Ystävä on kertonut lapsettomuudestani muille :(
Ärsyttää ja harmittaa, asia on ollut erittäin arkaluonteinen ja en ole itse kertonut siitä kuin kahdelle. En usko toisen heistä hiiskuneen siitä kenellekään, mutta tämä toinen hölösuu on mennyt kertomaan siitä yhteiselle tuttavallemme. No, on ilmeistä, että tämä yhteinen tuttavammekin on voinut kohdata saman asian eli lapsettomuuden, mutta siitä taas ei ole minulle kerrottu, ei tämä oma lörpötellyt ystäväni eikä tämä kolmas.
Ja en tiedä, kuinka monelle muulle tämä asia on kerrottu.
Ystävä on puheliasta sorttia, ja on saanut ilmeisesti muutkin avautumaan itselleen. Minulle hän on kertonut kahdesta eri pariskunnasta, joista toinen on saanut hedelmöityshoidoilla lapsen ja toinen ei. Tiedän heidätkin joskin he eivät ole omia tuttaviani.
Ihmiset PLEASE pitäkää muitten murheet omana tietonanne! En ole varmaan tajunnut sanoa, että "Älä kerro tätä kenellekään", mutta silti tästä on nyt tullut paha mieli ja asian puheeksi ottaminen tuntuu hankalalta.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Todella moni kertoo vähintään puolisolleen kaiken.
Ja se on yksiselitteisesti väärin, elleivät kaikki juoruilijan lähipiirissä tiedä, että Maijalle uskotut asiat päätyvät automaattisesti myös Matin tietoon.
Niin no kannattaa miettiä, kertooko lapsettomuudesta ystäville. Se ei ole vain oma asia, vaan myös kumppanin asia ja jos lapsi tulee, myös sen lapsen asia.
Mä en ihan ymmärrä tätä lapsettomuusongelman salailua. Miksei siitä voi sanoa muille - jopa oma-aloitteisesti? Ongelma on niin yleinen.
Vai onko tarkoitus pitää kulissia yllä ystäville ja tutuille. Että meillä ei ole mitään ongelmaa. Vai oletetaanko, että nämä ystävät ovat asiasta vahingoniloisia. (Minusta tuo toisten oletettu vahingonilo kertoo muuten omasta kateudesta ja katkeruudesta. )Eihän kyseessä sitten edes ole oikeat ystävät!
Miksei voi olla rehellinen? Eipä ainakaan tarvitse elää salaillen. Ja jos tulisikin yllätyksenä raskaaksi, niin ilo olisi moninkertainen. Eikä ne muut teidät nähdessään heti tenttaa vauvaproggiksen onnistumisesta, jos asiasta kertoessaan sanoo, ettei sitten halua tuollaista.
Todella moni kertoo vähintään puolisolleen kaiken. Sen vuoksi me emme ole kertoneet lapsettomuudestamme tuttaville tai ystäville, emme sisaruksillekaan.[/quote]
Fiksu valinta- voi olla ainakin varma, ettei asia leviä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan ymmärrä tätä lapsettomuusongelman salailua. Miksei siitä voi sanoa muille - jopa oma-aloitteisesti? Ongelma on niin yleinen.
Periaatteessa kannatan avointa ilmapiiriä enkä salailumentaliteettia. Kaikki kunnia esim. Taiveaho-Kaikkosille. Kaikki ei vain ole asian kanssa sinut, eikä valmiina julistamaan asiaa maailmalle. Henk. koht. en esim. kaipaa sääliä tippaakaan, mikä on joittenkin reaktio asiaan.
Ap
OK eli sääli vtuttaa. Voihan sellaiseen vastata, ettei sitä kaipaa. Että olemme asian kanssa sinut.
Vai koetko toisten säälittelyn osoituksena omasta heikkoudesta?
Tota, miksi pahentaa omaa oloaan pitämällä tällaista "salaisuutta"? Lapsettomuusongelma ei ole mikään häpeä, toiset tarvitsevat vain apua lapsen saadakseen.
Lisäksi jos avoimesti kertoo että on vaikeuksia saada lapsia, loppuu se suvun vauvantekohomma-utelu.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan ymmärrä tätä lapsettomuusongelman salailua. Miksei siitä voi sanoa muille - jopa oma-aloitteisesti? Ongelma on niin yleinen.
Vai onko tarkoitus pitää kulissia yllä ystäville ja tutuille. Että meillä ei ole mitään ongelmaa. Vai oletetaanko, että nämä ystävät ovat asiasta vahingoniloisia. (Minusta tuo toisten oletettu vahingonilo kertoo muuten omasta kateudesta ja katkeruudesta. )Eihän kyseessä sitten edes ole oikeat ystävät!
Miksei voi olla rehellinen? Eipä ainakaan tarvitse elää salaillen. Ja jos tulisikin yllätyksenä raskaaksi, niin ilo olisi moninkertainen. Eikä ne muut teidät nähdessään heti tenttaa vauvaproggiksen onnistumisesta, jos asiasta kertoessaan sanoo, ettei sitten halua tuollaista.
Hassu kysymys. Miksi ihmeessä asiasta pitäisi kertoa? Lapsettomuus on monelle todella intiimi asia, joka ei kuulu muille. Tietysti on sellaisiakin ihmisiä, jotka julkistavat facebookissa esim. montako kertaa seksiä harrastivat tänä päivänä ja millä tavoin ja miltä se tuntui ja kuinka sitten tuli pieru vessassa ja huomasi että kappas, peräpukamat vuotavat verta. Mutta useimmat ihmiset eivät jaa intiimejä asioitaan.
Mulla oli työkaveri, jota pidin ystävänäni ja joka kertoilikin sitten mulle arkaluontoisen asian eli downin syndrooman takia tehdyn aborttiasian muille tässä työyhteisössä. Ollaan sittemmin kyllä työkavereiden kanssa opittu, että eukko on kaikille aika selkäänpuukottaja. Ihmettelen miten hällä on niinkin paljon ystäviä vielä jäljellä.
Lomailee paraikaa ulkomailla ja me ollaan puhuttu täällä, miten meilläkin on lomaa, kun tää yksi on poissa.
Vierailija kirjoitti:
Tota, miksi pahentaa omaa oloaan pitämällä tällaista "salaisuutta"? Lapsettomuusongelma ei ole mikään häpeä, toiset tarvitsevat vain apua lapsen saadakseen.
Lisäksi jos avoimesti kertoo että on vaikeuksia saada lapsia, loppuu se suvun vauvantekohomma-utelu.
Lapsettomuuden kokenut (ei ap) kommentoi. Älä tule selittämään lapsettomalle, että se sinun lapsettomuutesi on tai pitää olla julkinen asia! Sinun lapsettomuusongelmasi on sinun asiasi ok, sen saat jakaa ihan miten parhaaksi näet. Toisten asioista pysyt erossa. Miten idiootti pitää olla, että kuvittelee tietävänsä, miltä toisesta tuntuu? Se joka kokee salaisuudeb pahentavan omaa oloaan, ei pidä salaisuutta itsellään vaan jakaa sen julkisesti. Muut eivät.
Vauvantekouteluihin voi vastata sivuuttamalla tai valehtelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Tota, miksi pahentaa omaa oloaan pitämällä tällaista "salaisuutta"? Lapsettomuusongelma ei ole mikään häpeä, toiset tarvitsevat vain apua lapsen saadakseen.
Lisäksi jos avoimesti kertoo että on vaikeuksia saada lapsia, loppuu se suvun vauvantekohomma-utelu.
Ei todellakaan lopu, siitähän se vasta alkaa kun aletaan joka kerta udella, että jokos on tärpänny.
Kun ne jotka ovat joutuneet yrittänään pari kuukautta ja raskaus on alkanut, eivät ihan käsitä miten eri fiilikset on kun sitä lasta on tuloksetta yritetty pari vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan ymmärrä tätä lapsettomuusongelman salailua. Miksei siitä voi sanoa muille - jopa oma-aloitteisesti? Ongelma on niin yleinen.
Vai onko tarkoitus pitää kulissia yllä ystäville ja tutuille. Että meillä ei ole mitään ongelmaa. Vai oletetaanko, että nämä ystävät ovat asiasta vahingoniloisia. (Minusta tuo toisten oletettu vahingonilo kertoo muuten omasta kateudesta ja katkeruudesta. )Eihän kyseessä sitten edes ole oikeat ystävät!
Miksei voi olla rehellinen? Eipä ainakaan tarvitse elää salaillen. Ja jos tulisikin yllätyksenä raskaaksi, niin ilo olisi moninkertainen. Eikä ne muut teidät nähdessään heti tenttaa vauvaproggiksen onnistumisesta, jos asiasta kertoessaan sanoo, ettei sitten halua tuollaista.
Joo, jaetaan samantein koko kansan terveystideot avoimiksi. Kanta.fi täysin avoimeksi palveluksi, sen kun vain selaamaan kenen tahansa intiimit tiedot. Heitetään samalla oikeastaan vaikkapa kaikki vaitiolovelvollisuudet ym. romukoppaan, mitäpä sellaisillakaan tekee. Eipä tarvitse ainakaan elää salaillen.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan ymmärrä tätä lapsettomuusongelman salailua. Miksei siitä voi sanoa muille - jopa oma-aloitteisesti? Ongelma on niin yleinen.
Vai onko tarkoitus pitää kulissia yllä ystäville ja tutuille. Että meillä ei ole mitään ongelmaa. Vai oletetaanko, että nämä ystävät ovat asiasta vahingoniloisia. (Minusta tuo toisten oletettu vahingonilo kertoo muuten omasta kateudesta ja katkeruudesta. )Eihän kyseessä sitten edes ole oikeat ystävät!
Miksei voi olla rehellinen? Eipä ainakaan tarvitse elää salaillen. Ja jos tulisikin yllätyksenä raskaaksi, niin ilo olisi moninkertainen. Eikä ne muut teidät nähdessään heti tenttaa vauvaproggiksen onnistumisesta, jos asiasta kertoessaan sanoo, ettei sitten halua tuollaista.
Ensinnäkin se oma henkinen jaksaminen. Asiaan ei saa koskaan hetkeäkään etäisyyttä, joka joka kaverille ja kumminkaimalle pitää olla aina kohdatessa kertomassa, että ei, en ole vieläkään raskaana. Ja että joo, ollaan syöty foolihappoa, ollaan tikutetty ovista, ollaan syöty vitamiineja jne.
Moni kun ei myös ymmärrä, että se tukeminen ei oke välittömän ratkaisun löytämistä, kuten nämä jotkut jotka googlaavat "miten helpottaa raskaaksi tulemista" ja selostaen näitä jopa sellaisille, jotka ovat olleet jo vuosia hoidoissa tuloksetta. Kyllä he varmasti ovat jo kuulleet ovulaatiotikuista, ja jopa kokeilkeet niitä. Monenkymmen paketin verran.
Näillä jo siitä kertomisesta voi tulla pelkkä lisätaakka muutenkin vaikeaan tilanteeseen.
Ja niin, tuo ilouutisten jakaminen... Itse kerroin ystävälle lapsettomuudesta. Kun tulin lopulta raskaaksi ja olin n. viikolla 13 (eli ei mitään taetta, että menisi loppuun tai syntyisi elävänä), niin tämä ystävä alkoi jankata, että milloin niitä sisaruksia. Kun vastasin, että tuskin tulee kun en siihen yritysrumbaan enää halua, niin tämä tylytti minut siitä, ettei saa jättää lasta ilman sisaruksia.
Hiljaiseksi veti. Kuka nimittäin takaa, että ylipäätän saataisiin edes toista, kun ekakin oli niin vaikea saada alulle.
Joten joo, suosin itse sitä ettei kerro lapsettomuusongelmista muualla kuin anonyymisti netissä.
Btw, miksi muutenkaan pitäisi kertoa asioitaan? Eikö mitään enää saa pitää omana tietona, vaan pitää kertoa muiden päiviteltäväksi?
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän joku uskoutuu sinulle muiden asioista sen luotettavammalle hän vaikuttaa. lol. Mutta tässä kohtaa pitäisi pikemminkin hälytyskellojen soida.
Minusta taas juuri päinvastoin!!!! Mitä enemmän joku uskoutuu minulle muiden asioista, sitä epäluotettavampi hän on ja sitä varmemmin uskoutuu minun asioistani muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan ymmärrä tätä lapsettomuusongelman salailua. Miksei siitä voi sanoa muille - jopa oma-aloitteisesti? Ongelma on niin yleinen.
Vai onko tarkoitus pitää kulissia yllä ystäville ja tutuille. Että meillä ei ole mitään ongelmaa. Vai oletetaanko, että nämä ystävät ovat asiasta vahingoniloisia. (Minusta tuo toisten oletettu vahingonilo kertoo muuten omasta kateudesta ja katkeruudesta. )Eihän kyseessä sitten edes ole oikeat ystävät!
Miksei voi olla rehellinen? Eipä ainakaan tarvitse elää salaillen. Ja jos tulisikin yllätyksenä raskaaksi, niin ilo olisi moninkertainen. Eikä ne muut teidät nähdessään heti tenttaa vauvaproggiksen onnistumisesta, jos asiasta kertoessaan sanoo, ettei sitten halua tuollaista.
Ensinnäkin se oma henkinen jaksaminen. Asiaan ei saa koskaan hetkeäkään etäisyyttä, joka joka kaverille ja kumminkaimalle pitää olla aina kohdatessa kertomassa, että ei, en ole vieläkään raskaana. Ja että joo, ollaan syöty foolihappoa, ollaan tikutetty ovista, ollaan syöty vitamiineja jne.
Moni kun ei myös ymmärrä, että se tukeminen ei oke välittömän ratkaisun löytämistä, kuten nämä jotkut jotka googlaavat "miten helpottaa raskaaksi tulemista" ja selostaen näitä jopa sellaisille, jotka ovat olleet jo vuosia hoidoissa tuloksetta. Kyllä he varmasti ovat jo kuulleet ovulaatiotikuista, ja jopa kokeilkeet niitä. Monenkymmen paketin verran.
Näillä jo siitä kertomisesta voi tulla pelkkä lisätaakka muutenkin vaikeaan tilanteeseen.
Ja niin, tuo ilouutisten jakaminen... Itse kerroin ystävälle lapsettomuudesta. Kun tulin lopulta raskaaksi ja olin n. viikolla 13 (eli ei mitään taetta, että menisi loppuun tai syntyisi elävänä), niin tämä ystävä alkoi jankata, että milloin niitä sisaruksia. Kun vastasin, että tuskin tulee kun en siihen yritysrumbaan enää halua, niin tämä tylytti minut siitä, ettei saa jättää lasta ilman sisaruksia.
Hiljaiseksi veti. Kuka nimittäin takaa, että ylipäätän saataisiin edes toista, kun ekakin oli niin vaikea saada alulle.
Joten joo, suosin itse sitä ettei kerro lapsettomuusongelmista muualla kuin anonyymisti netissä.
Ehkä tuttavapiirisi koostuu tolloista, jotka eivät tajua, ettei vitamiini-neuvoja kannata tuputtaa eikä ovisaikatauluja tentata.
Mun kokemukseni asiasta taas on se, että kun tutuille kertoi, ettei vauvaa vain taida meille tulla, niin se oli siinä sitten. Kukaan ei asiasta enää meille jauhanut. Tai tavatessa kysellyt.
Ja ei, eri ole vieläkään tullut, mutta Me olemme asian hyväksyneet. Tulee jos tulee.
Vierailija kirjoitti:
Btw, miksi muutenkaan pitäisi kertoa asioitaan? Eikö mitään enää saa pitää omana tietona, vaan pitää kertoa muiden päiviteltäväksi?
Tuntuu siltä, että kaikki muu täällä aina pitää muille jakaa paitsi vauvansaantiongelmat. Mitä siitä? Miksei voi myöntää, ettei vain nyt onnistu ja piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Btw, miksi muutenkaan pitäisi kertoa asioitaan? Eikö mitään enää saa pitää omana tietona, vaan pitää kertoa muiden päiviteltäväksi?
Tuntuu siltä, että kaikki muu täällä aina pitää muille jakaa paitsi vauvansaantiongelmat. Mitä siitä? Miksei voi myöntää, ettei vain nyt onnistu ja piste.
Vai että ihan myöntää. Että nyt asia on sellainen, joka pitää lakki kourassa tunnustaa kavereille, naapureille, työkavereille jne?
Kai sinäkin vaikka syöpädiagnoosin saatua pidät heti tiedoitustilaisuuden, jossa myönnät asian?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän joku uskoutuu sinulle muiden asioista sen luotettavammalle hän vaikuttaa. lol. Mutta tässä kohtaa pitäisi pikemminkin hälytyskellojen soida.
Minusta taas juuri päinvastoin!!!! Mitä enemmän joku uskoutuu minulle muiden asioista, sitä epäluotettavampi hän on ja sitä varmemmin uskoutuu minun asioistani muille.
Niin on just näin, kuin 2. sanoi. Eli, jos uskoutuu muiden asioista sinulle, niin sitä varmemmin myös uskoutuu sun asioistas muille. Tää on kyllä todistettu. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Btw, miksi muutenkaan pitäisi kertoa asioitaan? Eikö mitään enää saa pitää omana tietona, vaan pitää kertoa muiden päiviteltäväksi?
Tuntuu siltä, että kaikki muu täällä aina pitää muille jakaa paitsi vauvansaantiongelmat. Mitä siitä? Miksei voi myöntää, ettei vain nyt onnistu ja piste.
Vai että ihan myöntää. Että nyt asia on sellainen, joka pitää lakki kourassa tunnustaa kavereille, naapureille, työkavereille jne?
Kai sinäkin vaikka syöpädiagnoosin saatua pidät heti tiedoitustilaisuuden, jossa myönnät asian?
No kyllä kerroin. Eipä tarvitse työkavereiden, sukulaisten ja ystävien arvailla, miksi ravaan lääkärissä ja hoidoissa. Ja miksi väsyttää enkä aina ole iloinen. Ja jos huonosti käy, niin kuolema korjaa. En häviä mitään.
Ja se on yksiselitteisesti väärin, elleivät kaikki juoruilijan lähipiirissä tiedä, että Maijalle uskotut asiat päätyvät automaattisesti myös Matin tietoon.