pyöräily raskauden aikana, kuinka pitkään tuntuu hyvälle?
Mulla olisi näin kevään tullen hirveä pyöräkuume. Edellinen pyörä on sen verran heikossa hapessa, että suunnitelmissa on ollut ostaa uusi. Nyt vaan mietin, että viitsinkö vielä tuhlata uuteen pyörään, jos vaikka en pystyisikään tänä kesänä paljoa pyöräilemään ja sit ensi kesänä tuskin vähän reilu puolivuotiaan kanssa vielä hirveästi tulee pyöräiltyä.
Onkohan pelkoni turha? Kuinka pitkään yleensä pyöräily tuntuu hyvälle? Itse olen polkenut viimeksi viime kesänä, talven aikana lähinnä kuntopyörällä salilla ja muutaman kerran spinningtunnilla. Ajatuksena olisi pyöräillä työmatkoja ja ehkä lyhyitä lenkkejä (n. 10 km), tai jos tuntuu hyvältä, niin pidempiäkin.
Kysymykseni voi olla tyhmä, mutta tuskinpa siitä mitään haittaa on :) Rahalle kun löytyisi varmaan muutakin käyttöä, mutta kun tekisi niin kovasti mieli pyöräilemään...
-Osse rv 11+1
Kommentit (9)
Kyllähän pyörä säilyttää arvonsa, vaikka sitä ei välillä käyttäisikään niin aktiivisesti, eli rahat ei mene hukkaan kuitenkaan.
Itse olen pyöräillyt joka päivä läpi talven, eikä ole yhtään pahalta vielä tuntunut. Itse asiassa reippailla kävelylenkeillä välillä supistelee ikävästi, mutta pyöräillessä koko raskautta ei vielä edes huomaa - hyvin jaksaa yli 10 km lenkitkin tehdä.
t. Picapica 23+1
Eli ajoasento jätti niin pienen välin mahalle, että pyöräily oli täysi mahdottomuus. En tiedä onko se pyörästä vai pyöräilijästä kiinni, mutta minun ajoasennossa alimmat kylkiluut ovat niin lähellä lantion luita (älyääkö kukaan?), että siihen ei maha mahtunut kun ihan alkuraskaudessa.
Ja ison mahan kanssa en ole yhtä hyvä tasapainoilemaan korkealla pyörän päällä, eli siinä toinen syy miksi pyöräily jäi. Pelkäsin kaatuvani kohtalokkaasti.
Eli itse kuljen kaikki kaupungin sisällä tapahtuvat matkat pyörällä. Uuden pyörän hankinta on mielessä tosin sen tähden, että nykyinen vanha pyöräni on mallia maastopyörä ja luulisin pystymmän asennon olevan loppumetreillä mukavampi. Tosin vielä ei kyyristelykään haittaa, viikkoja 27+0.
Joten osta ihmeessä, jos mieli tekee :) Malli vaan kannattaa miettiä käytännöllisyyden mukaan. Itse ajattelen myös, että enempi mummumallisen pyörän taa saa helpommin turvaistuimen. Eli pyöräilyä en suinkaan aio hylätä ensi kesänäkään :)
Sekavasti kirjoitti
Suippo 27+0
Kun maha rupesi kasvamaan, niin jätin pyöräilyn pois, koska minulla oli maastopyörä ja se sai aikaan supistuksia. Muutenkaan en uskaltanut talvella ajaa pyörällä kun pari kertaa meinasin kaatua.
Nyt kun lumet ovat sulaneet, niin ajelen vanhalla Kombillani. Siinä ajoasento on pystyssä, eikä polvet paina mahaa. Iskias vaivaa kävellessä, joten pyörällä pääsee hyvin eteenpäin. Lisäksi pyörään saa korin johon voi laittaa kantamukset. Ajan kuitenkin hiljalleen ja varovasti.
Tytteli-83 rv 32+1
Pätin tässä sulle kirjuuttaa kun huomasin, että pyöräasiaa pohdit. Tuttuja ollaan tuolta lapsettomuuspuolelta, mutta ihanaa, että olet täällä odottajien puolella. Meillä poika jo 1v3kk, joten aikoihin en minäkään ole siellä puolen enää ollut.
Mutta siis. Itsehän plussasin silloin TASAN kaksi vuotta sitten, eli keväällä ja edessä oli koko kesä. Olen aivan pyöräilyfriikki ja poljen satoja kilometrejä kesässä. Silloin mietin kanssa tätä samaa, mutta nopeasti unohdin mietteet, sillä pyöräily oli ihanaa! Kävellessä monesti tärinä tuntui ikävälle alavatsassa ja kesän mittaan löystyneet nivelet kipeyty pitkistä kävelylenkeistä.
Mutta pyörällä pääsin kilometrejä helposti eikä tuntunut yhtään pahalta. Toki vältin pahimpia " täristysreittejä" eli en mennyt metsäpoluilla tms vaikka maastopyörä olikin. Asfaltilla ja hiekkatiellä meno maistui.
Nyt ollaankin juuri hankkimassa pyörän perään Santulle istuinta niin päästään koko sakki polkemaan.
Eli pyöräile ihmeessä, se on hyvää liikuntaa ja ainakin mun henk. koht kokemuksen mukaan myös toimiva tapa liikkua pidempiä(kin) matkoja.
Tsempiä ja kivaa pyöräkesää!
Jepuli + santtu
mutta itse pyörilin toista odottaessani ihan viime viikoille saakka. Minulla oli niin kovat liitoskivut, että kävely teki pahaa, pyörällä ajalu onnistui paremmin. Ihan hissuukseen menin tietenkin, tasaisella maalla ja kävelyteitä pitkin.
Tässäkin raskaudessa aion pyöräillä siihen saakka kun hyvältä tuntuu, varovainen toki pitää olla.
Mayella 17+1
ja jepulille vilkutus! Täällä ollaan toistaiseksi ainakin... :)
Taidan siis uskaltautua ostoksille. Mulla oli haaveissa joku Tunturin city-pyöristä tai sitten hybridimalleista T110, jossa on käsittääkseni sama runko kuin esim. Pregossa. Täytyy vielä tutkiskella, haluan nimenomaan pystyn ajoasennon joka tapauksessa, ja vaikuttaa että se on parempi mahankin kanssa.
Pyöräkuume sen kun kiihtyi näitä teidän vastauksia lukiessa... hyvä tietty pitää mielessä, ettei se silti välttämättä suju. Eilen salilla kyllä pyöräily tuntui hyvälle. Mitenkähän nopeesti sen pyörän saisi... :)
-Osse
vaikka la oli heinäkuun puolivälis. Vielä ed. pvänä ennen synnytystä poljin pienen matkan kaupunkiin ja takasin. Jos maha kasvaa hirveen isoksi niin pyöräily on hankalaa, mutta mulla se jäi sen verta pieneks että vielä kesäkuussa pysty ajamaan kunnolla. Tosin hengästyihän sitä helposti ja piti olla tosi varovainen, ja polkea hitaasti. Mutta sulla nuita vkoja niin vähän että todellakin pystyt kesän pyörällä ajamaan :)
Itse olen ajellut koko raskausajan pyörällä, talvellakin terkkarin kauhuksi. Vielä ei ole maha edessä ja pahalle kun ei tunnu, niin ajelen niin pitkään kun hyvälle tuntuu. Tietenkään vauti ei enää ole sama, kun ennen raskautta.
Ekaa odottaessa ajelin pyörällä synnytykseen saakka. (tiistaina pyörällä vielä ajelin ja perjantaina syntyi vauva)
Mutta tämähän on ihan yksilöllistä... sillä monet eivät " kärsi" ajaa, kun pyöräily tuntuu ikävälle...
Kidelma rv. 28+3