Taas se lähestyy... Tuo yksinäisten painajainen nimittäin neljän päivän vapaa eli pääsiäinen

Vierailija kirjoitti:

Odotan joka vuosi kauhulla pääsiäistä sillä se tarkoittaa neljän päivän vapaata. Yksin. Viikonloput menee juuri ja juuri, tosin silloinkin lääitsen itseäni unilääkkeillä jotta nukkuisin suurimman osan viikonlopuista sillä en kestä tylsyyttä ja yksinäisyyttä. Nyt se on taas edessä. Ei mitään tekemistä neljään päivään. Kavereita ei ole. Ulkomaille ei ole varaa lähteä eli makaan taas sängyssä neljä päivää. Muuta tekemistä ei ole paitsi katsoa tv:tä ja nukkua. Ihan kamalaa :( Miten muut yksinäiset selviätte? Toinen painajainen on juhannus ja se kolmen päivän vapaa. Huoh.

Anteeksi nyt, mutta voivoi. 

Mitä ehdotat, pääsisäisen perumista sinun takiasiko? Pelkästäänkö Suomessa vai kaikissa länsimaissa? 

On ihan omissa käsissäsi miten vietät nuo neljä päivää. Tähän mennessä olet ilmeisesti vakain tuumin ja harkiten viettänyt ne kuvaamallasi tavalla. Tänä vuonna voisit kevätsiivota ja sään/ lämpötilan salliessa vielä pestä ikkunatkin. Lue Juha Hurmeen romaani Niemi. Tee itsellesi hyvää ruokaa. Mene alueesi lähimpään kirkkoon/ konserttisaliin kuuntelemaan Bachin Matteuspassio, kuuntele se radiosta tai Youtubesta, tunne tunteita (muita kuin itsesääliä). Ulkoile tunti jokaisena neljänä päivänä. Tee ihonkuorinta, hiushoito, hoida sormien ja varpaiden kynnet. Väritä aikuisten värityskirjaa. Ratkaise vaikea sanaristikko (esim. Hesarin). Kun tykkäät katsoa telkkaria, katso sieltä ohjelmia/ leffoja/ sarjoja, joita et muuten katsoisi. 

Älä uhriudu. 

Vierailija kirjoitti:

Odotan joka vuosi kauhulla pääsiäistä sillä se tarkoittaa neljän päivän vapaata. Yksin. Viikonloput menee juuri ja juuri, tosin silloinkin lääitsen itseäni unilääkkeillä jotta nukkuisin suurimman osan viikonlopuista sillä en kestä tylsyyttä ja yksinäisyyttä. Nyt se on taas edessä. Ei mitään tekemistä neljään päivään. Kavereita ei ole. Ulkomaille ei ole varaa lähteä eli makaan taas sängyssä neljä päivää. Muuta tekemistä ei ole paitsi katsoa tv:tä ja nukkua. Ihan kamalaa :( Miten muut yksinäiset selviätte? Toinen painajainen on juhannus ja se kolmen päivän vapaa. Huoh.

Pääsiäisenä on hyvä baareilla. Paljon porukkaa liikenteessä. Naisena varmaankin löytyy juttuseuraa hyvin.

M35

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan joka vuosi kauhulla pääsiäistä sillä se tarkoittaa neljän päivän vapaata. Yksin. Viikonloput menee juuri ja juuri, tosin silloinkin lääitsen itseäni unilääkkeillä jotta nukkuisin suurimman osan viikonlopuista sillä en kestä tylsyyttä ja yksinäisyyttä. Nyt se on taas edessä. Ei mitään tekemistä neljään päivään. Kavereita ei ole. Ulkomaille ei ole varaa lähteä eli makaan taas sängyssä neljä päivää. Muuta tekemistä ei ole paitsi katsoa tv:tä ja nukkua. Ihan kamalaa :( Miten muut yksinäiset selviätte? Toinen painajainen on juhannus ja se kolmen päivän vapaa. Huoh.

Anteeksi nyt, mutta voivoi. 

Mitä ehdotat, pääsisäisen perumista sinun takiasiko? Pelkästäänkö Suomessa vai kaikissa länsimaissa? 

On ihan omissa käsissäsi miten vietät nuo neljä päivää. Tähän mennessä olet ilmeisesti vakain tuumin ja harkiten viettänyt ne kuvaamallasi tavalla. Tänä vuonna voisit kevätsiivota ja sään/ lämpötilan salliessa vielä pestä ikkunatkin. Lue Juha Hurmeen romaani Niemi. Tee itsellesi hyvää ruokaa. Mene alueesi lähimpään kirkkoon/ konserttisaliin kuuntelemaan Bachin Matteuspassio, kuuntele se radiosta tai Youtubesta, tunne tunteita (muita kuin itsesääliä). Ulkoile tunti jokaisena neljänä päivänä. Tee ihonkuorinta, hiushoito, hoida sormien ja varpaiden kynnet. Väritä aikuisten värityskirjaa. Ratkaise vaikea sanaristikko (esim. Hesarin). Kun tykkäät katsoa telkkaria, katso sieltä ohjelmia/ leffoja/ sarjoja, joita et muuten katsoisi. 

Älä uhriudu. 

En ehdota pääsiäisen perumista voi luoja sentään taas näitä joitain kirjoituksia. Eiköhän anneta tämän ketjun tippua. Arvasihan sen että tältä palstalta ei saa kuin pahan mielen. Ap

Oletko yrittänyt hankkia ystäviä? Pitäisitkö siitä, että sinulla olisi vaikka lenkkikaveri? Tai kävisit jonkun kanssa syömässä yhdessä tai leffassa tai vaikka kaljalla?

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan joka vuosi kauhulla pääsiäistä sillä se tarkoittaa neljän päivän vapaata. Yksin. Viikonloput menee juuri ja juuri, tosin silloinkin lääitsen itseäni unilääkkeillä jotta nukkuisin suurimman osan viikonlopuista sillä en kestä tylsyyttä ja yksinäisyyttä. Nyt se on taas edessä. Ei mitään tekemistä neljään päivään. Kavereita ei ole. Ulkomaille ei ole varaa lähteä eli makaan taas sängyssä neljä päivää. Muuta tekemistä ei ole paitsi katsoa tv:tä ja nukkua. Ihan kamalaa :( Miten muut yksinäiset selviätte? Toinen painajainen on juhannus ja se kolmen päivän vapaa. Huoh.

Anteeksi nyt, mutta voivoi. 

Mitä ehdotat, pääsisäisen perumista sinun takiasiko? Pelkästäänkö Suomessa vai kaikissa länsimaissa? 

On ihan omissa käsissäsi miten vietät nuo neljä päivää. Tähän mennessä olet ilmeisesti vakain tuumin ja harkiten viettänyt ne kuvaamallasi tavalla. Tänä vuonna voisit kevätsiivota ja sään/ lämpötilan salliessa vielä pestä ikkunatkin. Lue Juha Hurmeen romaani Niemi. Tee itsellesi hyvää ruokaa. Mene alueesi lähimpään kirkkoon/ konserttisaliin kuuntelemaan Bachin Matteuspassio, kuuntele se radiosta tai Youtubesta, tunne tunteita (muita kuin itsesääliä). Ulkoile tunti jokaisena neljänä päivänä. Tee ihonkuorinta, hiushoito, hoida sormien ja varpaiden kynnet. Väritä aikuisten värityskirjaa. Ratkaise vaikea sanaristikko (esim. Hesarin). Kun tykkäät katsoa telkkaria, katso sieltä ohjelmia/ leffoja/ sarjoja, joita et muuten katsoisi. 

Älä uhriudu. 

En ehdota pääsiäisen perumista voi luoja sentään taas näitä joitain kirjoituksia. Eiköhän anneta tämän ketjun tippua. Arvasihan sen että tältä palstalta ei saa kuin pahan mielen. Ap

Mielestäni ehdotin sinulle monenlaista tekemistä neljän päivän ajaksi. Sääliä et minulta saa, koska se on ylenkatsomista, mutta osoitin ehdotuksillani omasta mielestäni myötätuntoa (empatia) sinua kohtaan. Ei-toivottu yksinäisyys on monen ongelma ja kärjistyy pyhinä. 

Myönnän, että kimmastuin avauksesi asenteesta, mutta se lienee keskustelussa sallittua. Sait kuitenkin paljon myötäkarvaan silittämistä ja vertaistukea ketjusta. 

Kaikki sympatian puolellasi ap. Yksinäisyys tuttua kymmenien vuosien kokemuksella. Välillä ihanaa, välillä riipivää. Varmaan seurallinen kärsii yksinäisyydestä enemmän. Itse taidan enimmäkseen nauttia yksinolosta ja vapaudesta. Aina ei jaksa eikä halua tuppautua seuraan, jos ei ole oikein varma, mitä vastapuoli ajattelee, ja taidan aika helposti aistia, jos seurani on epätoivottua. Senkin takia joudun vähän jarruttelemaan yhteydenottojani tuttuihin, ystäviin ja sukulaisiin. En sentään tahdo olla kenellekään maanvaiva ja tuppautuja. Onneksi työni on sellaista, että olen paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Välillä se on uuvuttavaakin, ja 4 päivää yksin keväällä tällaisilla aurinkokeleillä on nautinto. Varmasikin toimistotyössä on toisin. Juuri nyt olen sairastellut ja ollut yksin kotona kolmisen viikkoa ja nauttinut siitä että saan levätä enkä ole millään lailla velvollinen ketään toista ihmistä kohtaan. Yksinäisyyteni juuri nyt on itsekästä, mutta juuri nyt on minun vuoroni. Minunkin elämäni pääsisältö on ollut työ. Se on ollut toisten palvelemista ja työssäni toinen ihminen on aina pääosassa ja minä vain sivupersoona, palvelun suorittaja. Minulle valoisien aikojen juhlapyhät ovat ihania. Joulut joudan olla töissä ja olenkin ottanut usein vapaaehtoisena jouluvuoron, jotta perheelliset saavat viettää joulun perheensä kanssa eikä minun tarvitse mennä jouluna minnekään, minne kutsu tulee säälistä yksinäistä kohtaan eikä tapaamisen ilosta. Työ on ollut hyvä alibi

Mitä teen silloin kun nautin yksinäisyydestä ja riipivän yksinäisyyden hetkinä, jos ei ole ketään ottaa yhteyttä. Tällaisena kauniina kevätpäivänä lähtisin ulos aurinkoon nauttimaan valosta ja saamaan jotakin liikettä kinttuihin. Sitten on kaikenlaista pikkupuuhaa kotona ja yksinään tehtäviä harrasteita, joista nautin. Nyt kun liikkuminen on vähän rajoitteista, olen varaillut tuohon ompeluksia ja askarteluita, joihin ryhdyn kun rupean kykenemään. Tällä hetkellä joudun nauttimaan auringosta sisätiloissa ja ihanaa kun on hyvä syy levätä. Mitä sitten teen jos yksinäisyys on riipivää ja kaipaan nähdä ihmisiä. Olen ollut aina innokas kaikenlaisiin talkoisiin tai muutoin tarjoutunut avuksi naapuriin ja sukulaisille. Minusta on mukavaa olla avuksi toisille. Yksinäinen ihminen on siis helppo hyväksikäytää, auttelee pelkän seuran vuoksi. Jos asuisin Lahdessa ja olisi edessä 4 vapaata yksinäistä päivää ja mieli maassa, pyrkisin olemaan mahdollisimman paljon ulkona auringossa. Jäälle tai metsään, kun tiettävästi hanget ovat nyt kantavia niin ettei tarvitse edes suksia eikä lumikenkiä ja pääsee minne vain. Tai saattaisin mennä johonkin leikkipuistoon kirjastosta lainattua kirjaa lukemaan ja etsisin sieltä mahdollisimman yksinäisen näköisen hiekkalaatikon reunalla istuvan äidin ja pysähtyisin juttelemaan. Voisi vaikka aloittaa säästä ja katsoa lähteekö juttu kulkemaan. Jos alkaa synkata, saattaisin tahallani satuttaa reittini samaan paikkaan toisenakin päivänä ja kolmantena ja ehkä muutaman viikon kuluttua tuosta hiekkalaatikon kohdalla pysähtymisestä onkin kasvanut ystävyyssuhde, josta on aidosti iloa kummallekin osapuolelle. Ja jos ei ensimmäinen yksinäiseltä vaikuttava äiti ollutkaan seuran tarpeessa, niin ehkä joku toinen on. Lahti varmaankin on paikka, jossa saa tuntemattomiakin puhutella,eikö? Ihmiset on tietenkin erilaisia. Minulle aurinko, valo, ulkoilma ja liikunta toimivat aina. Ja miksei sitten illalla voisi sinne baariinkin mennä.

Oletko harkinnut kissaa? En arvannut itsekään ennenkuin näin miten ihana ja hellä ystävä se on ja miten paljon siitä voi olla iloa, vaikka se on vain eläin.

Minä olen myös ollut pitkiä aikoja sinkkuna. Mulla on kyllä jonkun verran kavereita, vanhemmat kuolleet ja lapsia ja sisaruksia ei ole. Ei ole kyllä tullut mieleenkään että haluaisin sen takia olla töissä yhtään sen enempää kuin normaali työaika. Työtä teen rahan takia. Minulla ei ole mikään ongelma viettää jotain juhlapyhiä yksin. Ainahan voi johonkin lähteä. Ei minullakaan ole paljon rahaa. Riippuu tosin missä asuu. Jossain metsämökissä voisi ollakin yksinäistä. Näin helsinkiläisenä voi aina kehittää jotain. Toisaalta olen minäkin joskus tuntenut oloni hylätyksi tai yksinäiseksi, en halua väheksyä ap:n tuntemuksia. Ihmisen olisi hyvä opetella olemaa n myös yksin. Samoin menemään paikkoihin yksin, sieltä voi löytyä kavereita ja juttuseuraa.

Pääsiäinenhän on vain se pitkä viikonloppu, jolloin lapsiperheissä vedetään suklaata ähkyyn asti. Ei sitä tarvitse sen kummemmin juhlia.

Itse vain nautin vapaapäivistä. Teen itselleni hyvää ruokaa ja ostan viiniä. Helsingissä olisi Kattilahallin pääsiäiskirppis, joka olisi varmasti kiva kokemus, mutta en ehkä viitsi lähteä sinne asti, kun en asu pääkaupunkiseudulla. Katson leffoja tai sarjoja Areenasta. Jos on hyvä ilma, niin käyn kaupungilla kävelyllä ja samalla vaikka kahvilla. Leppoisaa joutenoloa siis.

Minä teen töitä paitsi rahan takia, myös palvellakseni omalla panoksellani muita ihmisiä. Masokistisella tavalla sellainen ajatus tuottaa minulle iloa. Raha ei ole aina ollut se pääasia. Toivottavasti en nyt loukkaa ketään, vaikka ajattelenkin näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on esim.facebookissa erilaisia ryhmiä missä ihmiset järjestävät tapaamisia, taatusti on Lahdessakin. Ei se ota jos ei annakaan. Hanki itsellesi joku harrastus, esim.tanssi tai mikä sinua voisi kiinnostaa..tapaat uusia ihmisiä. Tuntuu että olet jämähtänyt kotiin, sieltä ei taatusti tule kukaan hakemaan.Kuntosalitkin ovat nykyisin pyhinä auki,.siellä voit käydä joka päivä ja aikakin kuluu nopeammin. Seuraat saat tinderistäkin paremmin jos on liikuntaharrastus..

En ole Facebookissa (miksi olisin kun kavereita olisi tasan 2 kpl, veli ja äitini...) Harrastuksia ei ole koskaan muita ollut kuin lumilautailu ja sitäkin harrastin kavereiden kanssa. Ei ole tullut yksin lähdettyä rinteeseen. Kuntosalilla en ole koskaan käynyt, en ole koskaan edes ajatellut lähteväni, en pidä liikunnasta (paitsi lumilautailu). Tota en ihan ymmärtänyt että Tinderistä saan paremmin seuraa jos on liikuntaharrastus...? Whaat? Ap

Et siis ole tehnyt kymmeneen vuoteen yhtään mitään sen eteen, että olisit saanut edes kavereita? Aiotko jossain vaiheessa tehdä vai jatkatko yksinäisyyttäsi vielä toisetkin 10 vuotta?  Ystävyys kun edellyttää, että ollaan ensin kavereita. Kenestäkään ei kuitenkaan tule edes kaveriasi, jos et ole missään, missä suhun voisi tutustua. Lisäksi kaveruuskin edellyttää, että olet kiinnostunut muustakin kuin lumilautailusta, koska jos et ole, ei kukaan näe sussa mitään kiinnostavaa eikä sen vuoksi viitsi edes yrittää tutustua suhun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on esim.facebookissa erilaisia ryhmiä missä ihmiset järjestävät tapaamisia, taatusti on Lahdessakin. Ei se ota jos ei annakaan. Hanki itsellesi joku harrastus, esim.tanssi tai mikä sinua voisi kiinnostaa..tapaat uusia ihmisiä. Tuntuu että olet jämähtänyt kotiin, sieltä ei taatusti tule kukaan hakemaan.Kuntosalitkin ovat nykyisin pyhinä auki,.siellä voit käydä joka päivä ja aikakin kuluu nopeammin. Seuraat saat tinderistäkin paremmin jos on liikuntaharrastus..

En ole Facebookissa (miksi olisin kun kavereita olisi tasan 2 kpl, veli ja äitini...) Harrastuksia ei ole koskaan muita ollut kuin lumilautailu ja sitäkin harrastin kavereiden kanssa. Ei ole tullut yksin lähdettyä rinteeseen. Kuntosalilla en ole koskaan käynyt, en ole koskaan edes ajatellut lähteväni, en pidä liikunnasta (paitsi lumilautailu). Tota en ihan ymmärtänyt että Tinderistä saan paremmin seuraa jos on liikuntaharrastus...? Whaat? Ap

Et siis ole tehnyt kymmeneen vuoteen yhtään mitään sen eteen, että olisit saanut edes kavereita? Aiotko jossain vaiheessa tehdä vai jatkatko yksinäisyyttäsi vielä toisetkin 10 vuotta?  Ystävyys kun edellyttää, että ollaan ensin kavereita. Kenestäkään ei kuitenkaan tule edes kaveriasi, jos et ole missään, missä suhun voisi tutustua. Lisäksi kaveruuskin edellyttää, että olet kiinnostunut muustakin kuin lumilautailusta, koska jos et ole, ei kukaan näe sussa mitään kiinnostavaa eikä sen vuoksi viitsi edes yrittää tutustua suhun. 

124 palaa:

Tuosta viestistä tuli mieleen, että ap, mene kirjastoon ja lainaa Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä. Lue se, siihen ei paljon aikaa mene. 129 kirjoitti samasta kuin Janssonkin: kukaan ei voi olla kaverisi, ellei tiedä sinun olevan olemassa. 

124

Ja ap:lle lisäisin vielä, että kuten huomaat tämänkin ketjun vastauksista, osa ihmisistä on sellaisia, että et edes haluaisi olla heidän ympäröimänään, joten huomannet senkin, että joskus yksinäisyys voi olla parempi vaihtoehto kuin itselle epäsopivien ihmisten seura, eikö? :-D

Missa asut.

Tiedan yksyyden kurjuuden.

Vuosittain mietin itseni tappamista vakavasti kymmenia kertoja

M43

No mee sä mun puolesta töihin pääsiäisenä niin mulle kyllä kelpais loikoilla ja katsella tv:tä muutaman päivän.

t: työn orja

Pelaa videopelejä. Voin suositella WoWia.

t. yksin viihtyvä nainen

Mitä sä ap haluat?? Mikään ei kelpaa.

Koiraparan tajusit antaa pois kun ei sekään ollut kivaa. Haluat että elämäsi olisi mielenkiintoista mutta et ole valmis tekemään _yhtään mitään_ sen eteen. Satunnaisesti käyt p*nettamassa itseäsi tinderissä ja loppuajan makaat ja nappailet unilääkkeitä.

Juu en osaa auttaa.

Ihmisellä, joka ei kestä olla yksin, on jotain pahasti pielessä.

Täh? Pääsiäinenhän nyt on kaikista helpoin juhlapyhistä :D Joulun, uudenvuoden ja juhannuksen ymmärrän jos ne ahdistaa olla yksin, mutta ei pääsiäisen yksin viettämisessä ole mitään ihmeellistä! Vappukin on vähän siinä ja siinä, nuoremmille se on ehkä kovempi pala viettää yksin kuin vähän vanhemmille.

T. yksinäinen joka ajatteli vetää navan täyteen suklaata ja pitää harry potter -maratoonin pääsiäisenä.

Käypä kirjastossa hakemassa hyviä kirjoja. Vaikuttaa siltä, että sinulla on ongelmia, tulla toimeen itsesi kanssa. Opettele ilman unilääkkeitä viettämään aikaa itsesi kanssa. Kaikilla on tylsää välillä, mutta kyllä minä mieluummin yksin olen kuin töissä.

Elämäni paras pääsiäinen oli neljän päivän intensiivijoogakurssi. Etsi sinäkin jokin puuha, joka järjestetään pääsiäisenä, ja missä ehkä on muita ihmisiä! Jos ei tunnu löytyvän, voisitko hakea edes kirjastosta iso pinkan innostavia leffoja ja kirjoja, ja ulkoilla eväsretkelle ihanassa kevätauringossa? Ei ne yksinäisyyttä poista, mutta virkistää ja tuo uusia ajatuksia!