen kautta. Joku, kuten Michael Groom Teffont Eviansista, saattaa ottaa yhteyttä valtakunnalliseen lehteen, joka innostuu tekemään aiheesta laadukkaan artikkelin ja joku Telegraphin lukija jossain toisessa maassa saattaa innostua kirjoittamaan samasta teemasta vaikka tänne Asialinjalle. Kirjoittamaan, että…
Hyönteiset.
Häviävät.
Hyönteismyrkyt, villiniittyjen katoaminen, elonkehän rikkoutuminen. Toivotonta paarmajournalismia?
Saattaa olla, mutta jotenkin tuntuu, että ihmiskunnalla voi vielä tulla hyönteisiä ikävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi vaikuttava tekijä voi olla myös karjan vähentyminen. Lehmät ja lehmänläjät muodostavat tärkeän elinympäristön monille hyönteislajeille ja nykyään karjaa (sekä luonnollisesti sontaa) on entistä vähemmän, jonka lisäksi niitä pidetään entistä enemmän sisätiloissa laitumen sijaan. Niittyjen, hakamaiden ynnä muiden perinnebiotooppien katoaminen on toki yhteydessä tähän.
Todennäköisesti taustalla on siis monen tekijän vyyhti (lisämausteena esim. valosaaste ja katulamppujen ympärillä tapahtuvat hyönteisten massakuolemat), aivan kuten monen muunkin ympäristöongelman takana. Lähitulevaisuudessa voi olla tiedossa lintu- ja lepakkokantojen suuri romahdus.
Kännykkäverkot tappavat hyönteisetkin. Niistä joudutaan valitettavasti luopumaan ja palaamaan takaisin lankapuhelimien aikakauteen, mikäli ihmislaji aiotaan säilyttää. Hehheh....viimein tekniikka kohtasi voittajansa, luonnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyönteiset häviävät, onko se paha?
On se jos mielellään jatkaisit hyönteispölytteisten hedelmien, marjojen ja kasvien syömistä...
Vierailija kirjoitti:
Hyönteiset häviävät, onko se paha?
Sain vuonna 1991 vaariltani 18-vuotislahjaksi auton, vaarin vuonna 1966 uutena ostaman kuplavolkkarin. Auton lisävarusteisiin kuuluivat muun muassa ajohanskat sekä riepu ja vesipullo. Jälkimmäisillä oli määrä pyyhkiä tuulilasi puhtaaksi siihen läsähtäneistä hyönteisistä, ellei tätä tehnyt säännöllisesti huoltoasemalla.
Läsähtelyä piisasi eli rätille oli käyttöä, kun takatuupparilla väännettiin sataa ja ylikin. Itse asiassa lähinnä kärpäset läsähtivät pehmeästi, paarmat ampiaisista puhumattakaan paukahtivat, hyttysistä tai perhosista ei ääntä irronnut ja sudenkorennot muistaakseni rusahtivat. Satunnaisesti lasiin osui jotain vaikeammin määriteltävää ja liiskaantuneenakin (tai etenkin silloin) oudompaa siipielukkaa.
Nykyään? Ei juuri mitään. Voin esimerkiksi ajaa elämässäni sananmukaisesti tuhatkertaisesti kaasuttelemani matkan Pietarsaaresta Evijärvelle puhtaalla tuulilasilla.
Kaikki tämä olisi nostalgisoivaa roskaa ja näennäistieteilyä pahimmasta päästä, ellei ilmiö olisi yleisesti tunnustettu windscreen phenomenon, jonka taustalla on etenkin lentävien hyönteisten väheneminen ainakin kehittyneissä maissa. Poimitaan aasinsilta Englantiin ja Wiltshiren maakuntaan, jossa asuin kahdeksan vuotta ja jossa hyönteisten – rakastettujen mehiläisten ja perhosten etenkin – radikaali väheneminen oli yleinen puheenaihe. Michael Groom -niminen herrasmies Teffont Eviasin sadunomaisesta kylästä kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen (“Where have all the insects gone? My windscreen remains clear whatever the speed”) Telegraphiin ja laatulehti tarttui aiheeseen.
Telegraph viittaa jutussaan aivan järkyttäviin tutkimustietoihin. Onko hyönteisten määrä (sata eurooppalaista luonnonpuistoa eri maissa käsittävässä, 1980-luvulla käynnistyneessä tutkimuksessa) todella pudonnut 80 prosentilla?
Tuon tutkimuksen takana ovat “vain” luonnonsuojelijat vapaaehtoistoimintoineen, mutta The Royal Society for Protection of Birds eli erittäin vakavasti otettava taho arvioi, että hyönteisten määrä Iso-Britanniassa on pudonnut 59 prosentilla sitten 1970-luvun. Hyönteiselämää suosiva kukkiva niitty- ja nurmimaa on Iso-Britanniasta hävinnyt vajaassa vuosisadassa melkein kokonaan, jäljellä on enää kolme prosenttia. Ei ole syytä epäillä, ettei kehitys Suomessa olisi ollut samansuuntaista. Vielä vähemmän asiaa epäilen, kun Corollan tuulilasi pysyy kantatiellä 68 puhtaana reissun toisensa jälkeen.
Joo linnut saa kuolla kun Sä et jaksa pestä tuulilasia???
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaikuttava tekijä voi olla myös karjan vähentyminen. Lehmät ja lehmänläjät muodostavat tärkeän elinympäristön monille hyönteislajeille ja nykyään karjaa (sekä luonnollisesti sontaa) on entistä vähemmän, jonka lisäksi niitä pidetään entistä enemmän sisätiloissa laitumen sijaan. Niittyjen, hakamaiden ynnä muiden perinnebiotooppien katoaminen on toki yhteydessä tähän.
Todennäköisesti taustalla on siis monen tekijän vyyhti (lisämausteena esim. valosaaste ja katulamppujen ympärillä tapahtuvat hyönteisten massakuolemat), aivan kuten monen muunkin ympäristöongelman takana. Lähitulevaisuudessa voi olla tiedossa lintu- ja lepakkokantojen suuri romahdus.
Suurin osa selityksistä tuntuu olevan ihmisten luomien alunperinkin keinotekoisten hyönteisille otollisten olosuhteiden väheneminen (niityt, nurmet, karjanpaska).
Eli se hyönteisten paljous jokunen kymmentä vuotta sitten oli keinotekoista.
Sinä joka kopioit ja spämmäät tänne toisten tekstejä: kopioidessa toisten juttuja ne laitetaan lainausmerkkeihin ja lähde ilmoitetaan.
Olen seurannut kotikyläni lintumaailmaa vuodesta 83. Maisemassa on tapahtunut seuraavia muutoksia: Pienet karjatilat ovat lopettaneet ja viljelijät ovat vuokranneet kaikki pellot yhdelle isolle karjatilalle. Pelloilla kasvaa vain heinää. Kaikki avo-ojat on muutettu salaojiksi. Pellon pientareiden ja tien reunojen kasvillisuus on köyhtynyt. Metsiä on hakattu ja ne ovat nyt harvempia ja nuorempia.
Havaittuja muutoksia linnustossa: Varpunen, peltosirkku ja kuhankeittäjä ovat kuolleet sukupuuttoon. Niitä ei ole näkynyt yli kymmeneen vuoteen. Peltojen reunoilla ei näy enää pikkulempinkäisiä, pensastaskuja tai muita avomaiden lintuja. Kiuruja ei enää laula peltojen yllä. Pääskyjen määrä on romahtanut arviolta 90%. Lintulaudoille ei enää tule keltasirkkuja. Ne ovat kadonneet. Tiaisten, kirjosieppojen ja muiden pihojen pikkulintujen määrä on pudonnut selvästi. Lintulaudoilla ruoan kulutus on vähentynyt, kun talvehtimaan jääviä lintuja ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Tuulivoimalat tappavat myös lintuja koko ajan. Täysin turhia kuolemia vain ideologisista syistä rakennettujen hyödyttömien voimaloiden vuoksi.
18 000 000 lintua kuolee ikkunalasiin vrt 100 000 - 200 000 tuulivoimaloiden vuoksi.
Ja miten niin hyödyttömi? Tutustu esim. tanskan tilastoihin.
https://www.theguardian.com/world/2018/mar/21/catastrophe-as-frances-bi…