Lue keskustelun säännöt.
Miten voisin tulla uskoon?
21.03.2018 |
Löytyykö ehdotuksia? Koen, että usko, olisi yksi elämän suurimmista lahjoista. Se vapauttaisi niin monelta ikävältä asialta.
Kommentit (57)
Mihin sitä raamattua tarvitaan?
Jeesus kuoli syntiemme tähden...se tieto riittää.
Otat nyt Pyhän Hengen sisääsi...you know what to do :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Oli varmaan Jeesuksellakin luottamuspula ,
kun tuskissaan huuteli "Jumalani , Jumalani, miksi minut hylkäsit?"
Raamattuopetusta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä kehota lukemaan Raamattua ilman mitään taustatietoja kontekstista ja historiallisesta yhteydestä, jossa sen kirjoitukset ovat syntyneet. Vähintään Wikipedia kaveriksi. Raamatun tekstit ovat niin monitulkintaisia, ristiriitaisia ja vanhoja, etten usko niiden tarjoavan nykypäivän lukijalle sellaisenaan juurikaan samaistumiskohtia. Poikkeuksena ehkä Saarnaajan kirja.
Wikipedia on täynnä ateistitutkijoiden hölynpölyä, jolla ei ole mitään tekemistä elävän ja pelastavan uskon kanssa.
Pyhä henki on ainoa oikea apua Raamatun lukuun. Hyviä - USKOVIA! - Raamatun-opettajiakin toki on hyvä kuunnella.
Miten ois äänikirja?
Suosittelen elokuvaa :Jeesuksen viimeiset kiusaukset
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Jehovat eivät tunnusta Jeesusta Kristuksena - Jumalan yhtenä persoonana.
Jeesus on tie, totuus ja elämä - muuta tietä ei kristinuskon mukaan ole Jumalan tykö.
Raamatun Sana kuitenkin puhuu sinulle, kun otat käteen oikean Raamatun eli jatka sen tutkimista.
Itse kyllä uskon, että Jumala armahtaa monia jehoviakin ihmisinä ja osa heistäkin löytää oikean tien.
Jehoviin ei kuitenkaan pidä mennä mukaan, koska se on oikealta polulta eksyttävä tie.
Moni jehova on ihmisenä oikein miellyttävä tapaus, mutta heidän oppeihinsa ei pidä mennä mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raamattuopetusta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä kehota lukemaan Raamattua ilman mitään taustatietoja kontekstista ja historiallisesta yhteydestä, jossa sen kirjoitukset ovat syntyneet. Vähintään Wikipedia kaveriksi. Raamatun tekstit ovat niin monitulkintaisia, ristiriitaisia ja vanhoja, etten usko niiden tarjoavan nykypäivän lukijalle sellaisenaan juurikaan samaistumiskohtia. Poikkeuksena ehkä Saarnaajan kirja.
Wikipedia on täynnä ateistitutkijoiden hölynpölyä, jolla ei ole mitään tekemistä elävän ja pelastavan uskon kanssa.
Pyhä henki on ainoa oikea apua Raamatun lukuun. Hyviä - USKOVIA! - Raamatun-opettajiakin toki on hyvä kuunnella.
No sitä hölynpölyä syötätte juurikin te hihhuliuskikset, jotka Jeesuksen opetusten vastaisesti tuomitsette kaiken tutkiskelun ja järkevän ajattelun. Olette niin epävarmoja sanomastanne, että haluatte kieltää muilta itsenäisen ajattelun ja yritätte pakottaa ihmisiä sokeaan uskoon. Mutta ei uskoa voi pakottaa.
Kyseessä lahko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Jehovat eivät tunnusta Jeesusta Kristuksena - Jumalan yhtenä persoonana.
Jeesus on tie, totuus ja elämä - muuta tietä ei kristinuskon mukaan ole Jumalan tykö.
Raamatun Sana kuitenkin puhuu sinulle, kun otat käteen oikean Raamatun eli jatka sen tutkimista.
Itse kyllä uskon, että Jumala armahtaa monia jehoviakin ihmisinä ja osa heistäkin löytää oikean tien.
Jehoviin ei kuitenkaan pidä mennä mukaan, koska se on oikealta polulta eksyttävä tie.
Moni jehova on ihmisenä oikein miellyttävä tapaus, mutta heidän oppeihinsa ei pidä mennä mukaan.
Mikä raamattu?
Suomeksi käännetty?
Saksan kielinen..vai peräti latina?
En halua uskoa väärin käännösvirheen takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Oli varmaan Jeesuksellakin luottamuspula ,
kun tuskissaan huuteli "Jumalani , Jumalani, miksi minut hylkäsit?"
Jeesus oli yhtä aikaa sekä jumalallinen että myös kärsivä ihminen - Jeesus kävi helvetissä.
Me kaikki ansaitsemme syntiin langenneina ikuisen kadotuksen eli helvetin kärsimyksen tekojemme perusteella, jos oikeasti käymme läpi kaikki ilkeät sanamme ja tekomme, mitkä ovat haavoittaneet muitakin ihmisiä ja kaikki tekemättä jättämisemme...
- Jeesus voitti kuoleman ja Jumala tahtoo, että olemme kerran Hänen luonaan paratiisissa.
Kyseessä lahko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Jehovat eivät tunnusta Jeesusta Kristuksena - Jumalan yhtenä persoonana.
Jeesus on tie, totuus ja elämä - muuta tietä ei kristinuskon mukaan ole Jumalan tykö.
Raamatun Sana kuitenkin puhuu sinulle, kun otat käteen oikean Raamatun eli jatka sen tutkimista.
Itse kyllä uskon, että Jumala armahtaa monia jehoviakin ihmisinä ja osa heistäkin löytää oikean tien.
Jehoviin ei kuitenkaan pidä mennä mukaan, koska se on oikealta polulta eksyttävä tie.
Moni jehova on ihmisenä oikein miellyttävä tapaus, mutta heidän oppeihinsa ei pidä mennä mukaan.
Totta on se, mitä sanot Jehovantodistajista (huomaa oikea termi - "Jehova" tarkoittaa Jumalaa), eli että he ovat hakoteillä. Mutta aivan yhtä pihalla olet sinäkin horinoinesi, kun väität Raamatun puhuvan ihmisille yms. Tai voihan se puhua, mutta "puheen" voi kyllä tulkita yhtä monella tavalla, kuin maan päällä on ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Armo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Oli varmaan Jeesuksellakin luottamuspula ,
kun tuskissaan huuteli "Jumalani , Jumalani, miksi minut hylkäsit?"Jeesus oli yhtä aikaa sekä jumalallinen että myös kärsivä ihminen - Jeesus kävi helvetissä.
Me kaikki ansaitsemme syntiin langenneina ikuisen kadotuksen eli helvetin kärsimyksen tekojemme perusteella, jos oikeasti käymme läpi kaikki ilkeät sanamme ja tekomme, mitkä ovat haavoittaneet muitakin ihmisiä ja kaikki tekemättä jättämisemme...
- Jeesus voitti kuoleman ja Jumala tahtoo, että olemme kerran Hänen luonaan paratiisissa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3129719/32-vuotta-uskossa-haluatko-kysy…
et hurmokseltas pysty sanomaan mikä raamatun versio on oikea?
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä lahko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Jehovat eivät tunnusta Jeesusta Kristuksena - Jumalan yhtenä persoonana.
Jeesus on tie, totuus ja elämä - muuta tietä ei kristinuskon mukaan ole Jumalan tykö.
Raamatun Sana kuitenkin puhuu sinulle, kun otat käteen oikean Raamatun eli jatka sen tutkimista.
Itse kyllä uskon, että Jumala armahtaa monia jehoviakin ihmisinä ja osa heistäkin löytää oikean tien.
Jehoviin ei kuitenkaan pidä mennä mukaan, koska se on oikealta polulta eksyttävä tie.
Moni jehova on ihmisenä oikein miellyttävä tapaus, mutta heidän oppeihinsa ei pidä mennä mukaan.
Mikä raamattu?
Suomeksi käännetty?
Saksan kielinen..vai peräti latina?
En halua uskoa väärin käännösvirheen takia
Jumala puhuu kaikkia maailman kieliä - siitä muistuttaa helluntaikin!
Raamatun Sana aukeaa Pyhän hengen avustuksella, eikä kielen muuttuminen haittaa, kun sanoma pysyy samana.
Kaikki profetoiminen on Raamatun mukaan aina vajavaista - täydellisyyttä on vasta taivaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löytyykö ehdotuksia? Koen, että usko, olisi yksi elämän suurimmista lahjoista. Se vapauttaisi niin monelta ikävältä asialta.
Mitä jos jättäisit satuolennot ihan huomiotta -paljon järkevämpi neuvo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä lahko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Jehovat eivät tunnusta Jeesusta Kristuksena - Jumalan yhtenä persoonana.
Jeesus on tie, totuus ja elämä - muuta tietä ei kristinuskon mukaan ole Jumalan tykö.
Raamatun Sana kuitenkin puhuu sinulle, kun otat käteen oikean Raamatun eli jatka sen tutkimista.
Itse kyllä uskon, että Jumala armahtaa monia jehoviakin ihmisinä ja osa heistäkin löytää oikean tien.
Jehoviin ei kuitenkaan pidä mennä mukaan, koska se on oikealta polulta eksyttävä tie.
Moni jehova on ihmisenä oikein miellyttävä tapaus, mutta heidän oppeihinsa ei pidä mennä mukaan.
Totta on se, mitä sanot Jehovantodistajista (huomaa oikea termi - "Jehova" tarkoittaa Jumalaa), eli että he ovat hakoteillä. Mutta aivan yhtä pihalla olet sinäkin horinoinesi, kun väität Raamatun puhuvan ihmisille yms. Tai voihan se puhua, mutta "puheen" voi kyllä tulkita yhtä monella tavalla, kuin maan päällä on ihmisiä.
Raamattu äänikirjana=puhuva kirja , jos ap on sokea?
Hanki itsellesi järkevämpää tekemistä.
Sanan kautta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä lahko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Jehovat eivät tunnusta Jeesusta Kristuksena - Jumalan yhtenä persoonana.
Jeesus on tie, totuus ja elämä - muuta tietä ei kristinuskon mukaan ole Jumalan tykö.
Raamatun Sana kuitenkin puhuu sinulle, kun otat käteen oikean Raamatun eli jatka sen tutkimista.
Itse kyllä uskon, että Jumala armahtaa monia jehoviakin ihmisinä ja osa heistäkin löytää oikean tien.
Jehoviin ei kuitenkaan pidä mennä mukaan, koska se on oikealta polulta eksyttävä tie.
Moni jehova on ihmisenä oikein miellyttävä tapaus, mutta heidän oppeihinsa ei pidä mennä mukaan.
Mikä raamattu?
Suomeksi käännetty?
Saksan kielinen..vai peräti latina?
En halua uskoa väärin käännösvirheen takiaJumala puhuu kaikkia maailman kieliä - siitä muistuttaa helluntaikin!
Raamatun Sana aukeaa Pyhän hengen avustuksella, eikä kielen muuttuminen haittaa, kun sanoma pysyy samana.
Kaikki profetoiminen on Raamatun mukaan aina vajavaista - täydellisyyttä on vasta taivaassa.
Eiks siellä taivaassa tule aika pitkäksi?
Jumalankin täytyy huvittaa itseään ihmisen kärsimyksellä...?
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä lahko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Jehovat eivät tunnusta Jeesusta Kristuksena - Jumalan yhtenä persoonana.
Jeesus on tie, totuus ja elämä - muuta tietä ei kristinuskon mukaan ole Jumalan tykö.
Raamatun Sana kuitenkin puhuu sinulle, kun otat käteen oikean Raamatun eli jatka sen tutkimista.
Itse kyllä uskon, että Jumala armahtaa monia jehoviakin ihmisinä ja osa heistäkin löytää oikean tien.
Jehoviin ei kuitenkaan pidä mennä mukaan, koska se on oikealta polulta eksyttävä tie.
Moni jehova on ihmisenä oikein miellyttävä tapaus, mutta heidän oppeihinsa ei pidä mennä mukaan.
Totta on se, mitä sanot Jehovantodistajista (huomaa oikea termi - "Jehova" tarkoittaa Jumalaa), eli että he ovat hakoteillä. Mutta aivan yhtä pihalla olet sinäkin horinoinesi, kun väität Raamatun puhuvan ihmisille yms. Tai voihan se puhua, mutta "puheen" voi kyllä tulkita yhtä monella tavalla, kuin maan päällä on ihmisiä.
Uskovat kristityt ovat varsin samanmielisiä - en nyt tarkoita mitään ev.lut.kirkon ateisti- ja agnostikkopappeja, jotka eivät oikeasti usko Jumalaan.
Esim. edellinen arkkipiispakin oli puheidensa perusteella vain tällainen vale- tai tapakristitty, ilman elävää uskoa.
Pyhä henki puhuu ihmiselle Raamatun sanankin kautta!
Vierailija kirjoitti:
Hanki itsellesi järkevämpää tekemistä.
Kuuluin aiemmin moottoripyörä kerhoon.
Miehet pelkäsivät, ja naiset himoitsivat minua.
Minulla oli rahaa ja ihmiset tekivät mitä halusin....
sitten tulin uskoon...nykyyään teen käännytystyötä keskustelupalstoilla..ettei kenenkään tarvitsisi kokea minun kohtaloani..
Usko ensin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä lahko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatta tutustua useampaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Raamattua? Missä ympyröissä olet pyörinyt, onhan tervehenkinen seurakunta? Kannattaa etsiä samanikäisiä ja samanhenkisiä uskovaisia kavereita, hyvät keskustelut heidän kanssaan auttaa. Mutta Raamattu, rukous ja hyvä opetus, siinä se <3 Kaikkea hyvää sinulle, muistan sinua!
Olen ystävän kanssa tutkiskellut Raamattua ja lukenut sitä itsekin. Ymmärrän sitä kertomusta. Mutta en pysty luottamaan Jumalaan. Mulla on luottamusongelmia ylipäänsä. En pysty luottamaan mihinkään tai kehenkään. Voi olla, että mun pitäisi kokeilla jotain toista seurakuntaa. Se, missä nyt olen, on välillä aika tuomitseva. Heidän oppien mukaan mun kohtalonani on kadotus, vaikka Raamattu ei edes sano niin.
Ap
Jos ei ole uskossa, niin ihminen ei pelastu - mutta ei uskoa etsivää pidä muuten pelotella!
Kokeile joitain toisia seurakuntia ja hengellisiä ryhmiä, luterilaisista Kansanlähetys yms. herätysliikkeet ovat hyviä ja vapaissa suunnissakin on tietysti useampia vaihtoehtoja tuttujen vapaakirkon ja hellarien lisäksi. (Jehovat tai mormonit EIVÄT ole kristittyjä!) On myös raamattupiirejä ja erilaisia nuorten ja aikuisten ryhmiä.
Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan pitää löytää oma paikka.
Mutta ihminen ei ole koskaan täydellinen eli ei pidä hermostua ns. tyhmästi käyttäytyviin ihmisiin ja sielunvihollinenkin vain haluaa, että lähdemme pois jonkin maallisen pikkusyyn takia.
Kaikkien uskoontulo ei ole mitään ilotulitusta, vaikka heitäkin on - kolkuta, niin sinulle kyllä avataan.
Ei uskovankaan elämä ole helppoa - mutta toisaalta usko tekee ihmisestä ikään kuin korkin, joka nousee aina pintaan. Tietynlainen ilo myös pulppuaa jopa masennuksestakin huolimatta ja asiat aina järjestyvät jotenkin - Jumalan avulla.
Kehitysmaissakin ihmisiä on tullut elävään uskoon aivan todella surkeissa olosuhteissa, niin nämä ihmiset ovat onnistuneet parantamaan omaa elämäänsä, vaikka se on tuntunut inhimillisesti liki mahdottomalta.
ETSIKÄÄ ENSIN JUMALAA - niin kaikki muukin teille annetaan.
Te ette saa, koska te ette edes pyydä - rukoile siis!
Myönnetään, olen pyörinyt paljon Jehovien todistajien kanssa. Ystäväni on Jehovan todistaja. En ole mennyt siihen hommaan mukaan. Enimmäkseen ollaan tämän ystäväni kanssa tutkittu Raamattua ja pohdittu omiamme.
Usko olisi hieno pohja elämälle. Nykyisellään tunnen, ettei millään ole mitään merkitystä. Elämällä ei ole tarkoitusta. Kaipaan Jumalaa ja merkitystä tälle kaikelle. Kaipaan ikäänkuin oman tarkoitukseni täyttämistä.
Tämä keskustelu on kyllä avannut silmiäni. Mun on pyydettävä Jumalalta luottamusta, kun olen siihen valmis. Se tulee olemaan vaikea juttu. Luottamus on mulle kaikkein vaikein asia.
ap
Jehovat eivät tunnusta Jeesusta Kristuksena - Jumalan yhtenä persoonana.
Jeesus on tie, totuus ja elämä - muuta tietä ei kristinuskon mukaan ole Jumalan tykö.
Raamatun Sana kuitenkin puhuu sinulle, kun otat käteen oikean Raamatun eli jatka sen tutkimista.
Itse kyllä uskon, että Jumala armahtaa monia jehoviakin ihmisinä ja osa heistäkin löytää oikean tien.
Jehoviin ei kuitenkaan pidä mennä mukaan, koska se on oikealta polulta eksyttävä tie.
Moni jehova on ihmisenä oikein miellyttävä tapaus, mutta heidän oppeihinsa ei pidä mennä mukaan.
Totta on se, mitä sanot Jehovantodistajista (huomaa oikea termi - "Jehova" tarkoittaa Jumalaa), eli että he ovat hakoteillä. Mutta aivan yhtä pihalla olet sinäkin horinoinesi, kun väität Raamatun puhuvan ihmisille yms. Tai voihan se puhua, mutta "puheen" voi kyllä tulkita yhtä monella tavalla, kuin maan päällä on ihmisiä.
Uskovat kristityt ovat varsin samanmielisiä - en nyt tarkoita mitään ev.lut.kirkon ateisti- ja agnostikkopappeja, jotka eivät oikeasti usko Jumalaan.
Esim. edellinen arkkipiispakin oli puheidensa perusteella vain tällainen vale- tai tapakristitty, ilman elävää uskoa.Pyhä henki puhuu ihmiselle Raamatun sanankin kautta!
Tämä selvä
Eli sana on pysynyt samana vuosisatoja toiseen..käännöksestä ja kielestä toiseen?
Wikipedia on täynnä ateistitutkijoiden hölynpölyä, jolla ei ole mitään tekemistä elävän ja pelastavan uskon kanssa.
Pyhä henki on ainoa oikea apua Raamatun lukuun. Hyviä - USKOVIA! - Raamatun-opettajiakin toki on hyvä kuunnella.