Te, jotka ette tervehdi naapureita rappukäytävässä
Miksi ette vastaa kun joku tervehtii tai itse tervehdi naapuria?
Kommentit (201)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä talossa en tervehtinyt, koska vaihtuvuus oli niin suurta. En tuntenut asukkaita. Mistä minä tiedän, kuka on uusi naapurini, kuka on pizzakuski, kuka on kylässä ja kuka on vaan jonkun yhdenyönhoito? Kaikkiako pitäisi tervehtiä, ihan vaan kun olemme rappukäytävässä, näyttääksemme kylliksi keski-eurooppalaisilta?
Nyt asun pienemmässä taloyhtiössä ja tervehdin, mutta sen enempää en halua naapureitani tuntea.
Niin, kuvittelepa että vahingossa tervehtisitkin ihmistä, joka ei ole talon asukas :D
Taidat olla aika vinksahtanut:
Ei se maailmanloppu ole, mutta en nähnyt siinä tarvetta. En tuntenut edes naapureita kasvoilta. Random ihmisiä kaikki. Tulee ja menee. Se oli sellanen talo se.
Pelle.
Sellaista se on kun asuu jossain vuokrakasarmissa. Niihin kertyy tuollaisia sosiaalisesti rajoittuneita kyräilijöitä kuten sinäkin olet.
Kyllä, asuin opiskeluaikana sellaisessa. Oletko sinä käynyt kouluja? Ei siltä vaikuta, kun et osaa keskustella ilman typeriä henkilökohtaisia vihjailuja joka viestissäsi.
Sitä saa mitä tilaa. Olen valmistunut yliopistosta 25 vuotta sitten. Eikä ollut opiskeluaikanakaan ongelmia muiden tervehtimisessä.
Tilannut miten? Ai olen nyt läpipaska ihminen kun en tervehdi samalla tavalla kuin sinä? En ole tietääkseni tilannut mitään, vaan saanut vidduilija viesteihini ja nähnyt muidenkin saaneen. Jonkun näppikseltä.
Vierailija kirjoitti:
phiuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tapana tervehtiä, ja lähes aina saan myös vastauksen. Kerran se tosin hieman kesti. Olin ehkä 3 vuotta tervehtinyt erästä naishenkilöä ilman mitään reaktiota, mutta sitten kerran ihme tapahtui: hänestä kuului aivan selväsi ynngh. Olin sulattanut muurin!
Aah hahah hahhahhaa, mulla aivan samanlainen naapuri! XDD Olen kylläkin asunut vasta puolisen vuotta nykyisessä asunnossa, joten saan vissiin vielä odotella vastausta. AIVAN käsittämätöntä touhua, naapuri yrittää aina livahtaa sisään/ulos edes katsomatta minuun. Ei voi ymmärtää mikä siinä niin vaikeaa on. Ranskassa asuessani esim. ulkona lenkillä ollessa jopa vastaantulevat pyöräilijät ja lenkkeilijät tervehtivät selkeästi ja kuuluvasti ohi mennessään. Olin ihmeissäni ja samalla tajusin miten tympeää se tervehtimättä jättäminen on. Pieni ele, jolla huomioidaan kanssaihmiset :)
olin lomalla maassa, jossa on tapana tervehtiä kaikkia ohikulkijoita kun ollaan retkeilemässä luonnossa. Opin "pelin" suht nopeasti, mutta en vaan ihan sisäistä, mikä järki siinä oli. En saanut uusia ystäviä tms vaikka liukuhihnalta kaikkia tervehdinkin. Suomalainen ei tajuu!
Ei kai tarkoituskaan ole saada uusia ystäviä jokaisesta vastaantulijasta.. Se on vain tapa, josta minä tykkäsin. Mielestäni on äärettömän epäkohteliasta olla tervehtimättä takaisin.
Tervehtiminen kuuluu ihan peruskäytöstapoihin ja jos joku ei tervehdi takaisin, vaikuttaa kyllä mielestäni todella epäsosiaaliselta ja jossain tynnyrissä kasvaneelta. Ei paljon vaadi sosiaalista vaistoa huomata, milloin tervehtiminen on luontevaa. Oman taloyhtiön alueella tervehdin aina kaikkia, asuivat he talossa tai eivät. Samoin jos bussipysäkillä seison pitempään kaksin jonkun kanssa, vaihdan muutaman sanan ja joskus juttu lähtee luistamaan enemmänkin, kyllä sen äkkiä huomaa miten toinen reagoi. Jos on enemmän porukkaa julkisella paikalla, ei yleensä tervehditä mutta tietysti privaattitilaisuuksissa, vaikka väkeä olisi enemmänkin. Toisille vain on luontevaa huomata tilanteet, milloin tervehditään ja milloin ei.
Tyylin suurkaupungin metrossa ei, mutta pikkuhotellin käytävällä kyllä.
::;;;;;;;;;KOSKA:::::::MINUA::::;;::EI::::KIINNOSTA::::TEIDÄN:::::OLEMASSAOLO::::!!!!!:::::;;;;;;;
Pari kertaa on sattunut kohdalle sellainen naapuri, joka ei ole moikannut takaisin, mutta en pidä heitä mitenkään epäkohteliaina eikä tulisi mieleenkään alkaa heiltä tivaamaan mikseivät voi moikata. Ihmisillä on erilaisia tapoja, pääsääntöisesti Suomessa minusta on mukavaa se, ettei tarvi teennäisesti lässyttää jotain ventovieraille vastaantulijoille, vaan puhutaan sitten kun on asiaa. Ihanaa, kun voi halutessaan kulkea ihan omissa maailmoissaan eikä ole joku koko ajan keskeyttämässä.
En missään tapauksessa halua olla minkäänlaisissa tekemisissä naapureiden kanssa. Kohta ollaan oven takana koputtelemassa. Kiitos ei!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan mutta en itse tervehdi ensin. Mikä syy se on tervehtiä, että asutaan samassa talossa.
teidän talossa taitaa olla aika huono yhteishenki...
Ja mitenhän semmoinen yhteishenki syntyy naapureiden kanssa jos(kuten normaalisti) naapurien kanssa ei olla millään tavalla tekemisissä?
Itse olen asunut 15v samassa talossa, rapussa on 6 asuntoa ja ainut mitä naapureista tietää on ne vittumoiset tapaukset jotka meluaa tavalla tai toisella.
Ei kai tuommoista yhteishenkeä synny oikeasti ikinä, ellei kaikki ole jotain lapsiperheitä tai muuten tuttuja työn tms kautta?
Se, että asuu samassa talossa ei tee minkäänlaista yhteenkuuluvuutta tai yhteishenkeä, kun naapureitakaan ei näe välttämättä kuin vilaukselta kerran pari kuussa jos sattuu samaan aikaan lähtemään/tulemaan.
Meillä kaikki moikkaavat vaikka ei tunneta sen kummemmin. Se on vain kohteliasta ja kuuluu perustapaihoin. Onneksi kaikki naapurit ovat olleet ystävällisiä.
Koska emme asu kerrostalossa, kuten te proletariaatin duunarit.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tapana tervehtiä, ja lähes aina saan myös vastauksen. Kerran se tosin hieman kesti. Olin ehkä 3 vuotta tervehtinyt erästä naishenkilöä ilman mitään reaktiota, mutta sitten kerran ihme tapahtui: hänestä kuului aivan selväsi ynngh. Olin sulattanut muurin!
Lol. Meillä on työpaikalla 4 kerroksessa mies, joka ei tervehdi ikinä. Duunikaveri tais moikata sitä joka aamu noin 4 vuoden ajan. Se päätti, että moikkaa niin kauan kun se äijä vastaa. Sitten se vastas kerran hississä. Sen jälkeen duunikaveri eio moikannu sitä ikinä hahaha.
Kukaan suomalainen EI ole sekaisin tai hullu, viksahtanut tai ylimielinen, jos ei ole niin kuin muualla maailmassa: Suomessa ei ole tapana tervehtiä tuntemattomia.
Minkä ihmeen takia pitäisikään?
Olen asunut vuosia sekä Pohjois-Amerikassa että Etelä-Euroopassa/Turkissa, joissa tervehditään, ja siihen tapaan oppii ja on tottuvinaan, kun on pakko; Suomeen palattuaan ei ole enää PAKKO.
En yhtään suutu, kun naapuri menee ohi karvahuppu silmillä paeten sitä, että avasin oven vahingossa väärään aikaan ; hän on minulle tuntematon ihminen ja saa olla -jumalankiitos- rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa halua olla minkäänlaisissa tekemisissä naapureiden kanssa. Kohta ollaan oven takana koputtelemassa. Kiitos ei!
Melkoista itsensä yliarvioimista ja ylimielisyyttä. Mikä saa sinut luulemaan että olisit extrakiinnostava että tullaan ihan ovelle koputtelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Kukaan suomalainen EI ole sekaisin tai hullu, viksahtanut tai ylimielinen, jos ei ole niin kuin muualla maailmassa: Suomessa ei ole tapana tervehtiä tuntemattomia.
Minkä ihmeen takia pitäisikään?
Olen asunut vuosia sekä Pohjois-Amerikassa että Etelä-Euroopassa/Turkissa, joissa tervehditään, ja siihen tapaan oppii ja on tottuvinaan, kun on pakko; Suomeen palattuaan ei ole enää PAKKO.
En yhtään suutu, kun naapuri menee ohi karvahuppu silmillä paeten sitä, että avasin oven vahingossa väärään aikaan ; hän on minulle tuntematon ihminen ja saa olla -jumalankiitos- rauhassa.
Huomasin muuten sellasen asian, kun asuin New Yorkissa. Duunin jälkeen menin istuskelee puistoon ja ottaa rennosti, niin aina joku tuli juttelee ja kysyy miten päivä mennyt. Ulkoilutin koiraa, niin naapurit moikkailee. Vastaantulijat jää juttelee... Aluksi se oli todella outoa, kun ei täällä härmässä niin tee kukaan. Välillä se vtutti ku joku tuli vastaa ja mielessä kelas, että nyt sano mitään älä jää kyselee. Sit muutin takas suomeen, niin se kysely loppu lentokentällä taxiin. Se alko naurattaa jotenkin, kun kuski ei puhukkaa mitään.
Tässä video aiheesta moikkaaminen.
Naapureita on moikattava tai sitten sä olet kusipää
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tapana tervehtiä, ja lähes aina saan myös vastauksen. Kerran se tosin hieman kesti. Olin ehkä 3 vuotta tervehtinyt erästä naishenkilöä ilman mitään reaktiota, mutta sitten kerran ihme tapahtui: hänestä kuului aivan selväsi ynngh. Olin sulattanut muurin!
"Hieman kesti" :'D ihana tarina
Tervehdin kaikkia taloyhtiön alueella liikkuvia: naapureita, huoltomiehiä, pizzalähettejä, siivoojia. Tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin.
Talossamme on myös tapana pitää ovia auki vanhoille ihmisille ja lasten tai isojen ostosten kanssa kulkeville. Pari mummoa usein haluaa vaihtaa muutaman sanan ohi kulkiessaan. Saan itsekin hyvän mielen kun olen muille kohtelias. Jos joku ei vastaa tervehdykseeni niin en minä siitä mieltäni pahoita.
Tervehdin myös esim. hotelleissa siivoojia ja muuta käytävillä vastaantulevaa henkilökuntaa. Monissa maissa on myös kohteliasta edes nyökätä ihan vieraillekin ihmisille esim. hississä tai hotellin käytävillä, jopa joissain museoissa. Suomessa en nyökkäile vieraille hississä, se olisi täällä outoa käytöstä.
Yritän yleensäkin käyttäytyä niin ettei minua pidetä epäkohteliaana.
1. En tunne heitä
2. Ei kiinnosta
3. Olen huonolla tuulella
Enpä muuten kerran suostunut auttamaan naapurin yrmyä naista joka ei koskaan ollut vastannut tervehdykseeni. Hän pyysi että olisin ottanut parvekkeelle pari hänen kasviaan lomamatkan ajaksi ja kastellut ne, en suostunut. Vaikka kastelusta ei olisi vaivaa ollut niin olin saanut huonon vaikutelman epäkohteliaisuudesta.